perjantai 30. joulukuuta 2011

Editan ylistys!

Edita kustannus, tuo oikeamielisten yritysten jalokivi. Sen toimistot ovat aina siistit ja täynnä osaavaa henkilökuntaa. Tälläkin hetkellä, kun he nukkuvat, voi sanoa, että he vain virittäytyvät uusiin, suuriin kulttuuritekoihin. Kukapa katajaisen kansamme jäsenistä ei esimerkiksi muistaisi loisteliasta suomennosta kirjasta Jeesus Nasarettilainen, kasteesta kirkastumiseen. Sen ulkoasukin hipoi täydellisyyttä, jolle nykyään on jo annettu määre: "editamainen". Meillä ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tuota loistavaa kirjaa, joka minutkin melkein mykisti, seurannutta toista osaa, Jeesus Nasarettilainen, Pyhä viikko: Jerusalemiin saapumisesta ylösnousemukseen, jo valmisteltaisi Editan tehokkaissa kulttuuripiireissä suomeksi julkaistavaksi samankaltaisella ulkoasulla ja suomennoksella. Näinhän täytyy olla, sillä vähempää emme Editalta voisi odottaa.

Hieno kirja siis. En ole mikään kriitikko ja se mitä voisin sanoa olisi itse kirjan rinnalla vain laimeaa kopiointia ja toistoa. Ehkä, jos katsoo vaikka tämän keskustelun:

The Great Resurrection Debate.

voisi todeta ainakin sen, että kirja aivan suvereenisti vastaa siihen John Shelby Spongin tuossa väittelyssä esittämään kysymykseen miten Kristuksesta ja ylösnousemuksesta voisi kertoa modernin avaruusajan älykkäille ihmisille, mitä Spong itse kykeni vain ihmettelemään. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille ja miksei muiden mukana myös niille maamme monille piispaehdokkaille, jotka uutterasti pitävät huolen siitä, että täällä piispanvaalit ovat aina käynnissä.




sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulun aika

Aattoilta:

(Jes. 62:1-5)
Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi. Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa. Ei sinun nimesi enää ole Hylätty eikä maasi nimi Hedelmätön, vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni ja maasi nimi Puolisoni, sillä Herra rakastaa sinua ja ottaa sinun maasi puolisokseen. Niin kuin nuorukainen ottaa neidon vaimokseen, niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen, niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

(Ap. t. 13:16-17, 22-25)
Silloin Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua: "Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois. Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.' "Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.

(Mat. 1: 1 - 25)
Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo: Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet, Juudalle Peres ja Serah, joiden äiti oli Tamar, Peresille Hesron, Hesronille Ram,  Ramille Amminadab, Amminadabille Nahson, Nahsonille Salma,  Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai  ja Iisaille Daavid, kuningas. Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo, Salomolle Rehabeam, Rehabeamille Abia, Abialle Asaf, Asafille Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia, Ussialle Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia,  Hiskialle Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia  ja Josialle Jekonja ja tämän veljet Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikoihin.  Kansan pakkosiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille Serubbabel, Serubbabelille Abihud, Abihudille Eljakim, Eljakimille Asur,  Asurille Sadok, Sadokille Jakin, Jakinille Elihud, Elihudille Eleasar, Eleasarille Mattan, Mattanille Jaakob ja Jaakobille Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi. Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen.

Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus

Jouluyö

(Jes. 9: 1 - 6 )
Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa. Aikoinaan Herra vei kunnian Sebulonin ja Naftalin mailta. Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan Meren tien, Jordanin takaisen maan ja muukalaisten Galilean. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

(Tit. 2: 11-14)
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.

(Luuk. 2: 1 - 14 )
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa

Jouluaamu

(Jes. 62: 11 - 12 )
Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: -- Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä.

(Tit. 3: 4 - 7 )
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.

(Luuk. 2: 15 - 20)
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Joulupäivä

(Jes. 52: 7 - 10)
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: -- Sinun Jumalasi on nyt kuningas! Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin! Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.

(Hep. 1: 1 - 6 )
Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi. Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: -- Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: -- Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.

(Joh. 1: 1 - 18 )
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.  Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes todisti hänestä ja huusi: "Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua." Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet

perjantai 23. joulukuuta 2011

Yule


Joululahjoja pakatessa olimme Pampulan kanssa äärimmäisen pöyristyneitä ja loukkaantuneita siitä, kuinka rakas, kristillinen juhlamme on muuttunut pakanoiden temmellyskentäksi. Juuri nytkin Karita Mattila laulaa televisiossa laulua "Smoke gets in your eyes" ja pakanat pakkaavat paketteja, emmekä mitenkään pääse sitä pakoon, vaan meidän pitää yrittää olla niin kuin oltaisiin vain.

Kyllähän minä niin pahasti mieleni pahoitan tästä. Rupean kohta kirjoittamaan tästä kauheudesta lehtien yleisönosastoille niin kuin Vapaa-ajattelijatkin tekevät. Tai ehkä en :)

torstai 22. joulukuuta 2011

Joulutodistus


Perussuomalaiset ilmoittaa itse olevansa kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue. Minua ärsyttää suuresti, että puoluetta ei koskaan yhteiskunnallisessa mediassa arvioida näistä lähtökohdista, jotka kuitenkin liittyvät eurooppalaisen kulttuurin syviin pohjavirtoihin ja jotka ideologisella tasolla ovat hyvinkin määriteltyjä. Eikä tämä koske ainoastaan perussuomalaisia, vaan myös kaikkia muita puolueita. Voin todistaa, että olin ärtynyt jo silloin, kun medialla oli tapana käsitellä vihreitä lähinnä pilvenpolton kautta. Ja sitä ennekin. Olisi hienoa, jos puolueita ja niiden tekoja tarkasteltaisiin niiden edustaman aatekehyksen läpi. Toisaalta teot ovat aina sanoja tärkeämpiä ja niiden sovittaminen johonkin ideologiseen kehykseen on älyllisesti työlästä, joten en tästä niin kauheasti lehdistöäkään syytä. Kaikesta muusta kyllä syytän rajusti. Ja koska itsekin olen laiska julli arvostelen tässä perussuomalaisten eduskuntaryhmän lehdistön tapaan antamalla heille "Joulutotarin". Tietenkin vanhaan kunnon, kierto- ja kansakoulutapaan.

Käytös: kiitettävä 10.
Huolellisuus ja tarkkaavaisuus: hyvä 8
Lukeminen: kiitettävä 9
Laskento: välttävä 6
Laulu: hyvä 8
Liikunta: kiitettävä 9

Keväällä pidetään kyllä kokeet :)

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Argumentoinnin virheet


Argumentointi on ikävää ja tylsää, kun parametrit, joiden kautta argumentit välitetään puuttuvat, tai ovat täysin sekaisin. Jos ne joskus harvoin sattuvat olemaan kunnossa, niin silloin argumentointi on tietenkin ok. Täältä tähän ja argumentoimisiin.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Mitä tapahtuu todella


Suurin osa varsinaisista pakolaisista ei ole täällä etsimässä turvaa globalisaatiosta, kosmopolitanismista ja kansainvälisyydestä, vaan he ovat etsimässä turvaa globalisaatiolta, kosmopolitanismilta ja kansainvälisyydeltä. Tätä emme tietenkään voi tarjota.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Kouvola III

Hot Rails to Kouvola

Lueskelin junassa Sananlaskujen kirjaa ja mietin miksi anglot kutsuvat niitä sanalla Proverbs. Mukavan antoisaa niitä on meditoida muutenkin. Kouvolan yönpimeässä, tihkusateisessa keskuspuistossa ( Central Park ) en kohdannut niitä vaaroja, joista Sananlaskujen kirjan ensimmäiset luvut varoittavat. Ja hyvä niin. Ehkä yksin kävellessäni olin kaukana viisaudesta, mutta sisällä valaistuissa huoneissa saattoi kuulla punnittua puhetta: "...tätä voidaan tarkastella symbolisena, mutta on se muutakin, jotain mikä tapahtui vanhan alkaessa vaihtua uuteen. Sakarias, vanhan liiton pappi, mykistyi ja Maria alkoi puhua. Vieraillessaan Elisbethin luona hän jo lauloi...." Näinhän se on ja näin tapahtui. Uusi liitto on todellisuutta eikä vanhaan liittoon ole paluuta, mutta muuten, maallisemmassa mielessä todellista uusinta uutta ( Novelty ) olisi tietenkin paluu vanhoille juurille ja nykyisen hylkääminen. Näin ainakin siinä mitä sanotaan sivistykseksi.

Aseman vintin tee on ehkä liiankin hyvää, vaikka ei nyt mitenkään parasta laatua olekaan. Itselleni kelpaisi huonompikin. Mietin mahtaako joku kaupungin virkamiehistä säilyttää suunniteltujen pilvenpiirtäjien ja kiinalaiskaupunginosan ( Chinatown ) piirustuksia pöytälaatikossaan. En pitäisi ihmeenä, jos joku mitään häpeämätön senkin tohtisi tehdä.

Adventin 4. sunnuntai

(2.Sam 7: 1-5; 8b-12; 14a; 16)
Kuningas Daavid asui nyt palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. Kerran kuningas sanoi profeetta Natanille: "Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa." Natan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi." Mutta yöllä Natanille tuli tämä Herran sana: "Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet. Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen, niin että se saa asua levollisesti aloillaan. Eivätkä vääryyden tekijät enää sorra sitä niin kuin ennen, niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen. Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi luona, minä asetan hallitsemaan sinusta polveutuvan suvun ja vakiinnutan sen kuninkuuden. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti."

(Room 16: 25 - 27)
Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä. Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.

(Luuk 1: 26 - 38)
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.  Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.  Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

torstai 15. joulukuuta 2011

Kouvola II

60-lukulaisen sosiaalipolitiikan vaikutukset maalaisasemien arkkitehtuuriin

Juna oli 3 minuutta 43 sekuntia ja 8 kymmenystä myöhässä, joten ei tullut sittenkään fasismia. Mikä on todistettu. Itse juna oli jälleen kerran siisti ja mukava. Kouvolan keskuspuistossa oli kello 15:32:47 jo niin pimeää, että en käsivaraisesti saanut otettua kunnon valokuvia edes. Mutta ei pimeässä mitään vikaa ole; omaa laiskuutta, jos ei viitsi nähdä vaivaa ja kantaa mukanaan jalustaa.

Jostain, ehkä tuosta kuvan seisakkeesta, tuli mieleeni nuoruusaikoina oppimani tosiasialauselma: "Opin englantia niin hyvin, että tulin sillä toimeen kaikkialla maailmassa, paitsi Englannissa." En tosin jaksanut sitä sen kummemmin mietiskellä, mutta sellaistahan globalisaatio on. En pidäkään lamaa ihmeenä, vaan lähinnä väistämättömyytenä, sillä kaikki väistämättä alisuorittavat pyrkiessään samanlaisuuteen.

