Edita kustannus, tuo oikeamielisten yritysten jalokivi. Sen toimistot ovat aina siistit ja täynnä osaavaa henkilökuntaa. Tälläkin hetkellä, kun he nukkuvat, voi sanoa, että he vain virittäytyvät uusiin, suuriin kulttuuritekoihin. Kukapa katajaisen kansamme jäsenistä ei esimerkiksi muistaisi loisteliasta suomennosta kirjasta Jeesus Nasarettilainen, kasteesta kirkastumiseen. Sen ulkoasukin hipoi täydellisyyttä, jolle nykyään on jo annettu määre: "editamainen". Meillä ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tuota loistavaa kirjaa, joka minutkin melkein mykisti, seurannutta toista osaa, Jeesus Nasarettilainen, Pyhä viikko: Jerusalemiin saapumisesta ylösnousemukseen, jo valmisteltaisi Editan tehokkaissa kulttuuripiireissä suomeksi julkaistavaksi samankaltaisella ulkoasulla ja suomennoksella. Näinhän täytyy olla, sillä vähempää emme Editalta voisi odottaa.
Hieno kirja siis. En ole mikään kriitikko ja se mitä voisin sanoa olisi itse kirjan rinnalla vain laimeaa kopiointia ja toistoa. Ehkä, jos katsoo vaikka tämän keskustelun:
The Great Resurrection Debate.
voisi todeta ainakin sen, että kirja aivan suvereenisti vastaa siihen John Shelby Spongin tuossa väittelyssä esittämään kysymykseen miten Kristuksesta ja ylösnousemuksesta voisi kertoa modernin avaruusajan älykkäille ihmisille, mitä Spong itse kykeni vain ihmettelemään. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille ja miksei muiden mukana myös niille maamme monille piispaehdokkaille, jotka uutterasti pitävät huolen siitä, että täällä piispanvaalit ovat aina käynnissä.
perjantai 30. joulukuuta 2011
sunnuntai 25. joulukuuta 2011
Joulun aika
Aattoilta:
(Jes. 62:1-5)
Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi. Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa. Ei sinun nimesi enää ole Hylätty eikä maasi nimi Hedelmätön, vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni ja maasi nimi Puolisoni, sillä Herra rakastaa sinua ja ottaa sinun maasi puolisokseen. Niin kuin nuorukainen ottaa neidon vaimokseen, niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen, niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.
(Ap. t. 13:16-17, 22-25)
Silloin Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua: "Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois. Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.' "Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.
(Mat. 1: 1 - 25)
Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo: Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet, Juudalle Peres ja Serah, joiden äiti oli Tamar, Peresille Hesron, Hesronille Ram, Ramille Amminadab, Amminadabille Nahson, Nahsonille Salma, Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai ja Iisaille Daavid, kuningas. Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo, Salomolle Rehabeam, Rehabeamille Abia, Abialle Asaf, Asafille Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia, Ussialle Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia, Hiskialle Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia ja Josialle Jekonja ja tämän veljet Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikoihin. Kansan pakkosiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille Serubbabel, Serubbabelille Abihud, Abihudille Eljakim, Eljakimille Asur, Asurille Sadok, Sadokille Jakin, Jakinille Elihud, Elihudille Eleasar, Eleasarille Mattan, Mattanille Jaakob ja Jaakobille Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi. Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen.
Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus
Jouluyö
(Jes. 9: 1 - 6 )
Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa. Aikoinaan Herra vei kunnian Sebulonin ja Naftalin mailta. Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan Meren tien, Jordanin takaisen maan ja muukalaisten Galilean. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
(Tit. 2: 11-14)
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.
(Luuk. 2: 1 - 14 )
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa
Jouluaamu
(Jes. 62: 11 - 12 )
Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: -- Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä.
(Tit. 3: 4 - 7 )
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
(Luuk. 2: 15 - 20)
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.
Joulupäivä
(Jes. 52: 7 - 10)
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: -- Sinun Jumalasi on nyt kuningas! Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin! Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.
(Hep. 1: 1 - 6 )
Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi. Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: -- Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: -- Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.
(Joh. 1: 1 - 18 )
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes todisti hänestä ja huusi: "Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua." Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet
(Jes. 62:1-5)
Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi. Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa. Ei sinun nimesi enää ole Hylätty eikä maasi nimi Hedelmätön, vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni ja maasi nimi Puolisoni, sillä Herra rakastaa sinua ja ottaa sinun maasi puolisokseen. Niin kuin nuorukainen ottaa neidon vaimokseen, niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen, niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.
(Ap. t. 13:16-17, 22-25)
Silloin Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua: "Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois. Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.' "Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.
