lauantai 31. toukokuuta 2014

Vanha äijä.



Noin siinä vain käy. Ihan ok. Ottakaa junnut oppia.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Eliitin kakarat


Katselin eilen Ruotsin television raportin vasemmistolaisesta väkivallasta.

Raportti vasemmiston väkivallasta

Väistämättä tuli mieleen, että heidän ideogiassaan on kyseessä ainoastaan ylemmän keskiluokan ja yläluokan kersojen tapa oikeuttaa itselleen silmitön väkivalta työläisiä ja köyhempiään kohtaan. Todella sekopäistä ja onnetonta porukkaa.

Kaikki estetiikka on lainattu amerikkalaisesta popkulttuurista, sen heikoimmassa muodossa, ja hienosti asiaa kuvana kuvaavaava ohjelmassa oli esimerkiksi se kuinka saamelainen alkuperäiskansan edustaja oli istutettu "Free killer" paitoihin ja naamioihin pukeutuneiden, nyrkit pystyssä heiluvien älykääpiöiden keskelle, ikään kuin sorrettuna intiaanina tai neekeriorjana. Ruotsalainen rap, joka nauttii valtion avustuksia ja palkintoja, taas on vielä tollompaa kuin suomalainen serkkunsa. Sen huippuedustajalla oli vaikeuksia muodostaa järkeviä lauseita ja hänen julistuksensa toi auttamatta mieleen Idiocracy-elokuvan "Welcome to Costco" - miehen.

Nämä ovat kuitenkin nykyisen eliitin kakaroita ja heidän ymmärtäväiset tätinsä tukevat heitä kaikessa. Se on sinänsä hyvä asia, sillä eivät he muuten tässä maailmassa pärjäisikään edes alusta.

Yksi meistä


Eurooppalainen kansalaisaloite "Yksi meistä" ei kelvannut Euroopan unionin komissiolle, eikä mene käsittelyyn, vaikka se keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia, ja vielä reilusti ylikin, Euroopan unionin säätämällä tavalla. Komissio, jotka kukaan ei koskaan ole äänestänyt päätti niin. Tätä on Euroopan unioni ja tätä on kansalaisten vaikutusvalta siellä.

Kansalaisaloitteen huomioimisen sijaan aikoo Unioni - ja sen komissio - siirtää omaa ideologista näkemystään bioetiikasta kansallisiin lainsäädäntöihin. Olisi suotavaa, että ilmeisesti lähinnä saksalaisen suurvallan politiikkaa tunteva kardinaali Marx kiinnittäisi tähän asiaan huomiota.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Alustava vastaus


Yleisradion sivuilla esitetään kysymys mitä Euroopassa pitäisi nyt tehdä, kun poliittiset voimasuhteet varsinkin Ranskassa ja Englannissa ovat muuttuneet.

Olisiko Euroopan syytä herätä?

Ihan ensimmäiseksi EU voisi tietenkin ottaa tyhjäksi puheeksi jääneet periaatteensa vakavasti. Eli alueiden Euroopan ja läheisyysperiaatteen. Sen sijaan, että EU pyrkii muodostamaan väestömäärältään yhtä suuria, toistensa kaltaisia hallintoalueita, joitten lainsäädäntö tulee keskushallinnolta, se voisi lähteä jakamaan alueiden Eurooppaa eri alueiden kulttuuristen identiteettien pohjalta. Eli siis varsin pitkälle legitiimien kansallisvaltioiden pohjalle. Läheisyysperiaatteen ( subsidiariteetti ) perusteella näille alueille luonnollisesti kuuluisi laaja poliittinen autonomia.

EU:n todellinen ongelma on nimenomaan se, että EU perustaa itsensä kauniille ja hienoille poliittisille periaatteille, joita se jatkuvasti julistaa, toimien kuitenkin sumeilematta täysin noiden periaatteidensa vastaisesti. EU:lle arvot ja periaatteet ovat vain tyhjää sanahelinää, eikä sellaisen varaan rakennu mitään kestävää.


