keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Hallitusta vastaan, oppositiopolitiikan puolesta

Suomessa on aivan turhaan vallalla sellainen mieliala, että vain hallituksesta voi vaikuttaa. Esimerkiksi Tanskan kansanpuolue on saanut hyvin läpi omia tavoitteitaan osallistumatta hallitukseen. Sama olisi mahdollista Suomessakin.

Ministeriys voi tietysti olla poliitikolle kova juttu, mutta pienemmät puolueet tekevät virheen siinä, että sitoutuvat yhden tai kahden ministeripaikan vuoksi hallituksiin joissa niiden vaikutusmahdollisuudet jäävät kuitenkin vähäisiksi ja ehkä jopa olemattomimmiksi kuin oppositiossa.

Pienempien puolueiden kannattaisi myös ajaa järkeviä muutoksi itse poliittiseen järjestelmään ( siirtoäänivaali taas kerran ;) ) eikä jumittua odottamaan hallituspaikkoja, jotka lopulta eivät muuta mitään.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Lokalisaatio

Ehdokkaamme europarlamenttivaaleissa

Freddyn puolesta voisi pitää pitkiäkin puheita, mutta todetaan nyt vain, että hän on oikeasti kansainvälinen tyyppi eikä vain esitä sellaista. Freddy ei kotikulmillaan tarvitse tulkkia. Hänen linjansa on aidosti kansallismielinen ja hän on todellakin läheisesti kohdannut eri vähemmistöjen ongelmia ja tuntee niitä. Ja huolimatta kiistattomasta asemastaan unien ulkopolitiikan suurvaltana Suomi ja suomalaiset muodostavat Euroopassa pienen vähemmistön.

Vaikka Soinin päätös oli minusta moka ja mahdollisesti vielä Libertas-kytkennän kautta katastrofi on Perussuomalaisten ja KD:n listalla kuitenkin hyviä ehdokkaita. Freddyn lisäksi voisi tässä mainita Sampo Terhon ja Sari Essayhin. Muissakaan ei ole valittamista.

Jussi Halla-ahon päätöksestäkään ei ole valittamista, vaikka meidänkin mummon nimi meni nyt Mäki-Ketelän saunan uuniin. Nimien keräys itsessään oli näyttö sinänsä. Nyt puolue ei hajonnut mikä on tärkeää, koska mahdolliset nuivat kansanedustajat kahden vuoden päästä tulevat eri vaalipiireista ja ovat niissä saavuttaneet jo asemia nimenomaan PS:n edustajina. Heidän kauttaan puolue voi kasvaa tasolle, jolla se ei enää ole Vihreiden naisten ja demokraattisten lakimiesten heiluteltavissa.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Sitä ei enää ole

Sellainen oli Viipuri.

Kansanmurhan vuoksi sellaista ei enää ole.

Ikuinen paluu

Raportointitauon aikana Athletic Club on pelannut kaksi peliä. Se hävisi kotonaan Deportivolle ja voitti Numancian vieraissa. Tänään kello 18:00 Suomen aikaa Athletic kohtaa kotonaan Racingin. Voittaa pitäisi. Putoamispaikalla olevaan Espanyoliin on vain viiden pisteen ero.

Joukkue illan otteluun kootaan seuraavista pelaajista:

Iraizoz, Toquero, Koikili, Amorebieta, Del Olmo, David López, Garmendia, Llorente, Yeste, Armando, Susaeta, Iraola, Orbaiz, Etxeberria, Murillo, Ion Vélez, Etxeita ja Eneko Bóveda.

Tuomarina häärii González Vázquez, joka on ilmiselvästi huono, sillä hän on tuominnut liigassa 13 Athletic Clubin ottelua, joista 2 on päättynyt voittoon, 5 tasapeliin ja 6 tappioon. Tänään on mahdollisuus kohentaa CV:tä hieman kansainvälisemmälle tasolle kyllä.

Avauskokoonpano:

Iraizoz

Iraola
Etxeita
Amorebieta
Koikili

Susaeta
Orbaiz
Yeste
David Lopez

Toquero
Llorente.

Penkillä:

Del Olmo
Garmendia
Armando
Etxeberria
Murillo
Ion Velez
Eneko

Puoliaikatulos: Athletic Club 2 - Racing 0. Miä jumalauta tiesin tämän :)

Tää on niin tätä: Tuomari, joka siis jo etukäteen todettiin ammattitaidottomaksi, antoi Yestelle punaisen kortin. Racing on saanut yhden maalin.

Lopputulos: Athletic Club 2 - Racing 1. Eli todella tärkeät pisteet, joiden avulla voi jo ruveta veryttelemään Barcelonan kaatamista cupin loppuottelussa.