(Mat. 1: 1 - 25)
Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo: Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet, Juudalle Peres ja Serah, joiden äiti oli Tamar, Peresille Hesron, Hesronille Ram, Ramille Amminadab, Amminadabille Nahson, Nahsonille Salma, Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai ja Iisaille Daavid, kuningas. Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo, Salomolle Rehabeam, Rehabeamille Abia, Abialle Asaf, Asafille Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia, Ussialle Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia, Hiskialle Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia ja Josialle Jekonja ja tämän veljet Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikoihin. Kansan pakkosiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille Serubbabel, Serubbabelille Abihud, Abihudille Eljakim, Eljakimille Asur, Asurille Sadok, Sadokille Jakin, Jakinille Elihud, Elihudille Eleasar, Eleasarille Mattan, Mattanille Jaakob ja Jaakobille Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi. Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen.
Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus
Jouluyö
(Jes. 9: 1 - 6 )
Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa. Aikoinaan Herra vei kunnian Sebulonin ja Naftalin mailta. Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan Meren tien, Jordanin takaisen maan ja muukalaisten Galilean. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
(Tit. 2: 11-14)
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.
(Luuk. 2: 1 - 14 )
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa
Jouluaamu
(Jes. 62: 11 - 12 )
Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: -- Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä.
(Tit. 3: 4 - 7 )
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
(Luuk. 2: 15 - 20)
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.
Joulupäivä
(Jes. 52: 7 - 10)
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: -- Sinun Jumalasi on nyt kuningas! Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin! Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.
(Hep. 1: 1 - 6 )
Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi. Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: -- Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: -- Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: -- Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.
(Joh. 1: 1 - 18 )
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes todisti hänestä ja huusi: "Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua." Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet
perjantai 23. joulukuuta 2011
Yule
Joululahjoja pakatessa olimme Pampulan kanssa äärimmäisen pöyristyneitä ja loukkaantuneita siitä, kuinka rakas, kristillinen juhlamme on muuttunut pakanoiden temmellyskentäksi. Juuri nytkin Karita Mattila laulaa televisiossa laulua "Smoke gets in your eyes" ja pakanat pakkaavat paketteja, emmekä mitenkään pääse sitä pakoon, vaan meidän pitää yrittää olla niin kuin oltaisiin vain.
Kyllähän minä niin pahasti mieleni pahoitan tästä. Rupean kohta kirjoittamaan tästä kauheudesta lehtien yleisönosastoille niin kuin Vapaa-ajattelijatkin tekevät. Tai ehkä en :)
torstai 22. joulukuuta 2011
Joulutodistus
Perussuomalaiset ilmoittaa itse olevansa kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue. Minua ärsyttää suuresti, että puoluetta ei koskaan yhteiskunnallisessa mediassa arvioida näistä lähtökohdista, jotka kuitenkin liittyvät eurooppalaisen kulttuurin syviin pohjavirtoihin ja jotka ideologisella tasolla ovat hyvinkin määriteltyjä. Eikä tämä koske ainoastaan perussuomalaisia, vaan myös kaikkia muita puolueita. Voin todistaa, että olin ärtynyt jo silloin, kun medialla oli tapana käsitellä vihreitä lähinnä pilvenpolton kautta. Ja sitä ennekin. Olisi hienoa, jos puolueita ja niiden tekoja tarkasteltaisiin niiden edustaman aatekehyksen läpi. Toisaalta teot ovat aina sanoja tärkeämpiä ja niiden sovittaminen johonkin ideologiseen kehykseen on älyllisesti työlästä, joten en tästä niin kauheasti lehdistöäkään syytä. Kaikesta muusta kyllä syytän rajusti. Ja koska itsekin olen laiska julli arvostelen tässä perussuomalaisten eduskuntaryhmän lehdistön tapaan antamalla heille "Joulutotarin". Tietenkin vanhaan kunnon, kierto- ja kansakoulutapaan.
Käytös: kiitettävä 10.
Huolellisuus ja tarkkaavaisuus: hyvä 8
Lukeminen: kiitettävä 9
Laskento: välttävä 6
Laulu: hyvä 8
Liikunta: kiitettävä 9
Keväällä pidetään kyllä kokeet :)
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
Argumentoinnin virheet
Argumentointi on ikävää ja tylsää, kun parametrit, joiden kautta argumentit välitetään puuttuvat, tai ovat täysin sekaisin. Jos ne joskus harvoin sattuvat olemaan kunnossa, niin silloin argumentointi on tietenkin ok. Täältä tähän ja argumentoimisiin.
maanantai 19. joulukuuta 2011
Mitä tapahtuu todella
Suurin osa varsinaisista pakolaisista ei ole täällä etsimässä turvaa globalisaatiosta, kosmopolitanismista ja kansainvälisyydestä, vaan he ovat etsimässä turvaa globalisaatiolta, kosmopolitanismilta ja kansainvälisyydeltä. Tätä emme tietenkään voi tarjota.