Kulttuuri ja muisti


Edellisen kirjoituksen kommenteista ponnahti mieleen hyvä kirjoitus, joka osaltaan kertoo miksi edes West Hamin kannattajat eivät tiedä mikä on todellinen Englanti:

How a Protestant spin machine hid the truth about the English Reformation

Se on pyyhitty pois heidän mielistään vallan- ja rahanahneiden hallitsijoiden ja muutamien kapinallisten yliopistokonsulttien yhteistyöllä. Palaan tähän aiheeseen vielä :)

maanantai 26. toukokuuta 2014

Asiahan on optimistisesti ajatellen näin

Valtakunnallinen tulos 12,8 prosenttia oli tietysti puolueelle vähintäänkin lievä alisuoritus. Se, että Jussi Halla-aho sai selkästi toiseksi eniten ääniä koko maassa, oli taas toiveita herättävä asia. Kokoomuksen menestys oli odotettua, mutta mietityttää se ovatko kokoomuksen äänestäjät niin fiksuja, että halusivat nämä kolme läpimennyttä pois maasta ja samalla Kokoomukselle paljon ääniä, vai ovatko he todella niin tolloja, että pitivät näitä kolmea listansa parhaina ehdokkaina. Jälkimmäinen on pelottava ajatus Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta. Keskusta taas oli saanut kannattajiensa kesken aikaiseksi selkeän kilpailun täysin eri linjoja edustavien Rehnin ja Väyrysen välille ja siten äänestysintoa lisää. Rehn voitti täpärästi, mikä on Keskustalle ihan oikein. Ja lasketaan vielä valtakunnallisesti todella positiiviseksi sekin, että me sitten voitimme demarit, vaikka jäimmekin kahdesta kärkipuolueesta aivan liikaa.

Paikallisesti asiat sujuivat paljon paremmin. Kymin vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli 17,9 prosenttia. Eli se mikä sen olisi pitänyt olla maanlaajuisestikin. Kotkassa taas 20,8 prosenttia, millä olimme Kotkan toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen. Hovinsaarella, jossa itse oli laskemassa ääniä Juho Eerola oli ykkönen, Jussi Halla-aho oli kakkonen ja PS selkeä ykkönen. Tavastilassa, jossa asun, Juho Eerola oli ylivoimainen, mutta Jussi Halla-aho vasta neljäs, annettakoon tämä meille anteeksi, koska me täällä nyt yleensäkään emme aina tiedä mitä me teemme, ja PS oli kuitenkin puolueena selkeä ykkönen täälläkin.  Muutenkin näissä vaaleissa, joissa ilmeisesti äänestivät vain ne, jotka äänestävät aina oli mikä oli, Kotkan tilanne näyttää mielenkiintoiselta. Perinteisesti ei-sosialistisilla alueilla, eli lähinnä Kotkan saaren ulkopuolella, PS oli selkeästi ykkönen, ainoastaan Kotkan saaren äänestyspaikoilla Kokoomus, ja heistä lähinnä Stubb, meni ohi. Todettakoon tässä, että Kotkan saari ( Örn Ö ) ei Kymiin kulttuurillisesti kuulukaan, vaan on lähinnä sudeettisavolainen reservaatti. Sieltä juurettoman euroliberaalisosialistin on ilmeisen helppo kerätä ääniä. Toivotaan Örn Ö:n alkuperäiskansa ryhdistäytyy puolustamaan kulttuuriaan myös vaaleissa.

Eli ainakin Kymin vaalipiirissä siis näyttää yleisellä tasolla hyvältä. Kesäkuussa alkaa Eduskuntavaalien ehdokasasettelu ja niissä on mukana, kun Etelä-Savon vaalipiiri on liitetty yhteen Kymin vaalipiirin kanssa 3 istuvaa kansanedustajaa. Lopuista 14? paikasta ei toivottavasti käydä veristä sisäistä taistelua, vaan lähdetään rakentamaan sille, että tuo 17,9 prosenttia nostetaan kepeästi yli 20:n ja Kotkassa mennään jopa 25:een. Se ei oikeastaan edellytä muuta kuin rauhallisuutta, kaikkien ihme riitojen jättämistä omaan arvoonsa, ja reippaan innokasta vaalityötä.