Toisaalta ei ole minun asiani miettiä liiketoimintoja. Köyhyyshän on ihmiselle otollisin olotila kuitenkin. Sain Herättäjä-yhdistyksen kuukausittain julkaiseman lehden. Se on varsin hyvä, mikä todistaa, että Suomessa julkaistaan hyviä koko perheen lehtiäkin vielä. Mietin ovatko lehdessä esiintyneet vasemmistofilosofit Relander ja Nevanlinna lähestymässä kristinuskoa vai hyppäämässä Ameriikoista tänne asti vihdoin perille puksuttaneeseen spongilaiseen junaan. Johonkinhan tässäkin asiassa on uskottava ja vaikka vain tämän Herättäjä-yhdistyksen lehden perusteella uskon ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Suhteellisen haikeaa


Tänään ilmestyy viimeinen Eteenpäin-lehti. Siihen päättyy eräs vuodesta 1905 alkanut jatkumo kotkalaista sanomalehtihistoriaa. Loppuajat vain kerran viikossa ilmestynyt julkaisu, vaikka nyt demaripropagandaa olikin, onnistui säilyttämään laadukkuutensa loppuun asti mikä on näinä aikoina aika kummallista. Ehkä se siksi sai mennä. Kepeät mullat. Muille puolueille on tietenkin onnellista, että demareiden tiedotus keskittyy Demariin, ja hyvä niin.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Harmaita päiviä


Evoluutiivisesti ajatellen olisi evoluution kannalta otollista, jos ihmiskunta ei olisi tietoinen koko evoluution ajatuksesta.

Tänään on tuulista ja pimeää. Sopii kyllä hyvin minulle, vaikka kameralla leikkimisen kannalta olisi hienoa, jos olisi lumista, valoisaa ja kirkasta, mutta mitäpä tässä vaatimuksia esittämään. Kai se on hyvä, että joulukuussa tuulee ja sataa jylhästi kylmää vettä pimeässä; ei sellaista jatkuvasti saa kokea. Ja onhan tänään kuitenkin pyhän Ristin Johanneksen, papin ja kirkonopettajan ( Doctor Mysticus ) muistopäivä.

Turun Sanomien mukaan kuulun rasistiseen natsijärjestöön. Olen siis kai natsi. No se on Turun Sanomien näkemys, joten sillä ei ole mitään merkitystä. Jätän linkittämättä lehteen, koska tollot saisivat siitä rahaa, jota he eivät kuitenkaan osaisi käyttää ja tekisivät sillä vain vahinkoa itselleen.

Vilkaisin aamukahvilla iltapäivälehden etusivun. Siellä ei ollut mitään minkä kokisin tarpeelliseksi tietää.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Kissaakin kiinnostaa



Televisiosta tulee parasta aikaa välikysymyskeskustelu eduskunnasta. Aika tyhjää puhetta hallitukselta, vaikka Katainen vetikin äänellä ja vimmalla. Meitä kissan kanssa ei kuitenkaan huijata koskaan uskomaan siihen, että Suomi voisi jollain tavoin pelastaa koko Euroopan talouden. Se nyt vaan on menoa nyt. Mutta eipä tuo paljon huoletakaan. Jos nyt ruokaa riittää ja katto pään päälle, sekä sähköt, niin siinäpä se. Sain sattumalta käyttööni ihan hienon, digitaalisen järjestelmäkamerankin. Se nyt on jo ihan liikaa; suoranaista ylellisyyttä.

Lueskelen nämä parasta aikaa puhuttavat jutut kyllä eduskunnan pöytäkirjoista. Sinnehän hulluus ja hämäryys kirjataan. Ehkä käsittelen niitä sitten siteeraten parhaita paloja. Perussuomalaiset ovat tässä jutussa täysin oikeassa. Ainoa puolue, joka ymmärtää kuinka Euroopan tulisi toimia. Hallituksella vaikuttaa olevan vain visio jostain historiattomasta poliittisesta ja taloudellisesta liitosta, jota ei ole koskaan ollut, eikä koskaan toimivana tule.

Tulee mieleen viime perjantain kahvilassa luettu Iltasanomat, jossa sokea kana löysi jyvän. Ehkä kuvitellen kertovansa kevyen vitsin lehti kertoi kuinka paavi oli kirkon juhlapäivänä ottanut kantaa Euroopan velkakriisiin todeten: "Auttakoon Maria meitä näkemään valon läpi niiden usvaverhojen, jotka peittävät todellisuutta." Nämä ovatkin järkevimmät sanat mitä koko kriisistä on sanottu ja ehdottomasti järkevimmät sanat mitä kyseiseen lehteen, vaikka toimitus ei luonnollisesti edes tiennyt mistä juhlasta oli kysymys vaan kertoi sen väärin, on viimeisen 20 vuoden aikana painettu. Toivotaan, että paavin pyyntöön vastataan ja että noin todella käy.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Luottamus

Olen kerran elämässäni ollut suomalaisessa oikeustalossa. Edes suomalaisessa putkassa en ole ollut. Seurasin oikeustalossa Jussi Halla-ahoa vastaan nostettua naurettavaa oikeudenkäyntiä, joka on edelleen kesken. Muihin täysin vastaaviin oikeudenkäynteihin minulla on tuntumaa tuttavien ja ystävien kautta. Tänään Kouvolan hovioikeus, joka jo rakennuksena on täysin väärässä paikassa, sitten tuomitsi kansanedustaja James Hirvisaaren sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kansanedustaja James Hirvisaarelle tuomio vihapuheista

Tältä kokemuspohjalta pidän suomalaista oikeuslaitosta täysin naurettavana ja poliittisesti ohjailtavissa olevana, enkä tunne juurikaan luottamusta sitä kohtaan. Mikäli vanhat kunnon fyysikot onnistuvat kehittämään perusteet aikamatkustuksen mahdollistavalle tekniikalle olisi ihmiskunnalle ja suomalaiselle tuomari-, syyttäjä- ja asianajajakunnalle otollista ja onnellista, jos jälkimmäiset siirrettäisiin 70-luvun Neuvostoliittoon. Siellä he olisivat kotonaan.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Adventin 3. sunnuntai

(Jes 61:1-2a, 10-11)
Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Ja niin kuin maa työntää versoa, niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan, niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan, ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.

(1.Tess.5:16-24)

Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.


 (Joh.1:6-8,19-28)
Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Tämä on todistus, jonka Johannes antoi, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" Johannes tunnusti totuuden, hän ei sitä kieltänyt. Hän sanoi: "En minä ole Messias." "Mikä sitten?" he kysyivät. "Oletko Elia?" "En ole", Johannes vastasi. "Oletko se luvattu profeetta?" Hän vastasi: "En." Silloin he sanoivat: "Kuka sitten olet? Meidän on vietävä vastaus niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?" Johannes vastasi: "Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: 'Tasoittakaa Herralle tie!' Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut." Niiden joukossa, jotka oli lähetetty Johanneksen luo, oli myös fariseuksia*. He kysyivät häneltä: "Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta? Johannes vastasi: "Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja." Tämä tapahtui Jordanin tuolla puolen, Betaniassa, missä Johannes oli kastamassa.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Presidentti

Perussuomalaisilla on niin hyvät varapuheenjohtajat, että Soinia uskaltaa äänestää melko huoletta. Puolueelle ei ole liian paha isku, jos Soinista presidentti tulee ja Soini on varmasti presidenttiainesta, sillä hän näkee selkeästi ketkä sitä ovat:

Kahden kastin presidenttiehdokkaita.

Kansallemme on onneksi, että tuo toinen kasti mitä todennäköisimmin on ulkona toiselta kierrokselta.

Kaksi presidenttiä

Jostain syystä tulee katseltua presidenttiehdokkaiden kyselytuntia, jossa päätoimittajat esittävät ehdokkaille kysymyksiä.

Pekka Haavisto taitaisi olla ihan puhtaalta pöydältä ajateltuna jopa paras ehdokas. Hän on kuitenkin Vihreän puolueen jäsen ja ehdokas. Vaikka en epäilekään, etteikö Haavisto pystyisi jättämään sen taakseen ja suhtautumaan presidentin tehtävään sen vaatimalla puolueettomuudella, niin Vihreän puolueen jäsenyys on silti liian vakava virhe. Toinen ongelma on homous. Ei niinkään sen itsensä tähden, vaan sen tähden, että on jo etukäteen ikävää ajatella median vähintään kuusi vuotta kestävää, teennäisen iloista hihkuntaa homopresidentin ihanuudesta ja edistyksellisyydestä. Jos siltä olisi mahdollisuus välttyä, niin Haavisto olisi ok.

Paavo Lipposesta ei jää mieleen muuta kuin, että hän kovasti kannattaa työläisnaisten lasten abortointia. Eli ei jatkoon. Biaudeellä, Arhinmäellä ja ( valitettavasti ) Essayahilla ei mahdollisuuksia toiselle kierrokselle ole muutenkaan. Niinistön lisäksi toiselle kierrokselle mahdollisuuksia on juuri Haavistolla, Soinilla ja ehkä Väyrysellä, joka häviäisi Niinistölle. Jos itse joutuisin ehdokkaista valitsemaan itselleni presidentin amerikkalaistyylisesti valitsisin ehdottomasti Sari Essayahin, jonka varapresidentiksi kelpaisi Haavisto. Soinia tietenkin äänestän, koska maa tarvitsee presidentin, eikä ole Amerrikka. Niinistöä vastaan minulla ei ole yhtään mitään, joten mukavan leppoisat vaalit, joiden lopputulos tulee joka tapauksessa olemaan ihan hyvä, on tulossa.

torstai 8. joulukuuta 2011

Kouvola I

Maassa oli jo lunta. Pimeys ja lumi todella ovat eduksi Kouvolan sopivan harvojen sähkölyhtyjen valaisemalle keskuspuistolle. Laatikkokirkon valoneliöristi ei näytä lainkaan jenkkifilmeistä reväistyltä, vaan on tunnelmallinen ja katolinen kirkko taas on ihan kaunis sisältä. Hovioikeuden taloon ei toivottavasti koskaan tule asiaa. Sen voisi oikeastaan amerikkalaistyylisen hallitusti räjäyttää - tilaisuuteen voisi myydä pääsymaksuja paikkaamaan China Centerin luomaa budjettivajetta - ja rakentaa tilalle kolmannen kirkon periaatteella kolmas kerta toden sanoo. Arkkitehtonisesti ympäristö on kyllä päivänvalossa haastava.