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Kouvola III
Hot Rails to Kouvola
Lueskelin junassa Sananlaskujen kirjaa ja mietin miksi anglot kutsuvat niitä sanalla Proverbs. Mukavan antoisaa niitä on meditoida muutenkin. Kouvolan yönpimeässä, tihkusateisessa keskuspuistossa ( Central Park ) en kohdannut niitä vaaroja, joista Sananlaskujen kirjan ensimmäiset luvut varoittavat. Ja hyvä niin. Ehkä yksin kävellessäni olin kaukana viisaudesta, mutta sisällä valaistuissa huoneissa saattoi kuulla punnittua puhetta: "...tätä voidaan tarkastella symbolisena, mutta on se muutakin, jotain mikä tapahtui vanhan alkaessa vaihtua uuteen. Sakarias, vanhan liiton pappi, mykistyi ja Maria alkoi puhua. Vieraillessaan Elisbethin luona hän jo lauloi...." Näinhän se on ja näin tapahtui. Uusi liitto on todellisuutta eikä vanhaan liittoon ole paluuta, mutta muuten, maallisemmassa mielessä todellista uusinta uutta ( Novelty ) olisi tietenkin paluu vanhoille juurille ja nykyisen hylkääminen. Näin ainakin siinä mitä sanotaan sivistykseksi.
Aseman vintin tee on ehkä liiankin hyvää, vaikka ei nyt mitenkään parasta laatua olekaan. Itselleni kelpaisi huonompikin. Mietin mahtaako joku kaupungin virkamiehistä säilyttää suunniteltujen pilvenpiirtäjien ja kiinalaiskaupunginosan ( Chinatown ) piirustuksia pöytälaatikossaan. En pitäisi ihmeenä, jos joku mitään häpeämätön senkin tohtisi tehdä.
Adventin 4. sunnuntai
(2.Sam 7: 1-5; 8b-12; 14a; 16)
Kuningas Daavid asui nyt palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. Kerran kuningas sanoi profeetta Natanille: "Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa." Natan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi." Mutta yöllä Natanille tuli tämä Herran sana: "Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet. Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen, niin että se saa asua levollisesti aloillaan. Eivätkä vääryyden tekijät enää sorra sitä niin kuin ennen, niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen. Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi luona, minä asetan hallitsemaan sinusta polveutuvan suvun ja vakiinnutan sen kuninkuuden. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti."
(Room 16: 25 - 27)
Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä. Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.
(Luuk 1: 26 - 38)
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.
Kuningas Daavid asui nyt palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. Kerran kuningas sanoi profeetta Natanille: "Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa." Natan sanoi kuninkaalle: "Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi." Mutta yöllä Natanille tuli tämä Herran sana: "Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet. Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen, niin että se saa asua levollisesti aloillaan. Eivätkä vääryyden tekijät enää sorra sitä niin kuin ennen, niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen. Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi luona, minä asetan hallitsemaan sinusta polveutuvan suvun ja vakiinnutan sen kuninkuuden. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti."
(Room 16: 25 - 27)
Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä. Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.
(Luuk 1: 26 - 38)
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.
torstai 15. joulukuuta 2011
Kouvola II
60-lukulaisen sosiaalipolitiikan vaikutukset maalaisasemien arkkitehtuuriin
Juna oli 3 minuutta 43 sekuntia ja 8 kymmenystä myöhässä, joten ei tullut sittenkään fasismia. Mikä on todistettu. Itse juna oli jälleen kerran siisti ja mukava. Kouvolan keskuspuistossa oli kello 15:32:47 jo niin pimeää, että en käsivaraisesti saanut otettua kunnon valokuvia edes. Mutta ei pimeässä mitään vikaa ole; omaa laiskuutta, jos ei viitsi nähdä vaivaa ja kantaa mukanaan jalustaa.
Jostain, ehkä tuosta kuvan seisakkeesta, tuli mieleeni nuoruusaikoina oppimani tosiasialauselma: "Opin englantia niin hyvin, että tulin sillä toimeen kaikkialla maailmassa, paitsi Englannissa." En tosin jaksanut sitä sen kummemmin mietiskellä, mutta sellaistahan globalisaatio on. En pidäkään lamaa ihmeenä, vaan lähinnä väistämättömyytenä, sillä kaikki väistämättä alisuorittavat pyrkiessään samanlaisuuteen.