Todettakoon vielä, että Unkarissa Fidesz näyttää saaneen 51,49% kaikista äänistä. Suomenkin pitäisi taas oppia uudestaan aito ugrimeininki, niin hyvä tulisi.

lauantai 24. toukokuuta 2014

82...


...lehti, Eerola, Halla-aho...Lehti, Eerola, Halla-aho...Lehti, Eerola, Halla-aho. Postilaatikot voisi ainakin standardoida. No niin, saatiin homma kuitenkin päätökseen juuri ennen liturgisen vuorokauden vaihtumista, nyt vain huomena tarkkailemaan, ääniä laskemaan ja vaalivalvojaisiin. Oletan, että näillä jaoilla ainakin Pyhtäältä Summaan asti osataan äänestää oikein.

Huvittavana yksityiskohtana todettakoon, että aamupäivällä Karhulan torilla SDP:n kansanedustaja totesi, että mikäli haluatte muutosta EU:n menoon on syystä äänestää demareita. Pitäisi kai liikkua vähemmän, niin ei kuulisi niin paljon älyttömyyksiä. Muutos EU:n meininkiin tulee äänestämällä huomena perussuomalaisia.


perjantai 23. toukokuuta 2014

Kouvola, osa 82


Eilen oli niin kiire, että en ehtinyt kirjata välittömiä vaikutelmiani aina idyllisestä Kouvolasta. Pitäisi ehkä selata sarjaa taaksepäin ja katsoa olisiko siinä mitään idean poikasia. Ehkä betonikolossien sisäinen kauneus, aseman sivistyneisyys ja Manskin rinkelimäinen liikekyltti.

Käyn Kouvolassa tietenkin vain torstai-illan messun vuoksi. Pidän sen meditatiivisesta rauhallisuudesta ja paikkaan kåynneilläni sitäkin, että niin harvoin pääsen sunnuntain päämessuun. Oikeassa maailmassa voisi tietenkin käydä joka päivä Kymissä, polkupyörämatkan päässä, messussa, mutta maailmankaikkeus, kuten me kaikki tiedämme, on vääristynyt. Jos minun pitäisi valita kirkon ja yhteiskunnan välillä valitsisin epäröimättä kirkon. Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole pakko. Vääristymä ei ole niin paha.

Mistä päästäänkin siihen, että sunnuntaina istun taas tekemässä syntiä vaalilautakunnassa sen sijaan, että olisin pyhän Ursulan juhlamessussa, joka kuitenkin on vaaleja tärkeämpi asia totuuden ja ikuisuuden kannalta. Nämä ovat kuitenkin tärkeät vaalit. Myös paikallisesti. Mikäli edes kaikki ne, jotka Kymen vaalipiirissä kunnallisvaaleissa äänestivät perussuomalaisia saisivat raahattua itsensä äänestämään oman vaalipiirinsä perussuomalaista ehdokasta saattaisin Hovinsaaren ääntenlaskun jälkeen nauttia jopa yhden tai kaksi lasia viiniä hyvässä seurassa. Mikäli eduskuntavaalien äänimäärä toistuisi, niin ottaisin kolmannenkin.

Tämän ilon voisitte minulle tarjota äänestämällä numeroa 82.

torstai 22. toukokuuta 2014

Vuoden otsikko


Sosialidemokraatti Timo Harakka on selkeästi vetänyt pohjat sarjassa "Otsikon ja tekstin luova ristiriita". Ainakin niin luova tuo on, että se tuppaa naurattamaan:

Perussuomalaiset, aikuistukaa

Koko kirjoitus vaikuttaa siltä, kuin juuri aatteen löytänyt teini huutaisi siihen löysästi suhtautuville tovereilleen: Aikuistukaa! Muutenkin sen neuvot ovat turhia. Perussuomalaiset varmasti ymmärtävät verotuksen idean sillä puolueiden kannattajista tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajissa osuus yksityisellä sektorilla työskentelevistä oli ylivoimaisesti suurin.