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Evoluutio

Ihminen on vain vierailija muurahaisten planeetalla. Paljon nuorempi ja paljon heikompi.

En usko evoluutioteoriaan, koska se on ihmisen kirjoittama.

Helsingin Sanomat

Suomi näyttäytyy siis maana, jossa instituutiot ovat kelvollisia mutta kantaväestö hieman kehittymätöntä


Sitaatti on Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta, jonka laatijan käsialaa se siis on. Se, että Helsingin Sanomien pääkirjoitusten laatija ei osaa tulkita tutkimuksia ei ole juttu eikä mikään vaan lattea, jokapäiväinen totuus, mutta tuo sitaatti sisältää yhden pikku jutun, joka ansaitsee huomion: Sanomatalossa Helsingin Sanomia pidetään ihan oikeasti instituutiona ja tuon tosiasian valossa sitaatti paljastaakin todella kauniisti lehden asenteen ja linjan.

Ei mulla muuta. Itse en lue Helsingin Sanomia, mutta noita tulee aina silloin tällöin verkossa vastaan.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Hankamäkeä vähän alusta 3

Piuhan vetäminen ja rasioiden proppaaminen pölyisten teollisuushallien katonrajaan vie ihmisestä taiteellista herkkyyttä. Hyvälläkin iskuporakoneella on ikävä porata betoniseinää, kun aina on edessä joku kivi, eikä asentokaan ole mitenkään mukava. Sellainen toiminta myös hidastaa lukemista.

Sain luettua Suomalaisen nykyfilosofian historian loppuun, enkä osaa muuta sanoa kuin, että se todellakin kannattaa lukea loppuun asti. Kirja muodostuu vaikuttavaksi.

Dialoginen filosofia, jossa paahdan nyt Emmanuel Levinasia käsittelevässä luvussa, on kirjoitettu johonkin Suomen akatemian mokutushankkeeseen ja väittäisin sen olevan parasta tekstiä mitä tuollaiset hankkeet ovat koskaan tuottaneet.

Vaikutelmat ovat vielä tuoreita ja yllättäen koen tiettyä estyneisyyttä lähteä lennokkaaseen kommentointiin, mutta luulen, että kunhan olen lukenut nämä palaan niihin jossain muodossa. Sitä ennen varmaan hankin Martin Buberin teokset Minä ja Sinä, sekä Tieto on jalkojesi alla.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Tieteen vaarat

Tiede, tai oikeastaan humanistiset tieteet ovat vaarallisia kyvyssään johtaa intelligentsijaksi kutsuttua typerien ihmisten joukkoa harhaan.

Esimerkiksi ne ihmiset, jotka nyt toteavat tyynesti ja totuuden vastaisesti, kuinka tiede on osoittanut, että mitään rotuja ei ole toteavat heti, kun se muuttuu vaikkapa jonkun queer-tutkimuksen kautta vallitsevaksi "totuudeksi", että nyt, kun tiede viimein on osoittanut kuinka mitään sukupuolia ei ole...

Tämä on tietysti sivusta seuraavalle tarkkailijalle hauskaa, mutta se voi olla sivistykselle kohtalokasta, koska se tekee tieteestä naurettavaa kaikkien järkevien ihmisten silmissä.

Hallitsemattomat siirtolaisvirrat

Roope on tehnyt erittäin hyvän yhteenvedon siitä, miten asiat ovat kunnallisvaalien jälkeen edenneet kaikkien oikeiden puolueiden yhteiseen julkilausumaan asti.

Koska "pääministeri" Vanhanen sanoo, että puheet hallitsemattomista siirtolaisvirroista on ehdottomasti lopetettava puhun niistä. On itsestään selvää jokaiselle, jolla on lukutaitoa, että siirtolaisvirrat Eurooppaan ovat olleet hallitsemattomia jo pitkään. Vanhanen olisi voinut selvittää sen itselleen vaikkapa vain lukemalla yhden Jussi Halla-ahon tekstin, eikä olisi tarvinnut edes vaivautua siihen raskaaseen ja masentavaan urakkaan, että olisi seurannut ulkomaista mediaa. Vanhasella on kuitenkin ollut muut mielessä ja hän onnistuikin ennustamaan mahdollisen taloustaantuman vuosia Keskustan kansanedustajan Markku Uusipaavalniemen ja ihan normikeskustelijoiden jälkeen. Tällä hetkellä Vanhanen varmaan kuumeisesti miettii olisiko sittenkin puhuttava lamasta taantuman sijaan. Ja mikäpä siinä, hyvä kun pohdittavaa riittää.