Toisaalta ei ole minun asiani miettiä liiketoimintoja. Köyhyyshän on ihmiselle otollisin olotila kuitenkin. Sain Herättäjä-yhdistyksen kuukausittain julkaiseman lehden. Se on varsin hyvä, mikä todistaa, että Suomessa julkaistaan hyviä koko perheen lehtiäkin vielä. Mietin ovatko lehdessä esiintyneet vasemmistofilosofit Relander ja Nevanlinna lähestymässä kristinuskoa vai hyppäämässä Ameriikoista tänne asti vihdoin perille puksuttaneeseen spongilaiseen junaan. Johonkinhan tässäkin asiassa on uskottava ja vaikka vain tämän Herättäjä-yhdistyksen lehden perusteella uskon ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Suhteellisen haikeaa
Tänään ilmestyy viimeinen Eteenpäin-lehti. Siihen päättyy eräs vuodesta 1905 alkanut jatkumo kotkalaista sanomalehtihistoriaa. Loppuajat vain kerran viikossa ilmestynyt julkaisu, vaikka nyt demaripropagandaa olikin, onnistui säilyttämään laadukkuutensa loppuun asti mikä on näinä aikoina aika kummallista. Ehkä se siksi sai mennä. Kepeät mullat. Muille puolueille on tietenkin onnellista, että demareiden tiedotus keskittyy Demariin, ja hyvä niin.
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
Harmaita päiviä
Evoluutiivisesti ajatellen olisi evoluution kannalta otollista, jos ihmiskunta ei olisi tietoinen koko evoluution ajatuksesta.
Tänään on tuulista ja pimeää. Sopii kyllä hyvin minulle, vaikka kameralla leikkimisen kannalta olisi hienoa, jos olisi lumista, valoisaa ja kirkasta, mutta mitäpä tässä vaatimuksia esittämään. Kai se on hyvä, että joulukuussa tuulee ja sataa jylhästi kylmää vettä pimeässä; ei sellaista jatkuvasti saa kokea. Ja onhan tänään kuitenkin pyhän Ristin Johanneksen, papin ja kirkonopettajan ( Doctor Mysticus ) muistopäivä.
Turun Sanomien mukaan kuulun rasistiseen natsijärjestöön. Olen siis kai natsi. No se on Turun Sanomien näkemys, joten sillä ei ole mitään merkitystä. Jätän linkittämättä lehteen, koska tollot saisivat siitä rahaa, jota he eivät kuitenkaan osaisi käyttää ja tekisivät sillä vain vahinkoa itselleen.
Vilkaisin aamukahvilla iltapäivälehden etusivun. Siellä ei ollut mitään minkä kokisin tarpeelliseksi tietää.
tiistai 13. joulukuuta 2011
Kissaakin kiinnostaa
Televisiosta tulee parasta aikaa välikysymyskeskustelu eduskunnasta. Aika tyhjää puhetta hallitukselta, vaikka Katainen vetikin äänellä ja vimmalla. Meitä kissan kanssa ei kuitenkaan huijata koskaan uskomaan siihen, että Suomi voisi jollain tavoin pelastaa koko Euroopan talouden. Se nyt vaan on menoa nyt. Mutta eipä tuo paljon huoletakaan. Jos nyt ruokaa riittää ja katto pään päälle, sekä sähköt, niin siinäpä se. Sain sattumalta käyttööni ihan hienon, digitaalisen järjestelmäkamerankin. Se nyt on jo ihan liikaa; suoranaista ylellisyyttä.
Lueskelen nämä parasta aikaa puhuttavat jutut kyllä eduskunnan pöytäkirjoista. Sinnehän hulluus ja hämäryys kirjataan. Ehkä käsittelen niitä sitten siteeraten parhaita paloja. Perussuomalaiset ovat tässä jutussa täysin oikeassa. Ainoa puolue, joka ymmärtää kuinka Euroopan tulisi toimia. Hallituksella vaikuttaa olevan vain visio jostain historiattomasta poliittisesta ja taloudellisesta liitosta, jota ei ole koskaan ollut, eikä koskaan toimivana tule.