Maria Lohelan, joka on 86 prosenttisesti kanssani samaa mieltä, puheessaan esittämään ajatusta kehitysavun uudistamisesta kannattaisi ehdottomasti lähteä kehittämään ja jalostamaan. Siinä on huomionarvoista sekin, että suuri yksityisten, toisistaan riippumattomien ihmisten joukko reagoi paremmin ja asiantuntevammin, kuin keskitetty päätöksenteko, mikäli idean kehittämisessä päästäisiin niin pitkälle, että lahjoittajat voisivat jollain tasolla säädellä kohteita mihin rahat menevät. Niin pitkälle tuskin kuitenkaan päästään niin kauan, kuin sosialidemokraatit ovat suuri puolue, koska siellä ei ihmisten persoonalliseen päätöskykyyn ja itsenäisyyteen ei luoteta lainkaan.

82 + 1000 lehteä ja mainosta


Päätettiin tänään ( tai eilen ) lehtiä ja mainoksia jakaessa lähteä Lappeenrantaan vaalitilaisuuteen, jossa puhetta piti itse johtaja Soini. Hyvä tilaisuus ja saimme täydennykseksi Juhon ja Jussin flyereita, jotka pääsivät loppumaan.

Soini oli rauhallinen, rento ja ennenkaikkea asiapitoinen. Asiapitoisuus on ollut päivän sana myös kaikissa muissa PS:n vaalitilaisuuksissa, joissa olen käynyt. Näissä tilaisuuksissa saa selkeästi enemmän informaatiota, kuin seuraamalla vaaleja vain mediasta. Uskon saman pätevän myös muiden puolueiden tilaisuuksiin, mutta pakko myöntää, että ei niissä jaksaisi käydä.

Kotiin palattua tuli katsottua tallenne MTV3:n suuresta vaalitentistä. Se ei missään tapauksessa ollut huonoimmasta päästä, mutta silti suurelta osin varsin uuvuttava. En jaksa edes selittää kuinka typerä on se useamman, varmaankin aivan järkevän, ehdokkaan toistama väite, että Euroopan väestö ei pysty itse elättämään itseään, vaan siihen tarvitaan Eurooppaan muuttavien työläisten apua. Yleensäkin useimmille suomalaisille ehdokkaille koko eurooppalaisuus vaikuttaa olevan pelkkä kulutusyhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole muita arvoja kuin talous ja viihde. Ei sellainen enää ole mikään Eurooppa, joten aika tyhjää mesotakaan mistään eurooppalaisuudesta sitten. Väestö voidaan vaihtaa, ihmiset voidaan kiskoa kodeistaan ja heitä voidaan käsitellä juurettomana ja persoonattomana massana, kunhan vain saadaan pidettyä hallinnolliset rakenteet entisellään ja rakennettua niitä vielä lisää. Tämä vaikutti olevan keskeisin sanoma. No, olihan siellä Jussi Halla-aho, Sampo Terho ja Sari Essayah ja lisäksi muiltakin, jopa Stubbilta, kuultiin satunnaisia asiallisen älyn pilkahduksia.

Yleisesti ottaen, koko nähdyn keskustelun tiivistämiseksi, lainaisin Muutoksen puheenjohtajan ja eurovaaliehdokas Jari Leinon kommenttia:

Antakaa Jörkalle lisää viinaa ja pistäkää se örisemään muistelujaan Afrikasta parhaaseen Fast Show -tyyliin.

Se nyt vain on niin, että verkko, jossa voidaan operoida teksteillä ja toisaalta pienet tilaisuudet, joissa on aikaa keskittyä asioihin toimivat paremmin kuin nuo vaaliväittelyt. 

Eräs laajempi huomio, joka keskustelua katsellessa taas iski tajuntaan oli se, että jenkkityylinen liberalismi on jo useampaa vuottaan eläkkeellä ja varmaankin haudassa viimeistään noin kymmenessä vuodessa. Kepeät mullat, harvat jäävät kaipaamaan.



tiistai 20. toukokuuta 2014

Ääni numero 82


Viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Ennakkoäänestyksen tulos pamahtaa ilmoille 25.05.2014 kello 20:00:00, jolloin itse olen laskemassa varsinaisen äänestyspäivän ääniä Hovinsaarella. Veikkaukseni kuitenkin on perussuomalaisille vähintään se kolme paikkaa. Nykyisten galluppien valossa 2 näyttää varmalta ja kolmas on aivan siinä rajoilla. Galluppeja tuskin on enää niin helppo selättää kuin jytkyvaaleissa, joissa tilastojen analysoijilta puuttuivat kunnolliset, historialliset vertailukohdat perussuomalaisten kannatuskehitykselle, mutta kyllähän ne nytkin selättyvät.