Kirkon edessä olevan kaupungin tai seurakunnan rakennuksen lipputangossa liehui Suomen lippu. Luulin, että valtiovalta tervehtii kirkon juhlaa, mutta kuulin myöhemmin, että on Sibeliuksen päivä. Rauha hänen sielulleen. Epäilevään mieleeni heräsi kysymys: miksi tästä ei ole kerrottu, miksi muualla ei liputettu? Karistin sen kuitenkin välittömästi sieltä pois. Epäily on useimmiten turhaa.

Kouvolan aseman vintin haudutettu tee on ihan hyvää. Uskon, että Kouvola lunastaa vielä paikkansa pohjoisen Kymin hallintokaupunkina.


Autuaan Neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen

(1.Moos.3:9-15,20)
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" Mies vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin." Herra Jumala kysyi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" Mies vastasi: "Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin." Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin." Herra Jumala sanoi käärmeelle: -- Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti.

(Ef.1:3-6,11-12)

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt -- hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti.Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.

(Luuk1:26-38)

Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Brand New Vision

SDP:n puoluesihteeri ja ideologinen suunnanvetäjä Mikael Junger on julkaissut mielipidekirjoituksen, jota en tohtinut lukea, mutta havainnoin toki parhaat palat.

Mieleen tuli, että mikäli ajattelee asioita vähän laajemmasta historiallisesta näkökulmasta, niin ehkä koko talouslamassa ei olekaan kysy siitä, että teollisuus karkaisi halvemman työvoiman perässä ja muusta vastaavasta, vaan siitä, että ihmiset yksinkertaisesti ovat vain järkevyyttään lopettaneet työn tekemisen noiden poliittisen "eliittimme" hourailevien visioiden tavoittamiseksi. Minusta tämä olisi ymmärrettävää, koska tuskinpa kukaan näkee mitään tavoittelemisen arvoista erilaisten jungerien, stubbien ja maabrandityöryhmien maalaamissa tulevaisuudenkuvissa. Ja heidän eetoksensa ja heidän visionsahan ovat se todellisuus mitä kohti Suomi valtiona näyttää torvet soiden olevan kulkemassa. "Kiitti mulle riitti. Juna seis, jään tälle pysäkille" on varmaan käynyt monenkin ihmisen mielessä.

Päivän Kymen Sanomissa Reijo Tossavainen ehdottaa perustellusti Itsenäisyyspäivän juhlimisen lopettamista ja Kansallispäivän viettämistä sen sijaan. Hyvä ehdotus. Miksi oikeastaan juhlia jo pitkälti mennyttä itsenäisyyttä, sillä seremoniallisuus ilman valtaa on aina turhaa ja jopa vahingollista. Kansallispäivä pistäisi ehkä ajattelemaan asioita uudestaan ja sen kautta voisimme ehkä elävöittää Suomen historiaa kansakuntana, myös vuotta 1917 aikaisemmilta ajoilta, osaksi nykyistä todellisuutta. Ja ehkä jopa pikkuhiljaa löytää uudelleen itsenäisyyden perusteet osaksi maassamme vallitsevaa julkista ja poliittista ilmapiiriä.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Adventin 2. sunnuntai

(Jes 40:1-5,9-11) 
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut. Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: -- Teidän Jumalanne tulee! Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin.

(2.Piet 3:8-14)
Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät. Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden,  jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa -- tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. Rakkaat ystävät! Kun te tätä kaikkea odotatte, pyrkikää siihen, että Herra aikanaan voisi havaita teidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja teillä olisi rauha.

(Mark 1:1-8)
Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin. Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa. Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

perjantai 2. joulukuuta 2011

Tragedian synty




Huomasin lehdestä, että Teema esittää tänään elokuvan Mozartin sisaresta. Saatan jopa katsoa, jos se tulee Areenaan. En tiedä Mozartin sisaresta mitään, sivistymättömiä kalastajia kun olemme, mutta elokuvan arviossa pidettiin traagisena sitä, että Mozartin sisaren lahjat olisivat menneet hukkaan, kun hänestä naisena ei tullut säveltäjää veljensä tapaan. En itse osaa ajatella ollenkaan noin ja olen aina ihmetellyt tuollaista ajattelua. Ihminenhän voi olla, ja usein onkin, onnellisimmillaan ja parhaimmillaan juuri "tylsän" porvarillisessa elämässä. Mozartin oma elämähän oli monella tapaa traaginen, eikä hän varmaankaan elämänsä aikana nauttinut siitä suosiosta, jonka hän on kuolemansa jälkeen saanut. Mozartin teokset ansaitsevat kaiken kunnian ja ne ovat hohdokkaita, mutta ei kai se hänen elämästään sen arvokkaampaa tee, kuin tavallisen perheenäidin elämästä.

Arviossa myös todettiin elokuvan sisältävän selviä epäuskottavuuksia: ei kuulemma ole ollut edes kuviteltavissa 1700-luvun Euroopassa, että nainen olisi matkustanut yksin. Itse kyllä pystyn kuvittelemaan moisen ja uskon, että 1700-luvun lopun Euroopassa sitä on myös tapahtunut ilman sen kummempaa dramatiikkaa.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Maalaisuuden manifesti




Aave liikkuu Euroopan yllä, impivaaralaisuuden aave. Hallintopalatsit sijaitsevat kaupungeissa, mutta elintarvikkeet tuotetaan maalla kaukana vallankäytön keskuksista. On jo tullut aika lopettaa tämä tasapainoton symbioosi. On yksinkertaisesti vain lopetettava elintarvikkeiden toimittaminen kaupunkeihin.

Näin se käy. Tämän jälkeen voivat maalaiset vaatia mitä tahansa, joten tässä vaiheessa esitämme vain yhden vaatimuksen: Kristinopin tunnustaminen on tehtävä pakolliseksi kautta koko Euroopan. Olemmehan jo pitkään ihmetelleet miksi tätä ei ole jo tehty vaikka Suomessa on kristillinen sisäministeri. Tällä saavutettaisiin monia etuja, joista yksi, ja kosmisen oikeudenmukaisuuden kannalta jo sellaisenaan riittävä, olisi se, että kymiläisten viljelijätovereidemme ei tarvitsisi enää lukea kotkalaisen vapaa-ajattelijan mielipidekirjoituksia aamulehdestä. Huomiotta ei voi myöskään jättää sitä kunnioitusta, joka Euroopan valtakunnan viisas päätös herättäisi Kiinassa, eikä sitä myönteisen innokasta mediadebattia, jonka se synnyttäisi USA:ssa. Mainosarvo olisi mittamaton, voisi sanoa jopa uskomaton. Ne, jotka eivät tunnustaisi kristinoppia karkotettaisiin valtakunnasta. Näin on tehty ennenkin, eikä kai kukaan meistä, jotka nykyään näitä mantuja tallaamme, voi sanoa etteikö päätös olisi ollut silloinkin viisas.


Kohti vallankumousta siis! Kaikki mukaan. Antaa kaupunkilaisten karpata, jos lihaa riittää.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Adventin ensimmäinen sunnuntai.

( Jes. 63:16b-17,19b;64:2b-7 )
Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi. Miksi päästät meidät eksymään teiltäsi, miksi annat sydämemme paatua niin ettei se kavahda sinun voimaasi? Palaa takaisin, palvelijoittesi tähden, palaa kansasi heimojen tähden! Kunpa jo repäisisit halki taivaan, astuisit alas ja panisit vuoret järisemään! Kunpa astuisit alas ja panisit vuoret järisemään! Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut, ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt, että olisi muuta jumalaa kuin sinä, Jumalaa, joka auttaa niitä, jotka häntä odottavat. Sinä olet etsinyt niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi, jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi. Mutta me teimme syntiä, ja sinä vihastuit, me rikoimme sinun tahtoasi vastaan, ja sinä kätkit kasvosi meiltä.  Kuin saastaa me olemme olleet, kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme. Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä, ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli. Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi, joka havahtuisi ja turvaisi sinuun. Sinä olet kätkenyt meiltä kasvosi ja jättänyt meidät pahojen tekojemme valtaan. Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme! Me olemme savea, sinä saven valaja, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.




(1.Kor:1: 3 - 9)

Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille. Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, joka teille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa. Hänen yhteydessään te olette saaneet kaikkea rikkautta, niin tietoa kuin puhetaitoakin. Sanoma Kristuksesta on juurtunut lujasti teihin, ja teillä on armolahjojen koko rikkaus odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Jumala on myös vahvistava teitä loppuun saakka, niin ettei teissä ole moitteen sijaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen päivänä.  Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, yhteyteen, ja hän pysyy sanassaan.


(Mark 13:33-37)
"Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee.  Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa.  Hän tulee äkkiarvaamatta -- varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta.  Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!"

Selibaattipäiväkirja osa loppu. Sadetta pitelee

Aamukahvilla katselin ikkunasta joessa uivia sorsia. Pian on joulukuu. Kuitenkaan ei ainakaan vielä tohdita uutisoida päivittäin ilmaston lämpenemisestä ja sen vaatimista toimenpiteistä. Jotain on muuttunut.

Kouvolassa, kuten Kotkassakin, satoi kaatamalla. Kirkkoon kävellessä havaitsi, että myös sade pimeässä tekee Kouvolasta esteettisemmän valojen heijastuessa märästä asvaltista ja pisaroiden iskeytyessä lammikoihin. Sateenvarjosta oli apua. Kouvolan laatikkokirkon kellot soivat koko matkan kävellessäni keskuspuiston läpi, ja pimeys oli sille armollinen, sillä vain valoristi kiinnitti huomiota. Myös meidän kirkkomme lasimaalaus hohti pimeässä ja se oli varsin kaunis. On ilmeisesti tulossa taloudellisesti paremmat ajat, kun valot palavat jo ennen messun alkua. Pappi oli Helsingin metropolista, mutta en tuntenut lainkaan nuivia, vieroksuvia tunteita. Pidin saarnaa hyvänä. Takaisin asemalle kävellessä satoi edelleen, mutta hiljaisemmin. Nyt toivoisin, että joku laittaisi television kiinni, sillä siellä tanssitaan jotain tanssikisoja. En kuitenkaan kehtaa edes pyytää, koska jotkut näyttävät katselevan sitä.

Koska alkoi uusi kirkkovuosi mietin, että kirjoittaisin tänne tänä vuonna joka sunnuntaina ja juhlapyhinä lukukappaleet ja evankeliumitekstit. En kuitenkaan oikein tiedä olisiko se sopivaa. Tämä nyt on kuitenkin Hätäpäiden kalinaa. Toisaalta onhan tässä kuitenkin itsekin henkisesti muututtu, ehkä suurestikin, ja on varsin mahdollista, että en enää kirjoita rivouksia ollenkaan pilaamaan noiden tekstien suurta arvoa. Mietin tätä.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Ball Games...