Niin tai näin, niin siirtolaisvirrat myös Suomeen ovat nyt hallitsemattomia, koska maahanmuuttotilanne ei ole millään muotoa hallinnon hallussa. Tulevia määriä ei pystytä ennustamaan, vastaanottokeskuksia joudutaan perustamaan kovalla kiireellä ja kuntia suorastaan painostetaan perustamaan niitä. Hallituksen politiikkana taas on alentaa Suomeen tulon kynnystä samalla, kun muut Euroopan maat korottavat omia kynnyksiään. Tästä voi olla vain yksi seuraus ja se taas on seurausta hallituksen hallitsemattomasta politiikasta. Valtiolaiva ei käänny nopeasti ja kun komentosillalla ei ole ketään, jolla olisi järkeä, se kääntyy vieläpä hallitsemattomasti, joten parannusta tuskin on hetkessä odotettavissa.

"Pääministeri" Vanhasen mieliksi siis vielä kerran: Hallitsemattomat siirtolaisvirrat vyöryvät Suomeen.

Uudesta Kanavasta löytyy hyvä kirjoitus siitä, kuinka maahanmuuttokriittinen keskustelu on Suomessa kehittynyt internetissä ja sieltä ulos. Ehkä Vanhanen on kuitenkin saanut edes yhden reippaan keskustanuoren mukaan suunnitteleman tätä EU-politiikkaa, joka riistäisi kansalaisilta vapaan internetin ja ajaisi sitä toivovat sinne missä työpaikatkin ovat, eli Kiinaan. Tuonhan täytyy olla Suomen politiikkaa, koska EU:n ytimessä päätöksiä tekevät Suomi, Saksa ja Ranska.

PS.

Matti Vanhanen onkin ratkomassa kiinalaista aluepolitiikkaa:

Kiinassa vieraileva pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kehui asumisen puutarhakaupunkimallia luennossaan Pekingin Tsinghuan yliopistossa. Vanhanen sanoi suosivansa hajautettua kehitystä aluesuunnittelussa ja ihmiskokoisia aluerakenteita, joissa mahdollisimman moni voi päivittäin liikkua pyörällä ja kävellen.

"Kiinallekin voisi olla strateginen valinta kehittää pieniä, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä kaupunkeja", hän sanoi yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle puheessaan maanantaina.
:D

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Hakamäkeä vähän alusta 2

Tämä ei suoraan liity kirjaan Suomalaisen nykyfilosofian historia, mutta sitä lukiessa tuli mieleen muistikuvia siitä miksi oma akateeminen urani tyssäsi jo paljon ennen kuin se ehti edes alkaa. Ja onneksi tyssäsi.

Joka tapauksessa asiat menivät suurin piirtein näin:

- Voisitko IDA perustella?
- En. Heitin vain ajatuksen ilmaan.
...
- Mitä tämä IDA sinusta tarkoittaa?
- Täsmälleen sitä mitä siinä lukee.
...

jne...

Minusta oli aina jotenkin jopa loukkaavaa, että omia ajatuksia vaadittiin perustelemaan ja keskustelemaan niiden oikeutuksesta. Tai että olisi pitänyt esimerkiksi analysoida jotain kirjailijaa siltä pohjalta mitä hän muka tarkoittaisi tekstillään; siinä kirjassahan se selvästi luki mitä se tarkoittaa.

Nyt, tutustuttuani filosofiaan, huomaan, että ajattelullani oli filosofiset perusteet.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Latistuksen mankeli rikki....

...eli työelämän paranemisen lyhyt historia:

- Tota, eiköhän kuule lähdetä siitä, että olen pohjimmiltani luova taiteilija, enkä mikään rutiinipapereiden väsääjä?
- Niinkö meinaat?
- Kyllä se niin on.
- No hoidatko vielä irtisanomisajan näitä?

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Kertaus on opintojen äiti

Vaalit ovat jälleen lähestymässä, joten on syytä korostaa vastustajien olemusta. Edelleenkään en ole löytänyt paremmin Vihreää puoluetta kuvaavaa poplaulua, joten kuunnellaan taas se sama ja lisätään vihreää mentaliteettia kuvamaan vielä tämä ja sitä mitä he tarvitsisivat tämä, vaikka nekään eivät riitä kuvaamaan tunteita puoluetta, joka on tehnyt rikosilmoituksen vapaasta ajattelusta, kohtaan.

:keskisormi: sinne siis.

Kepudemarikokoomuksessa ei ole tapahtunut juuri muita, kuin sisäisiä muutoksia Keskustaosaston menetettyä hieman asemiaan, joten Demarikokoomus voi jatkaa tällä linjalla, mutta Keskustaosaston täytyy hieman terävöityä ja se hyppääkin vallan tähän, ellei Matti "Viisas" Vanhanen sitten vie sitä tähän.