Ellet äänestä tänään, niin äänestä ensi sunnuntaina. Loppuun vielä kuva niin sanotusti backstagelta, eli äänestäkää sitten vaikka edes näiden puurtajien vuoksi:

maanantai 19. toukokuuta 2014

Järkipolitiikkaa Kotkan demareilta


Hannu Eklund niminen kirjoittaja jaksaa aina ajoittain korostaa Kymen Sanomissa oman maailmankatsomuksensa järkiperäisyyttä. Näin vaalien alla kyseinen sosialidemokraattinen kirjoittaja huomioi myös perussuomaiset.

Järkipolitiikkaa

Ajattelin ensin vastata kirjoitukseen. Sen ainoan kerran kun olen Kymen Sanomiin kirjoittanut kirjoitus kuitenkin leikattiin mielettömäksi ja mielipidekirjoitusten merkkirajoitus tekee aiheen käsittelyn muutenkin turhaksi. Hyväntahtoisesti voi ajatella niinkin, että Eklundin kirjoituksen järjettömyys johtuu juuri siitä, että isoja asioita on tungettava muutamaan sanaan.

Joka tapauksessa, menemättä tässäkään siihen mitä katolinen usko ja katolinen kirkko ovat, voi todeta sen, että kirjoituksessa mainittu pyhä Johannes Paavali II tunnetaan muun ohella myös merkittävänä eurooppalaisena filosofina ja yhteiskunnallisena ajattelijana. Kotkan demarit taas tunnetaan siitä, että he jakavat Sapokassa makkaraa. Se on hyödyllistä ja järjellistä toimintaa, mutta suhteellisuudentaju kannattaisi säilyttää arvioitaessa maailmankatsomusten ja politiikan järjellisyyttä.

Mitä kirjoituksen väitteisiin tulee, niin perussuomalaiset eivät todellakaan toimi, valitettavasti :), katolisen kirkon opetuksen mukaisesti. Perussuomalaisilla ja katolisella kirkolla ei ole keskenään mitään tekemistä ja puolue on täysin kirkosta riippumaton. Soini puheenjohtajana on katolilainen, mutta maallikko. Katolisen kirkon papistolla ei ole edes oikeutta osallistua politiikkaan.

Sosialidemokraateilla sen sijaan on jopa puheenjohtajatasolla ihmisiä, jotka saarnaavat kirkossa. Eurovaaliehdokkaina heillä on luterilainen ja ortodoksinen pappi. Eklundin kirjoituksessaan mainitsemissa asioista ortodoksinen kirkko opettaa täsmälleen samoin kuin katolinen kirkko ja luterilainenkin samansuuntaisesti. Ero katolilaisuuteen on siinä, että noiden kirkkojen papit näyttävät osallistuvan sosialidemokraattien politiikan tekoon. Eikä siinä mitään pahaa ole. Olisi noloa, jos sosialidemokraattinen politiikka olisi viritetty niin järjelliselle tasolle, että maassa, jossa enemmistö on kristittyjä, eivät kansalaiset ja papistosta valitut ääniharavat voisi ymmärtää sitä oletetun järjettömyytensä vuoksi. Vaikea sitä on ymmärtää nytkin, mutta se menee ehkä sen piikkiin, että demareilla vaikuttaa olevan niin kova kiire levitellä väärää näkemystä perussuomalaisista, että oman politiikan kirkastamiselle ei jää aikaa.

Vaalikuume, osa 82.


Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti oli 40,3. Nyt ennakkoäänestys on kuulemma alkanut laiskemmin kuin silloin. Tämä on noloa, vaikka onkin tavallaan ymmärrettävää, että Euroopan parlamentti ei jaksa innostaa ihmisiä. Koko järjestelmä on sekava, hahmoton ja ennen kaikkea kaukainen. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä miten heidän äänensä mahdollisesti vaikuttaisi. Tästä huolimatta vaalit ovat erittäin tärkeät ja soisi ihmisten tällä kertaa olevan niistä kiinnostuneita.

Näissä vaaleissa on mahdollisuus siihen, että koko Euroopan Unionin linja muuttaa suuntaansa. Se taas vaikuttaa siihen millaista lainsäädäntöä sieltä tulee ja tällä hetkellä tilanne on se, pidettiin siitä tai ei, että suurin osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan Unionista. Näissä vaaleissa äänestäminen ei ole vain kapuloiden pistämistä rattaisiin tai väistämättömän hidastamisesta, vaan todellisen muutoksen mahdollisuus on selkeästi  ilmassa. Siksi on sääli, että juuri ne, jotka suhtautuvat unioniin kriittisesti ovat laiskimpia äänestäjiä. Se, että Suomella on vain 13 edustajaa koko parlamentissa ei ole niin huono tilanne miltä se näyttää. Suomella on ministerineuvostossa oma paikkansa ja äänestystulos tulee vaikuttamaan myös ministerineuvoston toimintaan. Tällä hetkellä on oikeastaan vain kaksi tapaa vaikuttaa: joko äänestää unionin suunnan korjaamisen ja rakenteiden pienentämisen parantamisen puolesta, tai odottaa rauhassa unionin nykykehityksellä hajovan omaan mahdottomuuteensa. Joka tapauksessa on selvää, että Europan unioniin erittäin kriittisesti suhtautuvat voimat tulevat voittamaan näissä vaaleissa kautta koko Euroopan. Mikäli voitto on tarpeeksi suuri, muutos alkaa heti vaalien jälkeen, mikäli se ei ole tarpeeksi suuri jatkaa unioni hivuttavaa kitkutteluaan kohti täysin ylikansallista hallintoa, jossa kaukaiset ja kasvottomat byrokraatit päättävät eri maiden ja alueiden kohtaloista, eikä kukaan uskalla sanoa sitä yksinkertaista totuutta, että me emme tarvitse yhteistä taloutta.

Tämän blogin lukijoista kaikki varmaan äänestävät, joten mesoaminen on sinänsä turhaa. Itse äänestin perussuomalaisesti ja paikallisesti, mutta muutenkin voi äänestää, kunhan nyt äänestää.

Äänestämisen helpottamiseksi arvioin eri puolueiden ongelmat näissä vaaleissa. En väitäkään olevani arvioissani puolueeton, vaan olen perussuomalaisten puolella.

Kokoomus:
Ongelmana on se, että puolue on täysin väärässä ryhmässä. Jos Kokoomus olisi reaalipoltiikalleen uskollinen se jakaisi edustajansa ALDEN, sosialistien ja vihreiden kesken.

SDP:
Demarit yrittävät liittää kaikkien maiden työläiset yhteen ja luoda Eurooppaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa mikä on tietenkin täysin mahdotonta. Demarit pelaavat siis niin aatteellisesti kuin käytännössäkin ylikansallisen rahan piikkiin.

PS:
Sama ongelma kuin muillakin kansallismielisillä puolueilla. Koska EU on vielä luonteeltaan erittäin ylikansallinen ei yhteistyö kaikkien kansallismielisten puolueiden kanssa ainakaan näillä näkymin onnistu, mikä pienentää vaikutusmahdollisuuksia itse parlamentin käytännön työssä.

Vasemmistoliitto:
Sama kuin demareilla vielä paljon selvempänä. Odottavat kuitenkin ilmeisesti koko Euroopan käsittävää, sosialista vallankumousta mitä ei onneksi koskaan tapahdu.

Vihreät:
Vihreillä ei oikeastaan ole EU:n suhteen mitään ongelmia, vaan jatkaessaan nykykehitystään EU olisi heille lähes taivas, jos heillä olisi siellä vaikutusvaltaa. Vihreiden ongelma on huono ja väärä politiikka, joka ei tuo heille ainakaan demokratian kautta vaikutusvaltaa.

RKP:
Björn Månsson ja Jörn Donner ihmekaksikkona pimeyden voimia vastaan kertoo kaiken oleellisen. RKP:lla ei ole mitään ongelmia niin kauan, kuin löytyy tarpeeksi hihhuleita äänestämään sarjakuvahahmoja.

