maanantai 22. lokakuuta 2018

Seurakuntavaalit

Seurakuntavaalit ovat noin kuukauden päästä tästä päivästä. Kotka-Kymissä on tuttuja ehdokkaita, joita äänestäisin, jos minulla olisi äänioikeus. Onneksi ei ole, sillä onhan keisarille annettava se mikä keisarin on.

Vitsit vitsinä. Seurakuntavaaleilla on varmasti paikkansa. On hyvä, että jollain tasolla riippumaton elin valvoo taloudenpitoa. Paras tapa valita sellainen on vaalit. Ja onhan valtuustoissa myös vahva pappisedustus.

Kokeilin vaalikonetta, joka on aika kummallinen, ja omat puolueeni täällä Kymissä ovat näköjään Sanasta 2018 ja Laajapohjainen valitsijayhditys. Näitä kannatan!

Vaalikoneen kysymykset olivat siis aika outoja. On itsestään selvää, että Jumalanpalvelukset ja hartauselämä ovat seurakunnan tärkeintä toimintaa. Melkein pitäisi pudottaa ehdokas listoilta, jos hän valitsee jotenkin muuten. En myöskään ymmärrä miten kukaan voisi säästää siten, että jättäisi messut sunnuntaisin pitämättä. En usko, että sitä voisi edes tehdä, vaikka valtuusto niin päättäisi, mutta olen aina ollut hyväuskoinen.

Seurakuntavaalit ovat siis hyvä juttu. Sitä en koskaan oppinut ymmärtämään miksi kirkolliskokous kokoontuu joka vuosi päättämään naispappeudesta, ilmastonmuutoksesta ja sukupuolineutraalista avioliitosta. Enkä sitäkään miksi piispat ja kirkkoherrat valitaan vaaleilla. Mutta ei minun kaikkea tarvitse ymmärtääkään. Onneksi.


Ei kommentteja: