Köyhät ja köyhät.

Kuten evankeliumiteksti kertoo Kristus kyllä parantaisi, jos hänen puoleensa käännyttäisiin. Nykyään sitä ei kuitenkaan tehdä, joten joudumme tyytymään poliitikkoihin.

En tiedä Brasilian politiikasta oikeastaan mitään mikä on täsmälleen yhtä paljon, kuin suomalaisen median pääkirjoittaja siitä tietää. Lähden siitä, että Brasiliassa on järkeä siinä missä kuvassa näkyvässä talossakin, joten he osaavat itse säätää itselleen sopivan politiikan ja aluehallinnon.

Suomalaisen median pääkirjoittajana toimivasta sanelukoneesta olen pakotettu tietämään jotain. Sen kautta kuulin muun muassa, että Brasilia on äärimmäisen rasistinen valtio. En usko tätä väitettä. Se on myös sanellut ihmettelyä siitä miten köyhät voivat äänestää paikallista äärioikeistoa, jonka sanelukone luonnollisesti pyrkii samaistamaan USA:n, Euroopan ja Suomen äärioikeistoihin, jotka äänestävät kaikki sekä Trumppia, että Putinia. Mikä on sekin tietysti järjetöntä. Silloin tällöin kone kirjoittaa myös algoritmeista ymmärtämättä, että sen oma algoritmi on pahasti vaurioitunut.

Suomalaisen median pääkirjoittaja ei luo kuvaa todellisuudesta, vaan kuvaa itsestään ja omasta patsastelustaan. Minun on todella helppo kuvitella kuinka kuka tahansa köyhässä slummissa asuva haluaa nimenomaan kuria ja järjestystä äänestäen sellaisia poliitikkoja, jotka sitä kykenevät tarjoamaan. Eivät niissä paikoissa, joissa me rahoinemme viihdymme, seksipalveluja tarjoa meidän omat vaimomme ja tyttäremme, eivätkä niiden väkivaltasarjojen ja elokuvien, joilla itseämme viihdytämme, inspiraation lähteinä ole meidän oma, sankarillinen miehekkyytemme. Köyhät sellaisissa oloissa elävät.

Trumpiakin äänestivät nimenomaan köyhät. Itse asiassa köyhät nostivat hänet presidentiksi vaikka heillä oli vastassaan sekä republikaanien, että demokraattien upporikkaat eliitit. Tämä on hyvä muistaa, kuten myös se, että demokraatit ovat USA:ssa se rikkaiden ja menestyvien puolue nykyisin. Se antaa pohjaa ja perspektiiviä pääkirjoittajan tekstien tulkinnalle.

Euroopassa näkyy osittain sama ilmiö. Rikas ja hyvinvoiva eliitti tekee kaikkensa painaakseen alas kansallismielisiä puolueita, mutta silti ne vain voittavat vaaleista toiseen. Euroopassa ei varsinaisesti ole muita köyhiä kuin Paleface, ja hallittu elintason lasku ei edes olisi pahitteeksi, mutta silti on aika vastenmielistä se, että rikas eliitti vaatii tavan ihmisiltä uhrauksia ilmatonmuutoksen torjumiseksi velloessaan samaan aikaan itse täysin ansiottaan pumpuliin käärityssä hyvinvoinnissa, vaatien itselleen aina vain lisää, kuin jonkinlainen oletetusta suuruudestaan lumoutunut käenpoika.

Mieleen tulevat Ranskan vallankumousta edeltäneet ajat ja sen ajan ylimääräinen virka-aatelisto. He ehkä olivat fiksumpia ja paremmin käyttäytyviä kuin suomalaisen median pääkirjoittaja, mutta yhtä kaikki yhtä turhia.

Vannoutuneelle vastavallankumoukselliselle onkin vaikea dilemma se miten suhtautua tuleviin vallankumouksiin. Tietenkin ne pitäisi yrittää kääntää vallankumouksellista prosessia purkaviksi, mutta se voi olla hyvinkin vaikea tehtävä. Toivotaan parasta.