Kristillisdemokraatit:
KD:n ongelma on, että se on täysin oikeassa ryhmässä ja tekee sen mukaista politiikkaa, mutta tätä asiaa ei Suomessa oivalleta lainkaan.

Muutos2011:
Muutos on viemässä suoraa demokratiaa ylikansalliselle tasolle, mikä on huono juttu. Puolueen idea on jalo, mutta nykyisillä rakenteilla suora demokratia kaikkialle olisi tuhoisaa.

Piraattipuolue:
Puolueen perusidea on ymmärrettävä, mutta tuskin yksikään sen yleispoliittinen kannanotto. Ongelma on siis se, että tekijänoikeuksiin keskittyminen ei tuo ääniä ja muuten puolue taas vaikuttaa olevan haihattelun tasolla.

Itsenäisyyspuolue:
IPU:lla on fiksu puheenjohtaja, mutta taipumaton linja ilmiselvästi vetää puoleensa taipumattomia ihmisiä, jotka ovat kaikesta erimielisiä.

Köyhien asialla:
Tästä en osaa sanoa mitään. Varmasti tarpeellista olla köyhien asialla.

Sinivalkoinen rintama:
Ainakin yksi ongelma on rintaman kapeus. Sillä ei torjuta yhtään hyökkäystä, vaikka komentajan hahmo olisi kuinka innostava tahansa.

Noin. Siinä olivat puoluetasolla suomalaiset vaihtoehdot. Jos olisimme vain eurooppalaisia, mitä emme onneksi ainakaan vielä ole edes poliittisesti, äänestäisin tietenkin Fidesziä, jos osaisin.

torstai 8. toukokuuta 2014

Vierailu


Kävimme Kotkan PS:n kanssa vierailulla puoluetoimistossa ja eduskunnassa. Arvioin heti alkuun kuntoni väärin jättäessäni muut odottamaan hissiä lähtien reippasti harppomaan rappuja ylös toimistolle. Viidennen kerroksen kohdalla iskivät jo maitohapot tai ainakin hengästyminen. Olen aina sanonut, että Perusta on ehkä parasta mitä puolue varsinaisen puoluepolitiikan ulkopuolella on saanut aikaan. Oli hieonoa tavata Simo sen julkaisujen parissa ahkeroimassa. Riikalle annoin nopean tilanneselostuksen "comsi comsaa", mutta lupasin, että vielä yritetään täysilllä, joten pyydänkin tässä anteeksi kaikilta, joita ehkä karkeilla sanoilla olen loukannut. En ole edes tarkoittanut niitä.

Eduskunnan kahvilassa törmäsin Halla-ahoon ja kysyin mitä hän siellä tekee. Eduskunnan turvatoimien vuoksi totesin itse olevani vangittuna sinne, enkä voinut toteuttaa suunnitelmaani lähteä aina välillä kaupungille rentoutumaan. Kansanedustajat ovat tässä suhteessa paljon vapaampia, mutta eivät ilmeisestikään käytä vapauttaan sen ansaitsemalla antaumuksella. Juho esitti erittäin hyvän kysymyksen hallitukselle. Lieneekin täysin selvää jo, että nämä kaksi miestä tullaan valitsemaan europarlamenttiin perussuomalaisten ottaessa hienon vaalivoiton. Oppaaseemme ja itse rakennukseen ihastuin niin totaalisesti, että en osannut edes kysyä mitään.  Rakennus, jota aiemmin olen pitänyt vähän mahtipontisen muodottomana möykkynä, on lähemmin tarkasteltuna todella hieno ja sen keskiössä oleva pyöreä sali kupoleineen jopa kaunis.

Hyvä reissu kaiken kaikkiaan ja eurovaalien jälkeen taas: Näillä mennään. Athletic Club pelaa ensi syksynä Mestareiden liigassa, joten toki Eurooppaa tarvitsee myös jonkinlaista poliittista valvontaa.

lauantai 3. toukokuuta 2014

Helvetin enkelit


Ajelin eilen Tavastilan Helvetin enkeleiden klubitalon ohi. Lievästi otti päähän miksi nimen pitää olla joku amerikkalainen "Red River". Nyt ollaan hei Kymissä. Vastustan helvettiä ja sen voimia ihan periaatteesta. Silti, kun autot olivat tukkineet tien ja katseli pihalle, niin porukka näytti ihan suomalaisilta työmiehiltä ja hetken häivähti mielessä sellainen tunne kuin olisi tullut kotiin.