Kristillisdemokraatit ovat periaatteessa samanlaisia sympaattisia sielumiehiä kuin ennenkin, mutta avioliitto PS:n kanssa järkyttää kuitenkin sen verran, että nyt mennään näin.

RKP saa tällä kertaa keksiä laulunsa itse. Epäilen, että eivät keksi.

Ja koska ei pidä olla vain jotain vastaan vaan jonkun puolesta myös, niin vanha kunnon PS näyttää ailahtelevan perinteen ja petollisen tulevaisuususkon välillä. Toivottavasti perinne vie voiton.

Ja paras on tietenkin Jussi Halla-ahon lista.

Moka mokan perään

Vasarahammer, tuo Millwallia vihaava WestHamin kannattaja, kirjoittaa yleiseurooppalaisesta puolueesta nimeltä Libertas. Itsekin meinasin, mutta en tohtinut, eikä enää tarvitsekaan.

Mikäli pitää paikkansa, että PS on sitoutunut tuohon puolueeseen, niin PS:stä on muutamassa viikossa tullut Suomen ehdottomasti EU-myönteisin puolue, joka Euroopan yhteisössä tavoittelee avointa, demokraattista Euroopan valtiota. Ja se ei olisi kivaa se. Pikemminkin se olisi paha moka.

Itse toivon, että joko väitetty sitoutuminen Libertakseen on väärinkäsitys tai, että Libertaksen idea on käsitetty täysin väärin myös heidän omissa julistuksissaan*. Ja toivossa on tietenkin hyvä elää, kuten vanha sananlaskukin sanoo.

*Lait on hyväksyttävä joko kansallisessa parlamentissa tai Euroopan parlamentissa.

torstai 16. huhtikuuta 2009

Hankamäkeä vähän alusta 1

Aloitin Hankamäen neljän Books on Demand kirjan lukemisen väärästä päästä. Suomalaisen nykyfilosofian historia käsittelee pinnaltaan asioita, joista minun ei kai pitäisi tietää mitään. Suurin osa niistä jutuista mitä yliopistoista olen kuullut viittaavat siihen, että paikat ovat lähinnä aikuisten koulukiusaamiskeskuksia ja kirja vahvistaa tuota näkemystä, mikä on sääli.

Idealistisen näkemykseni mukaan yliopistojen pitäisi olla kansallisen sivistyksen kehtoja. Hankamäen näkemyksen mukaan yliopistot olisivatkin sellaisia, jos myönnettäisiin, että filosofia on homojen hommaa. Itse en ihan täysin usko tuohon, enkä tajua miksi analyyttinen systeemifilosofia olisi heteroseksististä, mutta Hankamäki kyllä perustelee näkemyksensä hyvin ja moniin käsitteisiin, joita tähän asti on tullut pidettyä vain hölmönä soopana, tulee uusia näkökulmia. Perusajatus - jonka tapani mukaan raa'asti yksinkertaistan - että homot ovat vapaampia filosofoimaan ja siten kai myös parempia filosofeja, on varmasti täysin totta. Miksi ei olisi?

Tiede ei minusta ole sama asia kuin filosofia. Uskon edelleen vanhaan hierarkiaan, joka siis meni pohjalta huipulle: biologi, kemisti, fyysikko, Jumala, matemaatikko, joten hieman häiritsee, että Hankamäki puhuu tieteestä silloin, kun ehkä pitäisi puhua filosofiasta.

Fenomenologien ja systeemifilosofien väliseen kiistaan en ole pätevä ottamaan kantaa. Jos kirjan esittämät tapahtumat pitävät paikkansa, mitä ei ole syytä epäillä, olisin inhimillisesti ottaen fenomenologien puolella, mutta sillä nyt ei oman käsitykseni mukaan ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Olen nyt lukenut Mitä tapahtui Tampereella - luvun melkein kokonaan, enkä usko, että tästä nyt enempää kirjoitettavaa saan irti. Hankamäki on kuitenkin niin hyvä kirjoittaja, että varmasti inspiroivia ajatuksia sinkoilee lukiessa jatkossakin, joten aion kahlata opuksen loppuun asti.

PS.

Ja koska kyseessä on filosofia väännän tähän mieleeni tulleen "filosofisen" mietteen:

Homomiehet eivät harrasta naistutkimusta, valitettavasti lesbonaiset harrastavat naistutkimuksen nimellä kulkevaa miestutkimusta.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Ihme juttu

Tai en nyt tiedä onko tämä niin ihme, tai yleinenkään, mutta ihmettelen kuitenkin ainakin hetken.

Samat ihmiset, jotka sanovat, että ihminen ei ole muuttunut miksikään, vaan kaikki hänen toimintamallinsa ovat edelleen peräisin metsästäjäkeräilijöittä voivat melkein samalla hengenvedolla sanoa, että jotkut ideologiat, aatteet tai uskomukset ovat täysin vanhentuneita, eivätkä sovellu enää moderniin yhteiskuntaan.