...eli ajan huononemisen historiaa.

Lapsena tuli innokkaasti seurattuna jääkiekkoa. Sunilassa kun asuttiin ja paikallinen joukkue SuSi oli erittäinkin hyvä. Itsekin tuli pelattua ja luisteltua innokkaasti. Nyt näytti tulevan urheiluruudusta jääkääkkää, jossa leikkitapeltiin porukalla pelaamisen sijasta. Muistan niiltä ajoilta, kun Sunilan Sisun pelejä katseltiin, että silloin olisi pidetty noin yleisesti todella häpeällisenä, jos aikuiset miehet olisivat ruvenneet tappelemaan jonkin pallopelin takia. Saattoihan sitä sattua, mutta ei siitä sankaritarinoita olisi tehty.

Valhe marssii eteenpäin

En ole yhtään seurannut mistä Occupy Wall Sreet - mielenosoituksissa on kysymys. Saattavat hyvinkin olla oikealla asialla - vaikka epäilen - enkä ota kantaa. Omasta mielestäni kuitenkin kaikki joukkokokoukset muualla, kuin niihin osoitetuissa tiloissa voisi vallan hyvin kieltää, koska julkinen tila todellakin on tarkoitettu kaikille. Siellä pitäisi voida vapaasti kuljeskella, kävellä ja oleskella. Spontaanit joukkokokoukset ja mielenosoitukset usein estävät tämän. Torit ovat joukoille parempia paikkoja kokoontua kuin kadut.

Törmäsin Fourt Checraise - blogissa tekstiin noista kokouksista ja siellä erittäin puhuttelevaan ja melko yleispätevään sitaattiin:


Liberals have a new wish every time their latest wish is granted. Conservatives should make them spell out their principles and ideals. Instead of doing this, conservatives allow liberals to pursue incremental goals without revealing their ultimate destination. So, thanks to the negligence of their opponents, liberals control the terms of every debate by always demanding 'more' while never defining 'enough.' The predictable result is that they always get more, and it's never enough.

Noinhan asia tietysti on. Pätee kuin nyrkki silmään esimerkiksi luterilaisen kirkon sisällä nykyään käytävään keskusteluun. Tai maahanmuuttokeskusteluun. Tuo "liberaalien" marssi nyt vain ilmeisesti on tuomittu jatkumaan kunnes seinä tulee vastaan ja sitten kaikkia vähintäänkin sattuu leukaan.


perjantai 25. marraskuuta 2011

Ateismin lyhyt historia

Katselin Helsingin Vapaa-ajattelijoiden Youtube - kanavalta kalvosulkeiset ateismin historiasta. Aivan mielenkiintoista. Haluan kuitenkin puuttua yhteen, mielestäni selkeään virheeseen.

Varhaisen ateismin historiallisen todistamisen vaikeuksista kerrottaessa viitattiin yhtenä todisteena psalmiin 14. Sehän alkaa: "Mieletön se joka ajattelee: "Ei Jumalaa ole." Tämän katsottiin todistavan, että tuolloin siis eli ihmisiä, jotka ajattelivat, että jumalia ei ole ja olivat siten ateisteja. Psalmi ei kuitenkaan ollenkaan todista sitä, vaan siinä puhutaan nimenomaan yhdestä, persoonallisesta Jumalasta ja uskosta häneen. Todettiin myös, että emme voi tietää noista psalmissa mainituista uskottomista ihmisistä mitään. Tämäkin on väärin, koska kyllähän heistä on Raamatun historiallisissa kirjoissa kirjoitettu paljonkin. Myös heidän jumaliaan ja uskonnollisia tapojaan on kuvattu.

Tietenkin on mahdollista, että tuolloinkin oli ateisteja, ja varmaan olikin. Todisteena siitä kyseinen psalmi ei kuitenkaan käy.

torstai 24. marraskuuta 2011

Urpilaisen vastuu

Suurin osa sosialidemokraateista ja heidän äänestäjistään on varmasti kunnon ihmisiä, jotka ovat vain huolestuneita maamme tulevaisuudesta. Sosialidemokraattisen puolueen sisälle on kuitenkin annettu pesiä käenpojan, putinilaisen ortodoksinyrkin, jonka toimintaa on siedetty sen puolueelle tuoman kannatuksen vuoksi. Puolue on selvästi jakaantunut urpilaisluterilaiseen enemmistöön ja mitrolaisortodoksiseen vähemmistöön....

No juu, se pääkirjoitusharjoituksesta; ei millään veny.

Asiallisen poliittisen keskustelun airut, rakas Yleisradiomme, on eilen antanut europarlamentaarikoille välitodistukset, kuten kunnon koulutytöille pitääkin antaa. Tänään vaikuttivat lööpit julistavan, että Isä Mitro ( SDP ) kähmii naisia. A-studio oli tehnyt ohjelmansa muutaman EU-lobbarin ja parlamentin virkailijan nimettömien lausuntojen varaan. Veikkaan, että noita lobbareita on EU:ssa jotain kymmenkunta, joten suurin osa on luonnollisesti tunnistettavissa antamistaan lausunnoista. Ei ihme, jos Suomen talouselämällä menee huonosti: Ei kenenkään pitäisi koskaan palkata etujaan edistämään noin tyhmiä ihmisiä, jotka "nimettöminä" arvostelevat edustajia joihin heidän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan. A-studion journalistisesta tasosta en viitsi sanoa mitään. Kehotan journalismin alalle pyrkiviä hakeutumaan erilaisiin seiskoihin, koska siellä on varmasti paremmat ja vakaammat palkat.

Noin tällä kertaa vakavan, yhteiskunnallisen median maailmaan eksymisen seurauksena. Kaikkia muita tietenkin kehotan olemaan kokonaan seuraamatta ajankohtaista valtamediaa. Internetissä on kaikki tieto. En kuitenkaan linkitä Jussi Parviaisen blokiin.

edit:

Otetaan mediakritiikkiä sen verran takaisin, että kyllähän myös lehdissä aina silloin tällöin välitetään uutisia, joissa paikan päältä, omalla nimellä kerrotaan miten asiat ovat:

Eija-Riitta Korhola puolustaa Mitro Repoa.

Tietämättä asiasta käytännössä mitään uskon yleisen elämänkokemuksen valossa, että asia on juuri noin kuten se artikkelissa ilmaistaan.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Stigmata

Pidän radio-ohjelmasta Ristitulta:

Onko puhe synnistä vihapuhetta?

Vaikka juontajat Dupont & Dunpond ovat täysin väärässä tuossakin, niin he antavat selittää asian. Se, että he sitten lopuksi kommentoivat väärin on hyvä asia, koska he sanovat oman mielipiteensä, vaikka ovatkin väärässä.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Ota rahat, ole paha.

Eilen tuli käytyä Kouvolan kirjakaupassa. Paheksuin paikan uskonnollisen kirjallisuuden hyllyn mitättömyyttä ja sitä, että se oli sijoitettu lattianrajaan. Meinasin protestiksi ostaa Raamatun, mutta sitten ajattelin, että antaa olla onhan minulla jo niitä. Juuri pois lähtiessäni sattui silmääni Psalmit Septuangitan mukaan. Luin nopeasti psalmin 151 ja muutenkin kirja tuntui hienolta ja kauniisti sidotulta. Ajattelin heti ostaa sen, mutta sitten vilkaisin hintaa, joka oli lähes 50 €oohhia. Päätin välittömästi strategiasta, jolla hommaan kirjan itselleni joululahjaksi ilmaiseksi. Tätä on oveluuden ja kierouden synti.

Tänään ostin paketin viiniä ja pullon viskiä. Hinta oli melkein 40 €oohhia. Opin hiljalleen latinaa ja voin vain sanoa: "Mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa." Kaikissa elämän risteyksissä, niin tällaisissa pienissä, kuin suuremmissakin on ollut näin. Tämän tajuaminen on, paitsi haastavaa ja raskasta, myös äärimmäisen vapauttavaa.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Ilmoitusluonteinen asia

Aamukahvitelevision mukaan tänään on Ahtisaari-päivä. En vietä sellaista.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Poliittisia mietteitä aamukahvilla

Rahasta ihminen tekee mitä vain. Jotku jopa kirjoittavat pääkirjoituksia suomalaisiin sanomalehtiin. Olisi kansakunnalle ja maailmalle otollista, jos onnistuisimme yhteiskuntana viimeinkin järjestämään perustulon ihmisille. Jos ei muuta, niin se mahdollistaisi ainakin kunniallisen elämän. Nykyään lienee jo lähes turvallista ilman erehtymisen pelkoa todeta, ellei perittyä omaisuutta oteta huomioon, että "mitä köyhempi sitä hyveellisempi." Tämä ei ole olenkaan hyvä asia.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Falangistit analyysissa

Termiin 'hyvejohtajuus' liittyvä eetos saa sisälläni asuvan pienen, köyhän jesuiitan nousemaan kapinaan, pomppaamaan takaloilleen, paljastamaan hampaansa ja toteamaan jyrkän opettavaisesti: "Ei ole kuin yksi hyvejohtaja!" Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että asiassa voi olla järkeäkin. Ainakin Hyvejohtajuus-sivusto on käsitellyt Jussi Halla-ahon kirjoituksia tavalla, joka on virkistävä poikkeus yleisestä, asioista sivussa olevasta marinasta:

Jussi Halla-ahon radikaali retoriikka.
Politiikan retoriikka - osa 1: Halla-ahon eetos.

Itselleni Halla-ahon kirjoitusten yli käyvä eetos määrittyy hänen sellaisista alkuaikojen kirjoituksistaan kuin Mietteitä mielipiteistä, Mietteitä kansainvaelluksesta, Ceuta. Mellila ja suvaitsevainen vastuunpakoilu jne., joista varsinkin viimeinen kaikessa yksinkertaisuudessa esittää selkeästi sen moraalisen ongelman ja kysymyksen, johon nykyiseen, eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan myönteisesti suhtautuvien pitäisi kyetä vastamaan ennen kuin he toimivat. Tai olisi pitänyt, voi jo sanoa. Kokonaisuudesta välittyvän eetoksen noustessa tuolta pohjalta jäävät mahdolliset ilkeät ja sarkastiset heitot omaan arvoonsa ja vähälle huomiolle. Voi hyvinkin olla, että mikäli olisin itse tutustunut Jussi Halla-ahon kirjoituksiin vain rakkaasta Yleisradiostamme tai Helsingin Sanomista tulleiden viittausten ja niiden synnyttämän eetoksen kautta, niin olisin itsekin pöyristyneen joukon mukana tuomitsemassa Halla-ahoa, sekä hakemassa kriisiapua ja vertaistukea järkytykseeni. Nyt vain odottelen rauhallisesti, että suvaitsevaisuuden nimiin vannovat poliittiset kaaderimme joskus vastaisivat Ceuta, Mellila - kirjoituksen herättämiin, asiallisiin ja oikeamielisiin kysymyksiin.

Mitä tästä opimme? Emme varmaankaan mitään. Sen voi ainakin huomioida, että jos modernissa maailmassa on jotain hyväksyttävää, niin se on teknologian ansioita. Asioissa ei tarvitse olla yleisen, esitetyn mielipiteen varassa, vaan lähes kaikki yleiseen politiikkaan liittyvä on hyvin vaivattomasti tutkittavissa. Itsekin olen valmis, tosin pitkin hampain, myöntämään, että tuossa hyvejohtajuudessa ja jopa maallisissa hierarkioissa voi olla taustalla jotain arvokasta. Tai ei sentään tuota viimeistä, elleivät ne kurottaudu kohti yhtä, ainoaa oikeaa hyvejohtajaa :)

hyvä keskustelu...

... tai oikeastaan puhehan tuo on. Morfinen resonanssi toiminee niin, että rakas Yleisradiomme esittää tuon ohjelman kotomaamme kanavilla.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Oho! ja Vau!



Enpä olisi uskonut, että vielä viitsii pyöritellä jotain poplevyä edestakaisin. Tänään on mennyt kuitenkin useampi tovi Beach Boysien Smile Sessionsia kuunnellen. Yksinkertaisesti loistavaa. Toisaalta tämäkin on kyllä tehty ajat sitten, mutta voihan sitä kuvitella, että se on ihan upouusi ja, että popissa olisi jotain hohtoa vieläkin.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Kirkkopolitiikkaa

Itse tietysti toivoisin, että koko Suomi palaisi pyhän katolisen kirkon helmoihin, eikä asia minulle oikeastaan kuulu, mutta on tavallaan kuitenkin suuri sääli, että evankelisluterilainen kirkko hajottaa itsensä.

Vantaan seurakunnat luopuvat viiden lähetysjärjestön avustuksista,
Mikä meni vikaan.

Noiden perusteella on täysin selvää, että evankelisluterilaisessa kirkossa ajetaan, ellei ulos, niin täysin marginaaliin ne, jotka ovat uskollisia kirkon omalle opetukselle. Ja tämä tehdään ratsastamalla "ylväästi" homoseksuaalisen vähemmistön ja muidenkin vähemmistöjen olkapäillä. En oikein usko, että he ovat sitä edes pyytäneet, vaan kyse on vain tiettyjen piirien omien poliittisten näkemysten edistämisestä kirkon sisällä tarkoituksena tuhota evankelisluterilainen kirkko kirkkona. Mikä myös mitä ilmeisimmin tapahtuu. Kirkon ei pitäisi olla demokratia, minkä ihmiset myös hyvin oivaltavat, sillä juuri kukaan ei äänestä kirkollisvaaleissa ja niihin kerätään ehdokkaiksi ihmisiä, jotka eivät edes käy säännöllisesti kirkossa, jos käyvät ollenkaan. Eikä evankelisluterilainen kirkko toisaalta mikään oikea demokratia olekaan, vaan sitä ohjataan täysin suunnitelmallisesti, tilaisuutta hyväksi käyttäen, suuntaan, jossa sitä ei enää voisi sanoa kirkoksi millään muotoa, kuten nyt vielä hyvinkin voi.

Sinänsä hyvä, mutta ainakin otsikoltaan turhan raflaava, kirjoitus aiheeseen liittyvistä kaksoisstandardeista:

Valtio tukee homouden ja naispappeuden vastaista lahkoa.

Kreikkalaiskatolinen kuitenkin tarkoittaa (roomalais)katolisen kirkon itäistä riitusta, jossa on aina noudatettu tuota samaa, kirjoituksessa kuvattua käytäntöä, jota myös ortodoksiset kirkot noudattavat. Pappien selibaatti ei ole mikään "dogmi" ja siitä on aina voitu luopua perustelluin syin, eli naimissa olevia miehiä voidaan vihkiä papeiksi. Joka tapauksessa katolista- tai ortodoksisia kirkkoja olisi täysin mahdotonta painostaa luopumaan opistaan. Siksi on myös säädyllistä, että sitä ei edes tehdä. Tiettyä rehellisyyttä voisi kuitenkin osoittaa myös niitä evankelisluterilaisen kirkon toimijoita, jotka yrittävät säilyttää evankelisluterilaisen kirkon perustavan opin, kohtaan. On jokseenkin masentavaa, kun omat, täysin oikeat ja totuudelliset lähtökohdat ovat ne mitkä ovat, niin silti asetutaan näissä kiistoissa esiintymään liberaalien, evankelisluterilaista kirkkoa hajottavien voimien puolella lähinnä kai vain oman imagon vuoksi. Se ei ainakaan edistä ekumeniaa, vaan ajaa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa kauemmaksi mahdollisesta yhteydestä ja yhdestä, katolisesta ja apostolisesta kirkosta, jonka kuitenkin pitäisi olla se minkä olla pitäisi. Hajaannus on pelkästään häpeällistä.

Politiikka on likaista ja mitäpä siitä pitäisi välittää; kaikki käy lopulta kuitenkin niin kuin oikein on. Ensi vuosi on julistettu uskon vuodeksi: Kannattaa osallistua!


torstai 10. marraskuuta 2011

Hyvin uuvuttavaa

Katselin ja kuuntelin läpi Vasemmistonuorten järjestämän paneelikeskustelun, jossa analysoitiin meidän perussuomalaisten Suomen ylle synkäksi pilveksi muodostamaa fasistisen diktaruurin uhkaa.

Äärioikeiston anatomia - Fasismin muuttunut luonne ja antirasismin mahdollisuudet.

En oikein osaa kommentoida sitä muuten, kuin runoilijan sanoin:

Muualla tulta hehkuu vanhat miehet,
Vanhoissa hehkuu hengen aurinko.
Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset
Ja nuori mies on hautaan valmis jo
.

Koko tilaisuuden ehkä ainoa ilahduttava hetki oli huomio halla-aholaisten fasistisesta rautanyrkistä, jota on suunnitelmallisesti rakennettu 15 vuotta, tai jotain. Juupa juu. On kai pakko keskittyä kunnallisvaaleihin, jos vaikka ne taas edistäisivät sitä, että politiikka siirtyisi enemmän vanhojen ja vastuullisten ihmisten hoidettavaksi. Eihän ole oikein kiusata nuoria tuollaisella.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Subsidiariteetti

Eilen oli ruotsalaisuuden päivä. Suomenruotsalaiset vaikuttavat surullisen itsetuhoiselta kansalta. Nykyisellä politiikalla, josta RKP pitää kynsin ja hampain kiinni, ruotsia tuskin puhutaan Suomessa enää kymmeniä vuosia. Se on sääli se.

Edelliseen postaukseen linkitetyssä tekstissä oli hyvä kuvaus läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan mikään organisaation/hierarkian ylempi taso ei saisi puuttua päätöksiin, jotka alempi taso voi saattaa kunnialliseen ja onnelliseen päätökseen. Se on todella jalo poliittinen periaate ja se on, tai paremminkin on olevinaan, myös yksi EU:n perusperiaatteita. Mikäli Suomella olisi EU-poliikka se nojaisi vahvasti tähän periaatteeseen ja loisi itselleen vapaata, itsenäistä liikkumatilaa EU:n sisällä yhdessä muiden EU:n "pienempien" valtioiden kanssa. Tosiasia kuitenkin on, että vasta siinä tilanteessa, kun EU on kansallisesti ja alueellisesti hyväksytty ympäri Eurooppaa se voi yleensäkään toimia kestävästi. Nykyisellä menolla edessä on Neuvostoliiton kohtalo, mikä toisaalta voi olla aivan hyväkin asia, eikä välttämättä sääli lainkaan.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Maailmanhallitus

Lukaisin edellisen tekstin kommenteissa mainitun tekstin

Towards Reforming the International Finacial And Monetary Systems in the Context of Global Public Authority 

Se on itse asiassa erittäin hyvä ja sen esittämiä suuntaviivoja noudattava "maailmanhallitus" varmasti toimisi erittäin hyvin. Ongelma vain on siinä miten tuollaisen hallinnon voisi muodostaa. Olisin näissä oloissa erittäin pessimistinen ja mieluummin näkisin, että oltaisiin tekemättä mitään kuin, että suina päinä lähdettäisiin ylhäältäpäin toteuttamaan tuollaista järjestelmää. Esimerkiksi Suomi ja Yhdysvallat ( tai Sveitsi ja Venäjä ) eivät yksinkertaisesti voi olla samassa mielessä tekstin tarkoittamia kansakuntia, vaan niiden erot jo pelkästään koossa ovat aivan liian suuret. Realistista pohjaa moraalisesti ja taloudellisesti kestävälle maailmanhallinnolle pitäisikin lähteä etsimään pikemminkin nykyisten suurvaltojen pilkkomisesta pienempiin osiin, kuin niiden keskinäisen yhteistyön lisäämisestä. Mikäli tekstin esittämät asiat olisivat sovittavissa, myös se olisi sovittavissa. Eli ensin siis itsenäisiä, vahvoja aluehallintoja Kiinaan, USA:han, Venäjälle jne. ja vasta sen jälkeen maaimanhallintoja rakentamaan.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Tuohtumus rautatieasemalla

Kotimaista, yhteiskunnallista mediaa tarkkailemalla tulee siihen tulokseen, että aikuisen Suomen kansalaisen keskeiset mielentilat ovat tuohtumus, akuuttia kriisiapua kaipaava järkytys ja pöyristyminen. Itse haluan olla kunnon kansalainen varsinkin julkisessa tilassa, joten olen nyt äärimmäisen pöyristynyt siitä, että Jussi Halla-aho ja Kuopion piispaksi pyrkivä Sakari Häkkinen olivat viikolla samana päivänä samaa mieltä. Kumpikaan ei nimittäin täysin jaa Jeesuksen ajatusmaailmaa.

Jussi Halla-aho ei jaa Jeesuksen ajatusmaailmaa.
Häkkinen: Spongin tuki ilo ja kunnia.

