On nimittäin täysin mahdotonta väittää, että EU millään tavoin lisäisi yksilön mahdollisuuksia osallista itseään koskevaan lainsäädäntöön ja poliittiseen päätöksentekoon. EU on tarkoitettu hallitsemaan kasvottomia, kulttuurittomia ja persoonattomia massoja, jotta nämä tuottaisivat elintasoa. Vapaiden markkinoiden, kansalaisvapauksien, sivistyksen*, kulttuurin tai elämisen laadun kanssa sillä ei ole yhtään mitään tekemistä, muuten kuin tietenkin siinä mielessä, että se tasaisen tappavaan tahtiin huonontaa niitä kaikkia.
Uuden Suomen mukaan Teija Tiilikainen on palannut EU:n ministerikokouksesta ja suorastaan puhkuu intoa siitä kuinka Lissabonin sopimuksen ( siis käytännössä Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylätyn perustuslain, jonka voi lukaista ilokseen täältä ) voimaan saattamista tästä edespäin jatketaan.
Nyt pitää katsoa, mitkä Irlannin varaumat Lissabonin sopimukseen tosiasiassa ovat.
Toteaa Tiilikainen. Tosiasiassahan Irlannin varaumat olivat ne, että sopimus hylättiin kansanäänestyksellä. On ymmärrettävää, että sitä on mahdotonta uskoa, jos on jo varannut itselleen hyvin palkatun paikan jo kovalla vauhdilla rakenteilla olevasta ulkoasiainhallinnosta, mutta niin se vain on. Jos Tiilikaisen maalailut toteutuvat. niin aika pienestä täytyy enää olla kiinni sen lumipalloefektin, joka sitten vyöryttää EU:n ulkoasiainhallinnon kokoontuman brysseliläisen slummikapakan pöytään, euron kahvikuppien eteen, jonne se toki kuuluukin.
Toistan myös aiemman ehdotukseni, että Suomen ulkoministeriön toimintaa voisi huomattavasti supistaa. Toisaalta ei mene hyvin Yhdysvalloillakaan.
*Esimerkiksi Suomessa sen enempää eurooppa- kuin ulkoministerikään eivät osaa puhua suomea. Eurooppaministerin kohdalla asia on ymmärrettävä ja anteeksiannettava, mutta ulkoministerin sä-passiiviviritteiselle teinislangille on vaikea löytää muuta selitystä, kuin piittaamattomuus tai tyhmyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti