lauantai 27. huhtikuuta 2019

Mitä nyt olisi tehtävä?

Grillailtiin kissan kanssa saalista yön painaessa päälle ja lueskeltiin setä Soinin haastattelua.

Soini heittää läppää.

Haastattelussa Soini yrittää edelleenkiin iskeä kiilaa Perussuomalaiseen puolueeseen puhumalla asioita, jotka voivat olla mielikuvallisesti kiehtovia, mutta jotka eivät ole ollenkaan totta. Hänen esimerkiksi pitäisi tuntea Juho Eerola, joka aika monta vuotta oli hänen varapuheenjohtajansa. Silti Soini aivan kylmästi valehtelee Juhon taustoista. No tämä on sitä politiikkaa ja peliä, josta kissa ei ole lainkaan kiinnostunut.

Kissa sen sijaan oli sitä mieltä, että koko jutun voisi unohtaa ja esitti mielenkiintoisen kuvion, johon itse en oikein usko. Kiikun alla istuessaan kissa mietti, että PS ja KD voisivat muodostaa sellaisen liiton, jossa molemmat jatkaisivat itsenäisinä puolueina, mutta muodostaisivat aina yhteisen eduskuntaryhmän. Sen mielestä tässä olisi jotain potkua, joka innostaisi vanhaakin kiipeilemään puihin.

KD:hen verrattuna perussuomalaiset ovat hulivilijengiä ja näin pitääkin olla. PS:ää ei saa kahlehtia liian tiukkaan formuun.

Talouspolitiikaltaan PS on kuitenkin aika lailla samaa kuin KD. eli puhtaasti kristillissosiaalinen puolue. Kissan mielestä setä Soini yrittää heitellä ilmoille sellaista käsitystä, että kristillisosialismi olisi sosialidemokratiaa, mitä se ei tietenkään todellisuudessa ole. Setä Soini vain yrittää selitellä sitä, että hänellä ei koskaan ollut mitään muuta kuin oma intuitiivinen ja jokaiseen tapaukseen sopiva linjansa, joka sitten hallituksessa kärsi haaksirikon, koska mitään oikeaa linjaa ei ollutkaan. Ei kai kukaan voi väittää, että edellisen hallituksen talouspolitiikka olisi ollut inhimillisen vasemmistolaista, ja Soini kuitenkin syyttää PS:ää siitä, että se olisi liukumassa oikealle, kun hän ei enää ole puikoissa. Tämähän on valheellisuutta par exellence, kuten kissat sanovat.

No joka tapauksessa on usein vaikea saada selkoa mitä kissat sanovat. Kuitenkin jos olisi tehty kisssan mietelmien mukaan jo ennen vaaleja, niin PS/KD olisi hallituksen muodostajana. Itsekään en pitäisi kovinkaan pahana, jos Sari Essayah hoitelisi nuo neuvottelut, vaikka KD paljon PS:ää pienempi onkin. Kissan mielestä juuri noin pitäisi ollakin. Itse vähän vielä mietin olisiko sittenkään.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Nyt mua viedään vaaleista vaaleihin.


Vaalit häiritsivät paastoa ja vaalinvoitto kieltämättä aiheutti pienen notkahduksen keskittymisessä oikeisiin asioihin. Toisaalta juhli se kansa palmusunnuntaina Jerusalemissakin ja olihan se nyt vaan hienoa. Nyt koetetaan pitää jalat maassa, niin vältytään takiskuilta.

Nopeasti katsoen Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on todella hyvä. En ole ehtinyt ääniä katsella kuin Kaakkois-Suomesta, jossa pidettiin neljä paikkaa ja ne jakautuivat niin, että yksi tuli Etelä-Kymenlaaksoon, yksi Pohjois-Kymenlaaksoon, yksi Etelä-Karjalaan ja yksi Etelä-Savoon. Aivan kuten viimeksikin. Juho Eerola ja Jani Mäkelä kansanedustajina nostivat molemmat äänimääräänsä. Koko lista sai hieman vähemmän ääniä kuin 2015. Pitää kuitenkin muistaa, että piirin kaksi kansanedustajaa osallistuivat yhteen Suomen historian suurimmista demokratian petoksista. Toinen ehkä tahtomattaan ja toinen pelkkää joviaalia oveluuttaan. Molemmat saivat palkkansa, eikä sitä enää kannata muistella ainakaan pahalla. Molemmat ovat edelleen kunnon miehiä.

Kotkan PS:n osalta tilanne on uskomattoman hyvä. Juhon ja Carinan yhteisäänet olisivat tasan jakautuneina tuoneet Kotkaan kaksi paikkaa. Kun mukaan laskee vielä Eurovaaleissa kansallisen läpimurron tekevän Samuli Sibakoffin, niin seuraaviin kuntavaaleihin lähdetään vähintään kolmella ääniharavalla. Rupeaa Kotkassakin sitten asiat sujumaan.

Olen melko varma siitä, että SDP ja Kokoomus ovat jo sopineet hallitusyhteistyöstä. Minusta PS:n ei pitäisi mennä siihen hallitukseen. Kokoomus vaihtaa viimeistään kesällä 2020 puheenjohtajaksi Elina Lepomäen - Häkkänen on toinen mahdollisuus, mutta pidän Lepomäkeä parempana - ja demaritkin ovat silloin jo paniikissa oman johtonsa kanssa. On hyvien todennäköisyyksien rajoissa, että SDP:n ja Kokoomuksen hallitus hajoaa vuoden sisällä ja, että molemmat puolueet reivaavat politiikkaansa ja johtoaan suuntaan, joka on PS:lle suotuisampi. Siinä vaiheessa on hyvä olla valmis. Lepomäen kanssa olisi helppo neuvotella, koska hän osaa selkeästi sanoa mitä hän ajattelee. Orpon ja Rinteen arvopohjasta kukaan ei tiedä mikä se on, mutta kaikki tietävät, että se on näillä kaveruksilla yhteinen.

SDP, PS, Keskusta olisi ollut ihan hyvä hallituskokoonpano, mutta sen todennäköisyys on todella pieni nyt. Oppositioon siis. Tietysti jos PS olisi yhtä ilkeän laskelmoiva kuin Kokoomus voisimme mennä hallitukseen tavoitteenamme hajoittaa Kokoomus. Se ei näillä korteilla olisi edes kovin vaikeaa.

Oli miten oli. Kotkan PS piti Samuli Sibakoffin esityksestä vaaliteltallaan aina esillä Mikko Almgrenin mainosta. KD:lle toivommekin kaikkea hyvää.