Molemmat ovat tietenkin totaalisen väärässä, mutta Jussi Halla-ahon näkemystä voi kyllä ymmärtää. Mikäli Jeesuksen näkee pelkästään inhimillisenä opettajana ja filosofina, niin ei Hän sellaisena kovinkaan kummallinen olisi. Ja juuri näinhän yleinen eetos Suomessa on pyrkinyt näkemään jo vuosikymmeniä. Jeesus on yleisesti nähty lähinnä maailman suurimpana sosialistina ja kaikkien hyvien aatteiden ikonina unohtaen kokonaan se yksinkertainen tosiasia, että hän on meidän Herramme, eli juuri se keskeinen asia mikä pitäisi todeta ja julistaa. Se, että ateisti tällaisessa ilmapiirissä pitää Jeesusta lähinnä jonkin Lennonin kaltaisena pasifistihippinä ei ole mikään ihme. 'Kirjansa Kenen poika sinä olet? perusteella myös Sakari Häkkinen vaikuttaisi pitävän Jeesusta sellaisena.

Mikäli minun pitäisi pitää jonkinlaista indexiä kielletyistä kirjoista antaisin armon Kirjoituksille uppoavasta lännestä - ehkä vaatisin jotain yksittäistä lausetta muutettavaksi ihan ilkeyttäni - mutta taitaisin vetää mustekynällä viivan Sakari Häkkisen koko kirjan yli. Onneksi ei pidä pitää, mutta silti voin varmaankin todeta kuinka vahvasti tuntuu siltä, että Häkkisen kirja vie näistä kahdesta sieluja paljon, paljon pahemmin harhaan. Ja hänen sentään pitäisi kai tietää ja myös kantaa vastuuta siitä mistä tuollainen pasifistihippisankarikuva on yleiseen tietoisuuteen iskeytynyt.

Päätän pöyristymiseni täältä tähän, sillä kahvila menee kiinni ja minun pitää siirtyä alakerran pubiin.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Geenin virheellisyys



Meemiteoria, jonka mukaan kulttuurievoluutio ( mikä se sitten onkaan ) olisi analoginen biologisen evoluution kanssa on pelkkää roskaa, koska se asettaa kulttuurievoluution kulkemaan biologisen evoluution rinnalla, mutta kuitenkin siitä erillisenä. Ikään kuin sen täydellisenä kuvana, mutta kuitenkin riippumattomana biologiasta. Mitään meemiä ei kuitenkaan edellenkään ole, eikä kukaan, joka jauhaa meemeistä tiedä lainkaan mistä hän jauhaa.

Nykyään kuitenkin puhutaan jo meemien agendasta. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, sillä kun asiat irrotetaan siitä mitä ne todella materiaalisessa maailmassa ovat, tullaan todellakin siihen, että niillä pitää olla joku merkitys. Ideoilla voi olla agenda ja useimmiten onkin; luonnolla sellaista taas ei ole koskaan ( ellemme sitten jätä luonnontieteitä ja siirry teologiaan ). Mikäli meemi - mitä todellisuudessa ei ole - olisi täysin analoginen geenin kanssa, niin silloin myös geeneillä pitäisi olla agenda. Ja - pitkä juttu lyhyeksi - tässä vaiheessa tultaisiin siihen, että evoluutio on paitsi päämäärähakuista, myös ohjattua ja säädeltyä.

torstai 20. lokakuuta 2011

Pahan kosketus



En tiedä olenko vain turhan kyyninen, mutta joku tällaisissa uutisissa mättää:

Ihmisarvon vahvistaminen alkaa nyt.

Tuntuu vähän siltä, että jossain tuolla, taputtavassa ja mietelauseita suoltavassa joukossa, lavalla on steppaillut itse pahuus. Jos ihmisarvo on loukkaamaton, niin miten sitä voi parantaa ja vahvistaa? Eikö olisi parempi nöyrästi todeta, että politiikalla ja julistamisella pitäisi vain pyrkiä ihmisten elinolojen parantamiseen. Ei sekään ole mikään vaatimaton tehtävä. Ainakin itsestäni tuntuu kammottavalta ajatus, että Himanen ja Ahtisaari alkaisivat parantaa minun ihmisarvoani.

Kyseessä vaikuttaakin olevan jonkinlainen Jumalaton uskonhurmos, mikä on kauhistus.

Jotta jotain positiivista tulisi sanottua näin heti aamun aluksi, niin Roxy Music on kyllä tehnyt todella hienon uran.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Ihmisoikeuksien suurvalta

Freddy van Wonterghem on saanut syyteen sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Viimeisen sadan vuoden aikana vastaavista rikoksista on Suomessa tuomittu muun muassa pahamaineinen Mikko Ellilä, joten syyte on vakava. On hienoa, että viranomaisemme ovat hereillä: kansalaisena tiedän, että valtionsyyttäjän virastossa luetaan Iltasanomia, joten voin edelliseen postaukseen viitaten aivan rauhassa vain odotella koska syyte Iltasanomien päätoimittajaa vastaan nostetaan.

Panettelevan, väärän, vääristelevän ja kansanryhmää kiihottavan tiedon julkinen levittäminen ei vain käy. Vai käykö sittenkin, jos panettelija on oikealla puolella oikeuslaitoksemme poliittisen mielipiteen suhteen ja paneteltava väärällä?

lauantai 15. lokakuuta 2011

Paskalehdestä, päivää...

Tuli luettua IltaSanomat. Vahinko mikä vahinko.

Minulla ei ole mitään syytä puolustella lestadiolaisia tai nivalalaisia; lestadiolaiset todennäköisesti hekin tuomitsevat minut jyrkemmin helvettiin kuin konsanaan tuomitsevat sinne ateistit ja demarit. Iltasanomissa oli kuitenkin laajahko juttu, jossa lehden tutkiva journalismi oli paneutunut lestadiolaiseen liikkeeseen, sen piirissä tapahtuneisiin hyväksikäyttötapauksiin ja Nivalan kylän jakaantumiseen. Asiantuntijaksi ja ainoaksi sellaiseksi lehti oli löytänyt Varpu Vilkuna nimisen naisen, jolta suora siteeraus: "Mailmalla katolisessa kirkoissa pikkuisten kuoripoikien hyväksikäyttö on enemmän sääntö, kuin poikkeus." Tätä Iltasanomien toimitus sitten alleviivasi.

Tason ollessa tämä on itsestään selvää, että kyseessä on vain älyllisesti alamittaisen median hysteerinen ajojahti lestadiolaisia kohtaan, johon kenenkään ei kannata ottaa mitään asiallista kantaa. Mikäli lestadiolaiset alkaisivat keskusteluun median kautta, kuten Iltasanomat hurskaasti toivoo, se käytettäisiin vain ja ainoastaan tilaisuutena hyökätä heitä vastaan entistä voimakkaammin ja jos taas joku asiallinen ja järkevä ihminen osallistuisi keskusteluun tasapuolisuuteen pyrkien, hänet leimattaisiin lestadiolaisten puolustajaksi, ellei jopa ääri- tai laitapuolustajaksi.

Sen, joka väittää, että minkäälaista kulttuurin rappiota ei ole tapahtunut kannattaisi tutkailla aikakausi- ja sanomalehtiä kehitystä muutamien vuosikymmenien aikana. Siinä se ilmenee kaikkein selvimmin. Lehdille ei ole olemassa kuin ääri-ilmiöitä ja, kun todellisuudessa ääri-ilmiöt todella harvinaisia, niitä täytyy epätoivoisesti kehitellä ja keksiä. Maailmassa tuskin onkaan enää muuta paikkaa, jossa tasapäisen rauhallinen ja keskiverto poroporvarillisuus vallitsisi. kuin lasitalon kahvihuoneet. Siis mediasta päin katsoen.

Toisaalta noille lehdille kyllä on nyt elävä ja toimiva vaihtoehto, enkä jaksa uskoa, että seuraavat sukupolvet enää niitä lukisivat.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Ignorance is bliss

- Evoluutioteoria on loogisesti totta.
- Paljonko sulla oli lukiossa matematiikan numero?
- Mitä se tähän kuuluu?
- Ei tietenkään mitenkään, kyllähän netissäkin on listattu argumentoinnin virheet.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Myöhästynyt kaapistatulo

Kovat kundit tekivät tämän jo aikaisemmin: Lukevat miehet halutaan pois kaapista.

Itse huomasin koko kampanjan työn, levon ja sairauden vuoksi vasta tänään, mutta tunnen kuitenkin velvollisuudekseni tehdä kuten rakas Yleisradiomme toivoo. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Toisaalta tavallisena, laiskana jullina en ole edes huomannut olevani kaapissa, joten tähän käy myös toinen sananlasku: Oppia ikä kaikki. Noihin kahteen sananlaskuun voisikin oikeastaan kiteyttää kaikki ne toiveet, joita rauhallisilla maamiehillä on esitää rakkaalle Yleisradiollemme ja muille valtiollisille sivistylaitoksille, mutta se on toinen juttu se.

Tunnustan lukeneeni täysin avoimesti, tietämättä sen olevan poikkeuksellinen teko, esimerkiksi kotimaisten suosikkifilosofieni Jussi Halla-ahon ja Jukka Hankamäen pääteoksia; Sciptaa ja Enkelirakkautta, julkisissa kulkuvälineissä, asemilla, kahviloissa, puistoissa ja muissa julkisissa paikoissa. Samalla tavalla olen julkisesti paljastellut itseäni myös kaikenlaisen kotimaisen kaunokirjallisuuden kanssa. Runous 1900 -luvun alkupuolelta 1950-luvun loppupuolelta on suosikkilukemistani. Ulkomaanpelleistä ovat kuluneet käytössä lähinnä Edgar Allan Poe ja Lewis Carroll. Ulkomaista kirjallisuutta yleensä olen kuitenkin hieman vältellyt, koska sellaisen lukeminen altistaa mahdollisuudelle joutua keskusteluun valtiolle vihamielisten voimien kanssa. Enkä oikeastaan välitä keskustelusta lukiessani.

Tämä sama rietas meno jatkuu edelleen. Nykyään tyylisuunta on kyllä vaihtunut ja luen lähinnä teoksia, jotka varmuudella eivät ole Indexissä, eivätkä sinne myöskään joudu, voittivatpa pienet, punavihreät naiset vaalit tahi ei. Veikkaan, että olen Suomen, ellen koko Euroopan Unionin ainoa kansalainen, joka on lukenut koko KKK:n alusta loppuun läpi julkisissa kulkuvälineissä. En odota tuosta palkkiota, mutta VR:ltä ilmaiset liput ensimmäiseen luokkaan loppuiäksi olisivat kiva ylläri, sillä varsinkin paksut, ulkomaiset Study Bibelit ovat eräänlainen lievä juoppomagneetti. Toisaalta mikäs juoppojen kanssa on jutellessa. Mukavaakin se on, jos tarjoavat ryypyt. Rauhalliseen raamatunlukuun suosittelenkin julkisissa kuluvälineissä hiljaisempina aikoina, sekä iltaisin ja öisin Raamattua, josta ei heti päälle huomaa mikä kirja se on. Ruuhka-aikoina taas päinvastoin: Mitä isompi Biblia, niin sitä paremman rauhan se takaa. Noin nyrkkisääntönä.