PS.

Aamun televisiouutisten mukaan USA:n presidentillä on uusi lemmikkikoira. Itse en ole seurannut USA:n politiikkaa McCainin tultua republikaanien ehdokkaaksi ja Clintonin menetettyä demokraattien ehdokkuuden, mutta odotan mielenkiinnolla miten media tulee suhtautumaan tuleviin ulkopoliittisiin kriiseihin. Riittääkö esimerkiksi pelkkä presidentin henkilö siunaukseksi sille, jos USA puuttuu kovalla kädellä uhkaavaan Pakistanin tilanteeseen?

Antifasismia

Oikeasti denatsifikaatio toteutuu vain hirttämällä, toteaa antifasistinen europarlamenttiehdokas vaalivideollaan.

Hietasen videon henki toteuttaa sitä mitä sanoin antifasismista jo sen syntyhetkillä, joten katson olevani filosofi, joka näkee ennalta.

Valitettavasti nuo taitavat olla ehdokkaina jossain muualla kuin suomalaisilla listoilla, joten emme näe heitä rakkaan Yleisradiomme vaalitenteissä. Vanhan toimittajakoulun käyneillä menisi tovi jos toinenkin, kun yritettäisiin ujuttaa sopivaa ja vallankumoukselle otollista kysymystä sekaan.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Papit

Maailma, tai maamme, on pieni. Tänään aamutelevisiossa haastateltu ja ilmeisesti jotenkin nyt kohuttu pappi, joka on tunnustautunut lesboksi siunasi joku aika sitten yhden tädeistäni haudan lepoon. Tapahtuma sujui erittäin asiallisesti ja oli tyylikkäällä tavalla vaatimattoman uskonnollinen. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että kyseinen pappi toimittaisi muitakin seremonioita, joihin ehkä tulevaisuudessa osallistun.

Silti en edelleenkään pidä siitä linjasta, jolle evankelisluterilainen kirkko on näiden kysymysten kanssa ajautumassa. Minusta kirkon pitäisi pystyä toimimaan niin, että tällaiset kysymykset ohitetaan. Kiireessä en ehtinyt syventymään siihen miten kyseinen pappi asiaansa perusteli, joten en tähän tapaukseen ota kantaa, mutta noin yleisesti papin ei tarvitsisi olla julkisuudessa puhumassa henkilökohtaisista asioistaan mitään.

Sen tilan voisi saavuttaa luottamalla traditioon ja kunnioittamalla sitä.

Uskonto, vaikka myönnän olevani syvästi taikauskoinen ja mikäli joku sanoo minulle, että teepannussa elää hänen esi-isiensä henki, niin jätän koskematta siihen, ei ole minulle sinänsä henkilökohtainen asia. Vaikka minulla on ollut niin sanottuja uskonnollisia kokemuksia minun on helppo uskoa siihen, että uskonto on minua itseäni suurempi asia asioiden ollessa niin kuin ne on kirjoitettu.

Enkä näe tätä edes minään järjen köyhyytenä.

Vakavaa politiikkaa

Kommentoidaan nyt syntynyttä tilannetta muutenkin, kuin rennolla itkupotkuraivaritasolla. Kunhan tästä on päästy ohi yritän taas löytää oman tapani kirjoittaa.

Ensimmäiseksi on tietysti ikävää, että niin sanottu maahanmuuttokriittinen linja koki Perussuomalaisissa takaiskun. Tämän hetken varovaisimman arvion mukaan 20 000 ääntä heitettiin siinä samalla hukkaan. Lisäksi tämä äänistä luopuminen perusteltiin valheellisesti, kuten Jiri Keronen aika hyvin asian esittää omassa blogissaan.

Toiseksi taas ei voi mitään, mutta kunnioitetun Puheenjohtajan katastrofaalisista esiintymisistä on tullut mieleen vähän sellainen kuva kuin Jutta Urpilainen menisi jonnekin ikänsä kovaa työtä painaneiden, asbestikeuhkosta kärsivien ja viimeisillään olevien keuhkotautiparantolaan selittämään kuinka rankkaa hänellä on, kuinka politiikka on kovaa ja ankaraa työtä, kuinka hän on tyhjän päällä ja kuinka se vetää nöyräksi, mutta vilpittömän uskon ja ihmisrakkauden avulla on jotenkin tullut pärjättyä ja nyt mennään kärsimään via dolorosaa oikein Europarlamenttiin. Ja huutaisi vielä lopuksi lähtiessään, että tulkaa tasaiselle, jos uskallatte. No joo, ehkä hieman - mutta vain hieman ;) - tilannetta dramatisoiden ja karrikoiden siis.