Eli tervetuloa vaan. Sanoinkin kaverille, että turvalisemmaksi tuntuisin oloni tuon naapurissa, kuin poliisilaitoksen naapurissa.

https://www.youtube.com/watch?v=qr3dWscslo8

perjantai 2. toukokuuta 2014

Miksi tehdä, kun muut tekevät sen kuitenkin


Taannoin lupasin flunssani, jonka vietin katselemalla Walking Deadia sohvan pohjalta, että en katso enää yhtään elokuvaa. Yleensä, jos lupaan jotain tuollaista se merkitsee sitä, että teen asiaa enemmän kuin laki sallii. Niin nytkin. Olen katsellut elokuvia ja tv-sarjoja enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Olen miettinyt josko aiheesta voisi kirjoittaa jotain, mutta senkin muut tekivät puolestani:

Netflix

Itse kysyin Amonilta tietäisikö hän yhtään hyvää kauhuelokuvaa, joka on tehty Texas Chainsawn:n tai Evil Deadin jälkeen. Hän suositteli Cabin in the Woodisia. Lucy Liun blogista taas samaan aikaan luin Citadelista ja nämä kaksi, joita suosittelivat ihan oikeat ihmiset ovat ehkä ainoita katsomistani elokuvista, jotka ovat jääneet mieleen. Cabin in the Woods oli juuri sitä mitä Lucy Liu sanoi, mutta silti se oli kekseliäs ja trahsmaisen hauska asteikolla, joka oikeuttaa sen katsomisen. Citadel oli minusta nerokas, enkä nyt tässä aio edes analysoida sitä. Saatana kuitenkin vaanii siellä missä on arkisen harmaata betonia ja kaikki näyttää niin arkiselta.

Loputon tarjonta on kuitenkin jollain tapaa huono juttu. Itse olen ratkaissut asian nyt niin, että koska pidän tv-sarjasta Bones katselen sitä jakso kerrallaan ja jätän muun tarjonnan huomiotta. Silti pidän tästä tekniikan kehityksestä, koska voin milloin tahansa katsella elokuvan, jos joku sitä minulle suosittelee.


Tomismi


Luin hyvän arvion Leisolan kirjasta.

Kaksi arviota

En nyt itse väitä, että tuntisin Tuomas Akvinolaisen filosofiaa erityisen hyvin. En yleensäkään tunne länsimaista filosofiaa siinä määrin, kuin sitä pitäisi tuntea. Väitän kuitenkin, että tomistinen ajatus alkuperäisestä liikuttajasta, joka on vapaa vaikuttamaan liikkeeseen koska tahansa, on hyvä, heldelmällinen ja rationaalinen pohja filosofialle.

Leisolaa en ole itse koskaan lukenut, mutta olen usein ihmetellyt tyrmäyksiä, joita hänelle esitettään. Esimerkiksi Valtaojan  ”Me rontit myös vältämme avointa keskustelua koska emme ole kiinnostuneita väittelemän sitä, onko Maa litteä pelkästään koska Raamatussa niin sanotaan. Mistään muustahan kreationismissa ei loppujen lopuksi ole kyse”, on pelkkää roskaa. On itsestään selvää, että biokemiasta Leisola tietää enemmän kuin Valtaoja. Tähtitieteilijä ei oletusarvoisesti tiedä biokemiasta yhtään enempää, kuin kapakassa vastaan tuleva juoppo tietää. Valtaoja vain tekee tieteestä ideologian, joka estää keskustelun tiedemiesten kanssa. Tämä on aikamme sairaus.

Kannattaa lukea nuo molemmat kritiikit. Ainakin itse huomasin biokemistin kritiikkiä lukiessani, että nyt ollaan alueella, jossa tietoni vain eivät yksinkertaisesti riitä.