Kaiken kaikkiaan aika hassua tämä kaapista ulos tuleminen. Tulee vapautunut olo, kun on löytänyt viimeinkin identiteettinsä ja voi näyttää sen avoimesti. Olen julkisesti lukeva mies.


lauantai 24. syyskuuta 2011

Yhtälöistä

- Kyllä susta vielä matemaatikko tulee.
- No ei tule.
- Miksi
- Tiedätsä, haluan yksinkertaisesti vain luovuttaa. Ja olla vaan.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Supermarket

Kävin pitkästä aikaa supermarketissa. Vaikutelma oli puhtaan positiivinen. Kaikki tarvittava tavara oli aseteltu hyllyihin siististi ja sitä myytiin kohtuullisimmalla mahdollisella hinnalla. Oli ilo seurata ihmisiä, jotka käyttäytyivät tämän kaiken keskellä todella sivistyneesti. Ihmiset ovat hyviä ja kauniita. Kaiken yllä leijui jonkinlainen kauneuden ja rauhallisuuden ilmapiiri.

Silti, vanhana hippinä, huomasin, että saatana vaanii myös siellä: Tuollaisessa tavarapaljoudessa voi helposti unohtaa sen, että jokainen tavara ja esine, joka siellä myydään on ihmisen työn hedelmää. Sitä ei saisi unohtaa. Aion itse edelleenkin suosia pikkukauppoja. Niistä ei vain ankeassa maassamme saa viskiä. :)

tiistai 20. syyskuuta 2011

Ennen oli kaikki paremmin

Televisiosta näyttää tulevan yhteispohjoismainen jumalanpalvelus*. Pysähdyin katselemaan sitä kahvia hakiessani. Vaikka suhtaudun positiivisesti kaikkeen uskonnon harjoittamiseen olisin kävellyt kyseisestä kirkosta ulos jo Kyrie Eleisonin - johon oli runoiltu uudet sanat - aikana. Nyt katsoin vielä Glorian, jossa myös oli uudet, pohjolan vaaleille pedoille paremmin sovitetut sanat. Sitten oli pakko vetäytyä.

Nythän on niin, että pohjoismaat ansaitsevat kyllä kaiken mikä niitä tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaa.

*Tulee varmaan Areenaankin, en kuitenkaan tohdi linkittää.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Puoluekuri

Puoluekuria on monenlaista, eikä siinä itsessään sinänsä ole moittimista. Sen erään muodon tavoitteena on yksinkertaisesti vain helpottaa hallituksen lainsäädäntötyöskentelyä. Tätä muotoa voisi kutsua parlamentaariseksi puoluekuriksi. Tiukimmillaan puoluekuri on, kun kansanedustajan yksityistenkin lausuntojen on kaikissa asioissa noudatettava puolueen ohjelmaa ja puolueen linjauksia. Tällainen on niin sanottua reaalisosialistista puoluekuria. En tiedä onko siinäkään mitään pahaa, koska olen sitä mieltä, että reaalipolitiikka on ylipäätäänkin enimmäkseen likaista

Muuten olen sitä mieltä, että olen samaa mieltä kuin Timo Vihavainen.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Lääkäri ja anarkisti

- Päivää.
- Päivää. Kärsin vakavasta homofobiasta ja erittäin vakavasta islamofobiasta.
- Niin?
- Sitä niin, että jotain pitäisi tehdä. Jos tämä on kroonista niin enhän minä herranjumala voi ainakaan töissä jatkaa tällaisten tautien vaivaamana.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Mielenkiintoista




Tuli katsottua eduskunnan keskustelua perustuslain muutoksesta. Ihan mielenkiintoista. Taidankin tästä edespäin seurata politiikkaa niin sanotusti livenä. Mitä siinä lehdillä välissä tekee?

Demareiden Rajamäen ja Kantolan pöyristyneet vastaukset PS:n Jussi Niinistön puhetta elävöittäneeseen kielikuvaan varmistimen poistamisesta olivat omalla tavallaan paljastavia. Rajamäki jatkoi vielä omassa puheessaan muistellen tunteellisesti demareiden taivalta 30-, 40-, ja 50-luvuilla. Rajamäen ja Kantolan hurskaan närkästyksen perusteella nykyiset demarit ovat kuitenkin kuin noiden aikojen siveitä ruustinnoja, jotka kauhistuneina päivittelivät silloisten suorapuheisten demareiden ronskia sanankäyttöä. Mikäli PS:n edustajista joku olisi pitänyt puheen käyttäen 30-, 40- tai 50-lukujen demaripuheiden sanankäänteitä ja kielikuvia, niin nykydemarit  tuskin toipuisivat siitä koskaan, vaan tarvitsisivat krooniseen järkytykseensä säännöllistä kriisiapua ja jatkuvaa terapiaa. Näin ovat osat vaihtuneet.

Itse aiheesta mieleen jäivät PS:n edustajien hyvät kysymykset ja huomiot joihin lain muutoksen jo edellisessä eduskunnassa hyväksyneet ja valmistelleet vastasivat lähinnä vain sillä, että perustuslainmuutos voidaan tehdä koska se ei todellisuudessa muuta mitään. Kysymykseen miksi perustuslakia sitten pitää muuttaa ei mitään vastausta saatu. Lisäksi huomattavaa oli eräänlainen pakeneminen asiantuntilausuntojen taakse. Eivät asiantuntijat niitä päätöksiä tee ja nimenomaan heidän pitäisi olla kansanedustajien, jotka kykenevät sisäistämään päätösten perustelut ja esittämään ne julkisuudessa, selän takana, eikä toisinpäin. Kansanedustajan pitäisi perustella näkemyksensä itse, eikä vain todeta viittaavansa asiantuntijalausuntoihin.

Eduskunnasta tuskin löytyy sitä vähemmistöä, joka estäisi tämän typerän perustuslain muutoksen, mutta joka tapauksessa hienoa, että puheet jäävät eduskunnan sivuilta luettavaksi, kuten jää äänestyksen tuloskin.

Perustuslakikeskustelun jälkeen listalla oli Ahvenanmaan itsehallintoa ja sen osallisuutta EU:n päätöksentekoon sivuava asia. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikson perusteli asioita subsidiariteettiperiaatteella kuten oikein ja jaloa onkin. Suomenkielisessä osuudessaan hän kuitenkin suomensi termin toissijaisuusperiaatteeksi mistä koko hallitukselle pitkä miinus. Kyse ei nimenomaan ole mistään toissijaisuudesta, joten ministeri ei joko ymmärtänyt käyttämäänsä termiä, tai sitten hän ei oikein osaa suomea. Jälkimmäisen voi antaa hyvässä Mögenportin hengessä anteeksi, ensimmäistä ei. Kyseessä on läheisyys- tai lähivastuuperiaate. Termi on hyvä olla hallussa, sillä uskoisin, että siitä kuullaan seuraavan neljän vuoden aikana muutenkin, kuin Ahvenanmaan asioiden yhteydessä.

Semmosta, päätän raporttini juuri päättyneestä livematsista tähän.

torstai 8. syyskuuta 2011

Paljastava dokumentti



Vaikka Maya - kalenteri niin väittää ei maailmanloppu tulekaan vuonna 2012. Katolinen kirkko ja luterilaiset kirkot nimittäin julkaisevat yhteisen dokumentin vuonna 2017.

Vatikaani ja luterilaiset, yhteinen julkilausuma vuonna 2017

On itsestään selvää, että kun Vatikaanin observatorio ja Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta lyövät viisaat päänsä yhteen on heillä parempi tieto taivaankappaleiden liikkeistä kuin oli mayoilla. Ja jos he valmistelevat vuoden 2017 tapahtumia, niin sellainen vuosi myös on tulossa. Ei siis auta, vaan puurtamista on vain jatkettava aiemmista ennusteista huolimatta.

No joo, vaikka todella toivoin, että tuollaiset yritykset johtaisivat tulokseen, niin olen aika skeptinen sen suhteen, että näinä aikoina syntyisi yleinen usko "yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon" kuten uskontunnustuksen mukaan pitäisi. Ehkä parasta mitä Suomessa voisi tapahtua olisi, jos luterilainen kirkko alkaisi ymmärtää katolisen kirkon käsitystä pyhien yhteydestä; maailmasta, kiirastulesta ja taivaasta. Nykyäänhän Suomessa ihmisten uskonnollisuus ilmenee paljaimmillaan niinä pyhäpäivinä, jolloin ihmiset vievät edesmenneiden haudoille kynttilöitä. Ne ovat päiviä jolloin kirkotkin voisivat olla täynnä. Luterilainen kirkko kuitenkin tavallaan sulkee ovet kieltämällä yhteyden kuoleman rajan yli, suhtautumalla nuivasti kuolleiden puolesta rukoilemiseen ja siihen, että taivaassa on pyhimyksiä, jotka kuulevat rukouksiamme.

Heistä suurin on tietenkin Neitsyt Maria.

torstai 1. syyskuuta 2011

Virkavaltaistuminen

Oikeassa maailmassa kirkonkelloja soitettaisiin kello 18:00. Kouvolassa kelloja soitetaan kaupungin virastotalolla kello 18:30. Pieni, mutta kummallinen ajan ja paikan vääristymä, joka tekee maailmasta epätodellisen, nyrjähtäneen tuntuisen.

Se olisi ilman muuta korjattava.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Tekstinselittäjä

Iltalehden jonkinlainen Näkökulma PS:n Turun tilaisuudesta on herättänyt jonkin verran keskustelua verkossa: Persujen tarjoilut "vain suomalaisille". Kyseisessä tekstissähän kielellisesti uskomaton lahjakas Iltalehti leikittelee sanalla persussuomalainen ja PS:n uudella, englanninkielisellä nimellä. En itse ostaisi kyseistä lehteä, jos haluaisin nauttia lukemastani, enkä kyllä osta muutenkaan. Toisaalta en ole mikään kriitikko, kunhan nyt selitin tekstiä keskustelua luettuani.