Itse uskon, että ellei tilanne jotenkin selkiinny, niin Perussuomalaisten kannatus laskee. Halla-ahosta voi ja saa olla montaa mieltä, mutta on aivan turha väittää, että Perussuomalaisten mahdollinen profiloituminen maahanmuuttopolitiikassa ei tällä hetkellä olisi henkilöitynyt vahvasti häneen. On itsestään selvää, että kun Halla-aho heitettiin vääristelevien syytteiden vuoksi syrjään, kuten tehtiin, tulee seuraavalle asiassa profiloituvalle käymään samoin. Ellei hän sitten ole joku harmiton "postimerkki otsaan ja Saharaan kävelemään" - heppu. Voi tietysti olla, että poliitikkojen on pian pakko muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan laajemminkin, mutta sitä ei juuri voi pitää muuna, kuin pakon edessä reagoimisena. Omia ajatuksia ja rohkeutta käydä asiassa vastavirtaan on hyvin harva poliitikko esittänyt. Suurin osa niistä jotka ovat ovat vasta nousemassa esiin.

Maahanmuuttopolitiikasta riippumatta elin jo siinä luulossa, että Perussuomalaisten mukana voisi tulla tervettä, uutta poliittista kulttuuria. En varmaan ole ollut täysin väärässä, enkä olekaan, mutta vähintäänkin lievä takaiskuhan tämä nyt oli. Halla-ahon vahvuus oli minusta nimenomaan siinä, että hän ei ole pyrkimässä mihinkään asemiin. En usko, että hän suostuisi esimerkiksi puolueen puheenjohtajaksi, vaikka siitä maksettaisiin kohtuullisen hyvää palkkaa. Tuskin hän lähtisi edes ministeriksi, jos saisi ajatuksensa ja tavoitteensa muuten läpi. Halla-aho ei ole, toisin kuin Soini, ammattipoliitikko. Voi olla, että Perussuomalaisissa ei ymmärretä tätä kuviota. Puoluejohdon kyllä pitäisi se tajuta.

Summa summarum: Totean edelleen samaa. Päätös, joka minusta on huono, on osoitus linjaristiriidoista, jotka pitäisi selvittää ilman, että selkeästi vääristelevän median ja muiden raivopäiden annetaan vaikuttaa päätöksiin.

Halla-ahon ehdokkuuden torppaaminen ja Soinin oma ehdokkuus olivat molemmat virhepäätöksiä. Sitä oli jo ehkä vaaliliitto KD:n kanssa. Liittoa pidetään pelkästään teknisenä ja tekniset vaaliliitot pitäisi lailla kieltää, koska politiikan ei pitäisi olla peliä asemista, vaan yhteisten asioiden hoitoa. Voipi olla naivi käsitys, mutta niin vain pitäisi olla.

Kirjoitan tämän siis nimimerkillä IDA aivan hyvillä mielin, enkä koe lainkaan häiritseväni kunnioitetun Puheenjohtajan rauhaa, enkä missään nimessä pyri millekään tasaiselle hänen kanssaan, vaikka jonkun rehellisen pelin voisin pelatakin.

Seuraavaksi samalla kanavalla toivottavasti jotain aivan muuta...

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Jotenkin ottaa päähän

Baskien sopuottelussa Osasuna voitti Athletic Clubin 2 - 1. Tilanne alkaa kohta olla yhtä huolestustuttava, kuin silloin, kun aloitin Athletic Clubin edesottamuksista raportoimisen. On pakko sanoa, että eilinen, ortodoksinen jumalanpalvelus oli parempaa televisio-ohjelmaa, kuin Athleticin peli tänään.

Onko nyt niin, että Cupin loppuotteluun pääsy ja sen varma voitto on jotenkin imenyt hengen joukkueesta?

Sarjataulukon päivitys huomena.

Ortodoksi

Siis miten voi olla noin epämusikaalisia pappeja?

Onko ortodiksen Jumalanpalveluksen idea se, että joku tyhmä jeppe tuhoaa kauniin kuoron? Kysyn vaan.

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Suuret kysymykset

Nationalismi: Olen nationalisti.
Uskonto: Uskon Jumalaan
Feminismi: Olen samaa mieltä kuin Henry, mutta en oikein tajua.
Evoluutio: Ihme pelleilyä. Asiasta puhuvat eivät edes tiedä mikä hede tai emi on.
Matematiikka: Loin kymiläisen matematiikan Kotkan Ammattikorkeakoulussa. Se hävisi bittiavaruuteen.
Jalkapallo: Kannatan Kotkan Työväen Palloilijoita.

Noilla siis mennään. Jos joku jotain muuta väittää, hän valehtelee.

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Kummitoimintaa

....

- Joo mut kun matematiikan ja fysiikan kurssit olivat niin tyhmiä...
- Haist ny jätkä. Olet vaan niin nuori ettet vielä tajua.
- Otin sitten filosofian ja sellaisen kurseja, ihan perseestä kysymykset.
- Olisit vaan ladannut että Aristoteles on luonnontieteilijä ja Platon moraalifilosofi sillä olisi selvinnyt poliittisesta korrektiudesta.
- Niin varmaan.
- Pakko sun on kuitenkin tietää se mikä sun arvosana on. Itse tiesin sen aina.
- No joo, varmaan M
- Okei. Ostan sulle lahjaksi Vaskikantele CD:n
- En kyllä koskaan kuuntele sitä.
- Kyllä kuuntelet sitten kun sinusta tulee vanha.

....

Olen sanaton

En keksi oikein mitään kirjoitettavaa, vaikka pitäisi, siitä, että arvostamani bloggaaja Kekke kutsuu arvostamaani ajattelijaa Millaa tytöksi. Mieleen hiipii lähinnä kuvia hienosta maalaistalosta, jossa hetekalla makaava isäntä toteaa emännälle " an sille selkään ny" kersojen pomppiessa pöydällä. Tai jotain. Enpä kuitenkaan voi tehdä niin, joten totean popiksi:

Though some say He was born in Hamina, He is alive in Kymi.

:)

torstai 9. huhtikuuta 2009

Konservatismi

Anonyymi kommentoi Kansankonaisuudessa:

Ihmiset ovat tehneet konservatismista sellaisen olkiukon, että se merkitsee jonkin tietyn traditionaalisen järjestyksen puolustamista kovan kurin ja järjestyksen keinoin. Minusta kysymys on pikemminkin ihmisluonnon puolustamisesta sille väkivaltaa tekeviä rationalistisia maailmanparannusoppeja vastaan.

Enpä voi muuta kuin allekirjoittaa.

Juuri tuosta on konservatismissa sellaisena kuin itse sen käsitän ja kuinka klassiset konservatiivit ovat toimineet, kysymys.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Halla-aholaisuuden olemus

Halla-aholaisena oleminen on jotenkin sen kaltaista kuin - mikäli ajatellaan nyt esimerkkinä vaikka libertaareja - jonkun libertaaribloggaajan kommenteissa alkaisi keskustelu, jossa joku viaton kommentoija ilmoittaisi olevansa kommunisti jolloin heti aloitettaisiin kauhea jäkätys siitä, kuinka juuri se, että libertaristit ovat kommunisteja mättääkin pahiten koko libertarismissa.

Ihan hauskaa sinänsä, mutta itse en täysin osaa vieläkään suhtautua.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Kalinaa

Vaikka periaatteessa ei pitänyt kirjoittaa edesmenneestä kalinapallosta, niin periaatteiden ei nyt pidä olla ehdottoman tiukkoja.

Oli hienoa, että perinteinen jalkapalloseura FC Porto ylsi 2 - 2 vierastasapeliin amerikkalaisen viihdebussineksen äpärälasta Manchester Unitedia vastaan. Kahden vierasmaalin turvin on hyvä lähteä pulustamaan ensi viikon kotiottelusta.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Kalkant

Jazz tuli Suomeen Kotkan kautta. Tämä ei liene tuon modernin Sodoman synneistä suurin, mutta synti se on silti. Ei voi mitään, mutta suomalaisesta jazzista tulee auttamatta mieleen ugrivanhus, joka ei hörhöyttään edes ymmärrä olevansa ugri.

Parempi olisikin ollut Kymin kunnan pysyä itsenäisenä. Uruissa kuitenkin on jotenkin juhlallinen ääni. Koska instituutiot ovat nousseet jostain sieltä mikä oli hyvää ihmisten on vaikea ajatella, että hallitsija onkin vain kiukutteleva, ilkeä lapsi.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Paluu asialinjoille

Athletic Club voitti eilen Mallorcan kotonaan 2 - 1. Ensi sunnuntaina on vierasottelu Osasunaa vastaan. Osasuna voitti tänään Atletico Madridin vieraisssa 2 - 4. Joten se käsittääkseni nousi pois putoajien joukossa. Putoamisviivalle on hämmentävän lyhyt matka

Pistelen sarjataulukkoa iltaottelun Sporting - Racing ottelun jälkeen. Molemmat ovat Athleticin takana, joten jompikumpi noussee ohi.