Tulee mieleen viime perjantain kahvilassa luettu Iltasanomat, jossa sokea kana löysi jyvän. Ehkä kuvitellen kertovansa kevyen vitsin lehti kertoi kuinka paavi oli kirkon juhlapäivänä ottanut kantaa Euroopan velkakriisiin todeten: "Auttakoon Maria meitä näkemään valon läpi niiden usvaverhojen, jotka peittävät todellisuutta." Nämä ovatkin järkevimmät sanat mitä koko kriisistä on sanottu ja ehdottomasti järkevimmät sanat mitä kyseiseen lehteen, vaikka toimitus ei luonnollisesti edes tiennyt mistä juhlasta oli kysymys vaan kertoi sen väärin, on viimeisen 20 vuoden aikana painettu. Toivotaan, että paavin pyyntöön vastataan ja että noin todella käy.
maanantai 12. joulukuuta 2011
Luottamus
Olen kerran elämässäni ollut suomalaisessa oikeustalossa. Edes suomalaisessa putkassa en ole ollut. Seurasin oikeustalossa Jussi Halla-ahoa vastaan nostettua naurettavaa oikeudenkäyntiä, joka on edelleen kesken. Muihin täysin vastaaviin oikeudenkäynteihin minulla on tuntumaa tuttavien ja ystävien kautta. Tänään Kouvolan hovioikeus, joka jo rakennuksena on täysin väärässä paikassa, sitten tuomitsi kansanedustaja James Hirvisaaren sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kansanedustaja James Hirvisaarelle tuomio vihapuheista.
Tältä kokemuspohjalta pidän suomalaista oikeuslaitosta täysin naurettavana ja poliittisesti ohjailtavissa olevana, enkä tunne juurikaan luottamusta sitä kohtaan. Mikäli vanhat kunnon fyysikot onnistuvat kehittämään perusteet aikamatkustuksen mahdollistavalle tekniikalle olisi ihmiskunnalle ja suomalaiselle tuomari-, syyttäjä- ja asianajajakunnalle otollista ja onnellista, jos jälkimmäiset siirrettäisiin 70-luvun Neuvostoliittoon. Siellä he olisivat kotonaan.
Kansanedustaja James Hirvisaarelle tuomio vihapuheista.
Tältä kokemuspohjalta pidän suomalaista oikeuslaitosta täysin naurettavana ja poliittisesti ohjailtavissa olevana, enkä tunne juurikaan luottamusta sitä kohtaan. Mikäli vanhat kunnon fyysikot onnistuvat kehittämään perusteet aikamatkustuksen mahdollistavalle tekniikalle olisi ihmiskunnalle ja suomalaiselle tuomari-, syyttäjä- ja asianajajakunnalle otollista ja onnellista, jos jälkimmäiset siirrettäisiin 70-luvun Neuvostoliittoon. Siellä he olisivat kotonaan.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Adventin 3. sunnuntai
(Jes 61:1-2a, 10-11)
Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Ja niin kuin maa työntää versoa, niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan, niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan, ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.
(1.Tess.5:16-24)
Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.
(Joh.1:6-8,19-28)
Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Tämä on todistus, jonka Johannes antoi, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" Johannes tunnusti totuuden, hän ei sitä kieltänyt. Hän sanoi: "En minä ole Messias." "Mikä sitten?" he kysyivät. "Oletko Elia?" "En ole", Johannes vastasi. "Oletko se luvattu profeetta?" Hän vastasi: "En." Silloin he sanoivat: "Kuka sitten olet? Meidän on vietävä vastaus niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?" Johannes vastasi: "Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: 'Tasoittakaa Herralle tie!' Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut." Niiden joukossa, jotka oli lähetetty Johanneksen luo, oli myös fariseuksia*. He kysyivät häneltä: "Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta? Johannes vastasi: "Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja." Tämä tapahtui Jordanin tuolla puolen, Betaniassa, missä Johannes oli kastamassa.
Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Ja niin kuin maa työntää versoa, niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan, niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan, ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.
(1.Tess.5:16-24)
Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.
(Joh.1:6-8,19-28)
Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. Tämä on todistus, jonka Johannes antoi, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" Johannes tunnusti totuuden, hän ei sitä kieltänyt. Hän sanoi: "En minä ole Messias." "Mikä sitten?" he kysyivät. "Oletko Elia?" "En ole", Johannes vastasi. "Oletko se luvattu profeetta?" Hän vastasi: "En." Silloin he sanoivat: "Kuka sitten olet? Meidän on vietävä vastaus niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?" Johannes vastasi: "Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: 'Tasoittakaa Herralle tie!' Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut." Niiden joukossa, jotka oli lähetetty Johanneksen luo, oli myös fariseuksia*. He kysyivät häneltä: "Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta? Johannes vastasi: "Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja." Tämä tapahtui Jordanin tuolla puolen, Betaniassa, missä Johannes oli kastamassa.
perjantai 9. joulukuuta 2011
Presidentti
Perussuomalaisilla on niin hyvät varapuheenjohtajat, että Soinia uskaltaa äänestää melko huoletta. Puolueelle ei ole liian paha isku, jos Soinista presidentti tulee ja Soini on varmasti presidenttiainesta, sillä hän näkee selkeästi ketkä sitä ovat:
Kahden kastin presidenttiehdokkaita.
Kansallemme on onneksi, että tuo toinen kasti mitä todennäköisimmin on ulkona toiselta kierrokselta.
Kahden kastin presidenttiehdokkaita.
Kansallemme on onneksi, että tuo toinen kasti mitä todennäköisimmin on ulkona toiselta kierrokselta.
Kaksi presidenttiä
Jostain syystä tulee katseltua presidenttiehdokkaiden kyselytuntia, jossa päätoimittajat esittävät ehdokkaille kysymyksiä.
Pekka Haavisto taitaisi olla ihan puhtaalta pöydältä ajateltuna jopa paras ehdokas. Hän on kuitenkin Vihreän puolueen jäsen ja ehdokas. Vaikka en epäilekään, etteikö Haavisto pystyisi jättämään sen taakseen ja suhtautumaan presidentin tehtävään sen vaatimalla puolueettomuudella, niin Vihreän puolueen jäsenyys on silti liian vakava virhe. Toinen ongelma on homous. Ei niinkään sen itsensä tähden, vaan sen tähden, että on jo etukäteen ikävää ajatella median vähintään kuusi vuotta kestävää, teennäisen iloista hihkuntaa homopresidentin ihanuudesta ja edistyksellisyydestä. Jos siltä olisi mahdollisuus välttyä, niin Haavisto olisi ok.
Paavo Lipposesta ei jää mieleen muuta kuin, että hän kovasti kannattaa työläisnaisten lasten abortointia. Eli ei jatkoon. Biaudeellä, Arhinmäellä ja ( valitettavasti ) Essayahilla ei mahdollisuuksia toiselle kierrokselle ole muutenkaan. Niinistön lisäksi toiselle kierrokselle mahdollisuuksia on juuri Haavistolla, Soinilla ja ehkä Väyrysellä, joka häviäisi Niinistölle. Jos itse joutuisin ehdokkaista valitsemaan itselleni presidentin amerikkalaistyylisesti valitsisin ehdottomasti Sari Essayahin, jonka varapresidentiksi kelpaisi Haavisto. Soinia tietenkin äänestän, koska maa tarvitsee presidentin, eikä ole Amerrikka. Niinistöä vastaan minulla ei ole yhtään mitään, joten mukavan leppoisat vaalit, joiden lopputulos tulee joka tapauksessa olemaan ihan hyvä, on tulossa.
Pekka Haavisto taitaisi olla ihan puhtaalta pöydältä ajateltuna jopa paras ehdokas. Hän on kuitenkin Vihreän puolueen jäsen ja ehdokas. Vaikka en epäilekään, etteikö Haavisto pystyisi jättämään sen taakseen ja suhtautumaan presidentin tehtävään sen vaatimalla puolueettomuudella, niin Vihreän puolueen jäsenyys on silti liian vakava virhe. Toinen ongelma on homous. Ei niinkään sen itsensä tähden, vaan sen tähden, että on jo etukäteen ikävää ajatella median vähintään kuusi vuotta kestävää, teennäisen iloista hihkuntaa homopresidentin ihanuudesta ja edistyksellisyydestä. Jos siltä olisi mahdollisuus välttyä, niin Haavisto olisi ok.
Paavo Lipposesta ei jää mieleen muuta kuin, että hän kovasti kannattaa työläisnaisten lasten abortointia. Eli ei jatkoon. Biaudeellä, Arhinmäellä ja ( valitettavasti ) Essayahilla ei mahdollisuuksia toiselle kierrokselle ole muutenkaan. Niinistön lisäksi toiselle kierrokselle mahdollisuuksia on juuri Haavistolla, Soinilla ja ehkä Väyrysellä, joka häviäisi Niinistölle. Jos itse joutuisin ehdokkaista valitsemaan itselleni presidentin amerikkalaistyylisesti valitsisin ehdottomasti Sari Essayahin, jonka varapresidentiksi kelpaisi Haavisto. Soinia tietenkin äänestän, koska maa tarvitsee presidentin, eikä ole Amerrikka. Niinistöä vastaan minulla ei ole yhtään mitään, joten mukavan leppoisat vaalit, joiden lopputulos tulee joka tapauksessa olemaan ihan hyvä, on tulossa.
torstai 8. joulukuuta 2011
Kouvola I
Maassa oli jo lunta. Pimeys ja lumi todella ovat eduksi Kouvolan sopivan harvojen sähkölyhtyjen valaisemalle keskuspuistolle. Laatikkokirkon valoneliöristi ei näytä lainkaan jenkkifilmeistä reväistyltä, vaan on tunnelmallinen ja katolinen kirkko taas on ihan kaunis sisältä. Hovioikeuden taloon ei toivottavasti koskaan tule asiaa. Sen voisi oikeastaan amerikkalaistyylisen hallitusti räjäyttää - tilaisuuteen voisi myydä pääsymaksuja paikkaamaan China Centerin luomaa budjettivajetta - ja rakentaa tilalle kolmannen kirkon periaatteella kolmas kerta toden sanoo. Arkkitehtonisesti ympäristö on kyllä päivänvalossa haastava.
Kirkon edessä olevan kaupungin tai seurakunnan rakennuksen lipputangossa liehui Suomen lippu. Luulin, että valtiovalta tervehtii kirkon juhlaa, mutta kuulin myöhemmin, että on Sibeliuksen päivä. Rauha hänen sielulleen. Epäilevään mieleeni heräsi kysymys: miksi tästä ei ole kerrottu, miksi muualla ei liputettu? Karistin sen kuitenkin välittömästi sieltä pois. Epäily on useimmiten turhaa.
Kouvolan aseman vintin haudutettu tee on ihan hyvää. Uskon, että Kouvola lunastaa vielä paikkansa pohjoisen Kymin hallintokaupunkina.
Kirkon edessä olevan kaupungin tai seurakunnan rakennuksen lipputangossa liehui Suomen lippu. Luulin, että valtiovalta tervehtii kirkon juhlaa, mutta kuulin myöhemmin, että on Sibeliuksen päivä. Rauha hänen sielulleen. Epäilevään mieleeni heräsi kysymys: miksi tästä ei ole kerrottu, miksi muualla ei liputettu? Karistin sen kuitenkin välittömästi sieltä pois. Epäily on useimmiten turhaa.
Kouvolan aseman vintin haudutettu tee on ihan hyvää. Uskon, että Kouvola lunastaa vielä paikkansa pohjoisen Kymin hallintokaupunkina.
Autuaan Neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen
(1.Moos.3:9-15,20)
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" Mies vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin." Herra Jumala kysyi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" Mies vastasi: "Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin." Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin." Herra Jumala sanoi käärmeelle: -- Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti.
(Ef.1:3-6,11-12)
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt -- hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti.Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
(Luuk1:26-38)
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" Mies vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin." Herra Jumala kysyi: "Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" Mies vastasi: "Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin." Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin." Herra Jumala sanoi käärmeelle: -- Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti.
(Ef.1:3-6,11-12)
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt -- hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti.Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
(Luuk1:26-38)
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.
maanantai 5. joulukuuta 2011
Brand New Vision
SDP:n puoluesihteeri ja ideologinen suunnanvetäjä Mikael Junger on julkaissut mielipidekirjoituksen, jota en tohtinut lukea, mutta havainnoin toki parhaat palat.
Mieleen tuli, että mikäli ajattelee asioita vähän laajemmasta historiallisesta näkökulmasta, niin ehkä koko talouslamassa ei olekaan kysy siitä, että teollisuus karkaisi halvemman työvoiman perässä ja muusta vastaavasta, vaan siitä, että ihmiset yksinkertaisesti ovat vain järkevyyttään lopettaneet työn tekemisen noiden poliittisen "eliittimme" hourailevien visioiden tavoittamiseksi. Minusta tämä olisi ymmärrettävää, koska tuskinpa kukaan näkee mitään tavoittelemisen arvoista erilaisten jungerien, stubbien ja maabrandityöryhmien maalaamissa tulevaisuudenkuvissa. Ja heidän eetoksensa ja heidän visionsahan ovat se todellisuus mitä kohti Suomi valtiona näyttää torvet soiden olevan kulkemassa. "Kiitti mulle riitti. Juna seis, jään tälle pysäkille" on varmaan käynyt monenkin ihmisen mielessä.
Päivän Kymen Sanomissa Reijo Tossavainen ehdottaa perustellusti Itsenäisyyspäivän juhlimisen lopettamista ja Kansallispäivän viettämistä sen sijaan. Hyvä ehdotus. Miksi oikeastaan juhlia jo pitkälti mennyttä itsenäisyyttä, sillä seremoniallisuus ilman valtaa on aina turhaa ja jopa vahingollista. Kansallispäivä pistäisi ehkä ajattelemaan asioita uudestaan ja sen kautta voisimme ehkä elävöittää Suomen historiaa kansakuntana, myös vuotta 1917 aikaisemmilta ajoilta, osaksi nykyistä todellisuutta. Ja ehkä jopa pikkuhiljaa löytää uudelleen itsenäisyyden perusteet osaksi maassamme vallitsevaa julkista ja poliittista ilmapiiriä.