Sen verran monella kojulla olen ollut, että voin kokemuksen perusteella sanoa, että noin ei yksinkertaisesti toimita minkään suomalaisen puolueen kojuilla. Ehkä sellaisilla, joissa lehtimiehille on erityistarjoilua, mutta sellaisilta luonnollisesti tavalliset, sivistyneet ihmiset pitääkin pitää poissa.

tiistai 30. elokuuta 2011

Liberaali

Meinasin kirjoittaa kuinka järjetöntä on kutsua jotain Markku Koiviston kaltaista karismaattisen kristillisyyden piirissä toimivaa, oman, uuden kirkon perustanutta saarnamiestä kristilliseksi konservatiiviksi, mutta samaan aikaan kuulin uutisissa, kuinka Eva Biaudeta nimitettiin tulevien presidentivaalien liberaaliksi ehdokkaaksi. Kyseessähän on ehdokas, joka esimerkiksi on leimautunut suurimmaksi sananvapauden vastustajaksi koko ehdokasjoukosta ja tuskin sellaista ehdokasta edes saadaan, joka ylittäisi hänet tuossa suhteessa.

Meillä nyt vain ovat peruskäsitteetkin täysin sekaisin ja on ihan sama kuka ketäkin miksikin kutsuu, ainakin jos politiikasta ja yhteiskunnallisesta mediasta puhutaan.

Keskitie




En muista olenko tässä blogissa esittänyt ajatuksen kultaisesta keskitiestä. Oli miten oli toiston välttämisen yrittäminen tässä vaiheessa olisi vähintäänkin naurettavaa.

Itämainen ajatus kultaisesta keskitiestä ei tarkoita tylsää varmuutta ja varovaisuutta; se tarkoittaa sitä, että molemmat ojat, jossa joka tapauksessa vain rypisit muualle näkemättä, ovat selkeästi näkyvissä ja kohdattavissa.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Mitäs mä sanoin

http://hommaforum.org/index.php/topic,351.msg767160.html#msg767160

:D

Eipä ole Kemppaisella tilaa nykyteinien majatalossa. Tunnettu häirikkö :)

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=719&a=3601

Teixeira Vitines II

No niin. Nyt se alkaa ja tuomarina on otsikossa mainittu herrasmies. Hommaforumille terkkuja yksityistien varrelta.

Athletic, joka lakon vuoksi menetti hienon aloitusvoiton Real Madridista, lähtee peliin seuraavalla kokoonpanolla, tai he eivät itse asiassa edes ilmoita kokoonpanoaan omilla sivuillaan. Nyt mennään Marcelo Bielsan aikaa: joten veikkaan Javi Martinezia ja Ander Herrerraa keskelle ja Lllorentea ja Muniainta kärkeen. Pulustus kyllä pitää. Athletic 3 - Raoy Vallecano 0 on veikkaukseni.

Puoliaikatulos: Athletic Club 0 - Raoy Vallecano 0.

Lopputulos Athletic Club 1 - Raoy Vallecno 1. Hyvä lähtö Vallecanolle. Marcello Bielsa todennäköisesti menee itseensä. Todella hyvä joukkue olisi nyt, ei kuitenkaan saisi laskea noin helppoja.


Eräs nuori kaveri, jonka näin telkkarissa

http://hommaforum.org/index.php/topic,56795.msg766686.html#msg766686

Valitettavasti kommentointi on mahdotonta. Todennäköisesti myös koko "keskustelu"ketju menee myös lukkoon, kunhan vain rakastava ylläpito ehtii paikalle.

Aamukahvimedia

Helsingin Sanomia pystyy lukemaan. Sinne voisi varmaan vapaasti kommentoidakin jotain, jos tohtisi. Hommaforum on toista. Se on meiltä estetty. Siellä kommentoivat Matias, Elisa ja Jari. Mukavahan sitäkin on lukea, mutta hieman arveluttaa sellainen fasismi ja meininki, että pitäisi vain lukea heidän manifestejaan.

perjantai 26. elokuuta 2011

No just




Sitä nyt illalla lukee mediaa tai sitten ei,

Lyön vaikka tonnin vetoa, että nimimerkki Virgil Caine saa bannit Hommaan. Hän nyt vain sattuu vastustamaan prostituuiota.

Perustelemattomia, mutta tosia väitteitä I

Uuden filosofian suuntauksista uustomismi on selkeämmin kiinni - ja pohjautuu täydellisemmin - biologiaan ja sen lainalaisuuksiin, kuin evoluutiopsykologia, joka on humanismihumppaa.

Vihaisia puheita I

Herätessäni aamulla luulin sään olevan rehellisesti syksyinen ja pukeuduin sen mukaisesti, kun siirryin puutarhamajaan kirjoittelemaan, juomaan kahvia ja syömään leivoksia. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin huomasin, että minua on petetty. Jouduin auringon paahteessa kävelemään takaisin vaatekaapille vaihtamaan ylleni kevyemmän vaatetuksen. En hengästynyt, mutta kyllä se mielenrauhaa häiritsi pahastikin. Laitoinkin yksintein ylleni perussuomalaisten nuorten Populisti - paidan. Ellei tällä pärjää iltaan asti, niin teen reklamaation ja ryhdyn pohdiskelemaan uskaltaisinko pukea sanoiksi lauseen: "Appanat  ne siellä Libyassa tappeloo."

Luumupuussakaan ei näytä olevan luumuja yhtä paljon, kuin oli vielä viime vuonna.

torstai 25. elokuuta 2011

Kaksi peliä

Tänään Athletic Clubin ottelu Turkissa Trabzonsporia vastaan, sekä tietysti HJK Shalken vieraana. Ratkaisin ongelman päättämällä meloa ylävirtaan aidon totuuden ja sivistyksen lähteille. Näkeehän näitä ja HJK:n pelin ensimmäisen puoliajan voikin seurata mukavasti suurscreeneiltä, jos viitsii, ennen paluuta sinne, missä joki muuttuu mereksi.

Ja Athletic Clubin osaltahan jatko onkin jo varma, vaikka joukkue jäi kotonaan huonoon 0 - 0 tulokseen. Nimittäin vedonlyönti kannattaa aina. En ole vielä mitenkään katsonut miten jatkot menevät, mutta olisihan se hienoa, jos Athletic Club kohtaisi HJK:n jatkossa ja HJK joutuisi kohtaamaan miljoonien suomalaisten Athletic Clubin kannattajien raivon ja vihapuheen.

tiistai 23. elokuuta 2011

Vihapuhekerho



Tutkijat alkavat olla aikamme viihdeteollisuuden keskeisiä hahmoja. Uusin ehdotus peruskoulun musiikkituntien muuttamiseksi poliittisiksi kritiikkikerhoiksi on niin hämmentävän sivistymätön ja "korni", että Hollywoodin liepeillä olevat b-luokan studiot eivät kykenisi vastaavaan.

Musiikkitunneilla pitäisi opiskella musiikkia. Kyseessä on taideaine. Koko taiteen ideaa vastaan sotii se ajatus, että istuttaisiin muodostamassa taideteoksista jonkinlainen kollektiivinen mielipide, jonka katsottaisiin sitten kertovan sen mitä teos tarkoittaa. Taide on aina pohjimmiltaan henkilökohtaisista kommunikaatiota, kollektiiviset mielipiteet vain loukkaavat sitä.

Ehdotankin, että Juhani Jaskarin suomentama Nabokovin Lahja liitettäisiin peruskoulun tai viimeistään lukion ohjelmistoon pakolliseksi luettavaksi opettajille ja opetusohjelmia sorvaaville tutkijoille. Se voitaisiin tentata heiltä ulkolukuna, jossa 30 - päinen luokka heitä lukisi kappaleen pari kerrallaan kunnes koko kirja olisi luettu. Taukoja saisi pitää, mutta yhden jakson olisi kestettävä aina vähintään 45 minuuttia. Kaikki keskustelu olisi ehdottomasti kiellettyä. Harjoitukset voisi suorittaa lasten kesäloman aikana.

maanantai 22. elokuuta 2011

Todellisuus

Kerroin joitakin päiviä sitten ystävälleni - tavalliselle suomalaiselle - kirjoittaneeni Homma-foorumille.

- Oo varovainen!
- Ai siis…
- Ettei sulle käy niinku sille naapurille!
- *pyörittelee pöllämystyneenä silmiään*
- Mä en haluis olla lukematta sua, kun olet bannattu.
- Ei kai sellaisesta nyt sentään bannuttu…
- Ei sitä kuule tiiä!

http://hommaforum.org/index.php/topic,55995.msg757968.html#msg757968

:D

Kaatosade



Maailma on sellainen kuin on. Hyvin harvoin sattuu, että ilmasto suosisi. Antaa niiden puhua ja seisoa myrskyissä, jotka osaavat puhua ja kuunnellaan heitä:

http://www.catholicnews.com/data/stories/cns/1103324.htm

Heillä on paljon sanottavaa.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Viisaus

Omistan tämän veljelleni, joka ei koskaan kirjoita mitään mihinkään ja on siksi viisas.

- Nii mutta sehän on ihan tyhmää uskoa johonkin satuun...
- Kuule nyt poika vaan, sillä hetkellä kun itse kohtaat jonkin kuoleman tapaisen tuskan niin silloin on ainoastaan kaksi asiaa, joita mietit.
- Mitkä muka?
- Toisen näet tuossa kiikun takana heittämässä tikkaa. Toinen on se, jolta sitten huudat syntejäsi anteeksi.
- Niin mut...
- Älä ajattele sitä. Kohtaat sen kuitenkin.

Suggestion

As I am a member of a Government of Kotka Finns i would like to say that we should take an international step and register for us by our government a name Örn Ö Finns. If we do not do it somebody else might. And after that lapse of time might could be right.

:)

perjantai 19. elokuuta 2011

Hyvästi



Laitan terveiset täältä, koska terveisten antaminen palstalla johtaa rangaistuksiin. Suuri virhe oli tuntea jotain ihme lojaalisuutta joitain Hommaforumia kohtaan. Ei ole mitään järkeä pitää ihmisistä, joille oma arvo naapurin silmissä on tärkein ja joille lapsellisuus ja rehellisyys on vain kiusallista marinaa, jota he kutsuvat valitukseksi.

Olen aina ollut sitä mieltä, että kukaan varsinainen kovis ei kirjoita omista mielipiteistään tai tunteistaan verkkoon yhtään mitään. Olen edelleen samaa mieltä. Hommaforumin tapaiset palstat kuitenkin nostavat nettiin jonkinlaisia pseudokoviksia, jotka omalla läsnäolollaan pilaavat koko herkän ja avoimen internetin. Toivotan heille onnea. Olin yksi sellainen. Toivottavasti en ole enää, vaan opin jotain.

Itse voin, ehkä sadan vuoden teinibännien jälkeen, kirjoittaa jonkun "sarkastisen" kommentin, joka muka kertoo jotain jostain. Yhtään omasta mielestäni hyvää tekstiä en kyseiselle palstalle enää aio uhrata.

Kiitos.

P.S.

Totean myös, että Timo Soini oli harvinaisen oikeassa. Ehkä oikeammassa kuin kukaan koskaan.