Racing voitti ja meni Atheleticin ohi. 29 kierrosta siis pelattu:


Barcelona 72
Real Madrid 66
Sevilla 57
Villarreal 48

Valencia 26
Atletico Madrid 43

Málaga C.F 43
Deportivo 43
Valladolid 39
Racing 36
UD Almería 34
Athletic Club 34
Sporting 33
Osasuna 32
Mallorca 32
Betis 31
Getafe 31

Recreativo 30
Numancia 27
Espanyol 25

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Avoin kirje Timolle Soinille Vaimolle ja Vistbackalle

Syväanalyysini synnyttämästänne tilanteesta: ohh!

Noin muuten uskon, että loma Belgiassa tekisi ihan jokaiselle ihan hyvää. Jopa populisti voisi siellä sivistyä huomaamaan, että eivät ne kannattajat tyhmiä olleetkaan. Ulkomailla kannattaa käydä; siellä joutuu puhumaan angloa.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Muinainen kiinalainen viisaus

Puoluejohtajan kannattaisi muistaa, että kannattajalla, rivijäsenellä tai äänestäjällä ei ole pienintäkään syytä sietää puoluejohtajan taholta tulevaa arvostelua, eikä varsinkaan vähättelevää naureskelua idioottimaisen median mukana.

Kritiikki on kokonaan eri asia.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Aikuisten lastentarha, osa x

Olen tainnut jo kirjoittaa, että vaatimattoman työpanokseni aiemmalla omistajalla ja yllättävän rennolla orjapiiskurilla oli tapana todeta, että koko valtio on vain aikuisille tarkoitettu lastentarha, ei muuta. Pidin tuolloin juttua hyvänä ja kekseliäänä vitsinä, josta osa oli tottakin. Elelin silloin vasta yhteiskunnallisen heräämisenä alkuaikoja, enkä vielä ollut kovin kiinnostunut asioista.

Tieto lisää tuskaa. Nykyään olen täysin varma, että suuresta maailmasta tuttu Sensivity Training rantautuu vielä voimalla Suomeen. Todennäköisesti vielä nimellä sensitiivisyys kasvatus, koska on selvää, että näissä oloissa ei enää edes ymmärretä mitä huomaavaisuus tarkoittaa. Aikuisille, suomalaisille ihmisille tullaan leikin, laulun, luentojen ja roolileikkien avulla opettamaan kuinka heidän tulisi kohdella toisiaan. Tämä jatkuu eläkeikään asti, jonka jälkeen opetuksen kohteet siirretään syrjään, mutta vain koska on töpinä pöksyissä kasvatettava jo uutta sukupolvea.

Näin käy. Uskokaa pois.

Ristiriitojen äärimmäinen välttäminen ja kyvyttömyys luottaa aikuisten ihmisten älyyn johtaa hiljalleen väistämättä massiiviseen konfliktiin, jonka voittavat ne, jotka kehtaavat olla röyhkeimpiä ja ilkeimpiä.

Islamofobia II

Olen jo aiemmin kirjoittanut koko käsitteen mielettömyydestä ja suoranaisesta mielipuolisuudesta, mutta se tuskin merkitsee mitään. Mielipuolisesta luonteestaan huolimatta islamofobia tulee elämään ja leviämään kätevänä poliittisena käsitteenä maassamme, valitettavasti, eivätkä sen yksinkertaiset käyttäjät huomaa siinä mitään kummallista.

Joka tapauksessa, koska olen diagnosoinut itseni islamofobiksi ja uskoisin muutamankin lääkärin mielihyvin yhtyvän diagnoosiini, olisin kiinnostunut miten tästä eteenpäin. Itse olen lähes varma, että parasta terapiaa tautiin olisi kirjoittelu, taidemaalaileminen, kiinan opiskelu ja muut sen kaltaiset vapaat kulttuuriharrastukset. En siis panisi muhevaa sairaseläkettä mitenkään pahakseni. Se auttaisi allokoimaan aikaa taudin hoitoon. Sitä vastaan voisin aivan hyvin kuluttaa vaikkapa päivän viikossa jonkinlaisen uudelleenkasvatuksen piirissä. Sitä odotellessa pallo on niillä valtion innokkailla pikkuvirkamiehillä - ja isommillakin - jotka vakavalla naamalla islamofobiasta puhuvat ja keskustelevat.

Jäähyväiset ( poliittiselle ) puolueellisuudelle

Minulla oli erittäin hyvä selitys sille miksi puolueellisuus on aina parempaa kuin puolueettomuus vaikka sitten itse olisi väärässä. En enää muista sitä, enkä usko, että se edes pätisi politiikassa, joka nykyisessä muodossaan on likaista peliä. En tosin aivan tuollaisena sitä näe kuin takkirauta.

Kysymyksiä, kritiikkiä, arvostelua olisi mielessä vaikka kuinka.

Vaan en enää piittaa. Palataan eräällä tavalla alkuun. :)