Mieleen tuli, että mikäli ajattelee asioita vähän laajemmasta historiallisesta näkökulmasta, niin ehkä koko talouslamassa ei olekaan kysy siitä, että teollisuus karkaisi halvemman työvoiman perässä ja muusta vastaavasta, vaan siitä, että ihmiset yksinkertaisesti ovat vain järkevyyttään lopettaneet työn tekemisen noiden poliittisen "eliittimme" hourailevien visioiden tavoittamiseksi. Minusta tämä olisi ymmärrettävää, koska tuskinpa kukaan näkee mitään tavoittelemisen arvoista erilaisten jungerien, stubbien ja maabrandityöryhmien maalaamissa tulevaisuudenkuvissa. Ja heidän eetoksensa ja heidän visionsahan ovat se todellisuus mitä kohti Suomi valtiona näyttää torvet soiden olevan kulkemassa. "Kiitti mulle riitti. Juna seis, jään tälle pysäkille" on varmaan käynyt monenkin ihmisen mielessä.
Päivän Kymen Sanomissa Reijo Tossavainen ehdottaa perustellusti Itsenäisyyspäivän juhlimisen lopettamista ja Kansallispäivän viettämistä sen sijaan. Hyvä ehdotus. Miksi oikeastaan juhlia jo pitkälti mennyttä itsenäisyyttä, sillä seremoniallisuus ilman valtaa on aina turhaa ja jopa vahingollista. Kansallispäivä pistäisi ehkä ajattelemaan asioita uudestaan ja sen kautta voisimme ehkä elävöittää Suomen historiaa kansakuntana, myös vuotta 1917 aikaisemmilta ajoilta, osaksi nykyistä todellisuutta. Ja ehkä jopa pikkuhiljaa löytää uudelleen itsenäisyyden perusteet osaksi maassamme vallitsevaa julkista ja poliittista ilmapiiriä.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Adventin 2. sunnuntai
(Jes 40:1-5,9-11)
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut. Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: -- Teidän Jumalanne tulee! Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin.
(2.Piet 3:8-14)
Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät. Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa -- tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. Rakkaat ystävät! Kun te tätä kaikkea odotatte, pyrkikää siihen, että Herra aikanaan voisi havaita teidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja teillä olisi rauha.
(Mark 1:1-8)
Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin. Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa. Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut. Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: -- Teidän Jumalanne tulee! Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin.
(2.Piet 3:8-14)
Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät. Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa -- tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. Rakkaat ystävät! Kun te tätä kaikkea odotatte, pyrkikää siihen, että Herra aikanaan voisi havaita teidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja teillä olisi rauha.
(Mark 1:1-8)
Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin. Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa. Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hän julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
perjantai 2. joulukuuta 2011
Tragedian synty
Huomasin lehdestä, että Teema esittää tänään elokuvan Mozartin sisaresta. Saatan jopa katsoa, jos se tulee Areenaan. En tiedä Mozartin sisaresta mitään, sivistymättömiä kalastajia kun olemme, mutta elokuvan arviossa pidettiin traagisena sitä, että Mozartin sisaren lahjat olisivat menneet hukkaan, kun hänestä naisena ei tullut säveltäjää veljensä tapaan. En itse osaa ajatella ollenkaan noin ja olen aina ihmetellyt tuollaista ajattelua. Ihminenhän voi olla, ja usein onkin, onnellisimmillaan ja parhaimmillaan juuri "tylsän" porvarillisessa elämässä. Mozartin oma elämähän oli monella tapaa traaginen, eikä hän varmaankaan elämänsä aikana nauttinut siitä suosiosta, jonka hän on kuolemansa jälkeen saanut. Mozartin teokset ansaitsevat kaiken kunnian ja ne ovat hohdokkaita, mutta ei kai se hänen elämästään sen arvokkaampaa tee, kuin tavallisen perheenäidin elämästä.
Arviossa myös todettiin elokuvan sisältävän selviä epäuskottavuuksia: ei kuulemma ole ollut edes kuviteltavissa 1700-luvun Euroopassa, että nainen olisi matkustanut yksin. Itse kyllä pystyn kuvittelemaan moisen ja uskon, että 1700-luvun lopun Euroopassa sitä on myös tapahtunut ilman sen kummempaa dramatiikkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)