Kaikki diggaa Rautavaltiatarta, mutta meikäläinen yksin vaan vastustaa. Tosin mikäs tässä on tapellessa, sillä taustallani ovat voimat, jotka eivät vaan millään kuole; kokonaiset kansat ;)
Sun Yat-sen, joka on modernin Kiinan ( Taiwan, Singapore ja muut mukaan lukien ) henkinen isä ja joka ilman ulkovaltojen puuttumista ja Maon kommunistien surkeita törttöilyjä tunnustettaisiin jo nyt aikamme merkittävimmäksi poliitikoksi, jakoi koko poliittisen historian, ihmisen syntymisestä lähtien, kylmän rauhallisesti neljään jaksoon: sekasorron aika; teokratian aika; autokratian aika ja demokratian aika. 1920, jolloin hän puheitaan piti, oltiin hänen mukaansa demokratian ajan alussa. Jos huomioidaan, että kiinalaisille lähes koko tunnettu historia tuohon asti on ollut autokratian aikaa niin jokaiselle jaksolle voi laskea noin 3000 vuotta pituutta. Eli todellakin ollaan vasta demokratian ajan alussa.
Joka tapauksessa Sun Yat-sen totesi - ennustus on siis sikäli kyllä kiinalaisen viisas, että onhan tässä aikaa sen toteutumiseen - että tulevaisuuden sodat tulevat olemaan pääasiassa sisällissotia, joissa taistellaan siitä kuka saa hallita valtion sisällä.
Sun Yat-senin muut jutut ovat niin viisaita, että uskon tuonkin pitävän paikkansa. Siinä mielessä kaikenlainen imperiumien ja liittovaltioiden rakenteleminen onkin vain ja ainoastaan veren kerjäämistä nenästä.
23 kommenttia:
Minä en diggaa ihan kybällä - Ruukinmatroona on haukkunut Panun blogissa nationalisteja luusereiksi.
Mynämäen sonni- ja koirayhdistyksen Etelä-Hämeen-jaosto on vetäytynyt suunnittelemaan kostotoimia. :)
Luusereitahan me ollaankin, mutta ylpeitä sellaisia ja vain väliaikaisesti.
Jos töpseli otettaisiin seinästä irti niin matruuna tosiaan joutuisi käyttämään orjatyövoimaa saadakseen edes masuunin palamaan. Siinä mielessä kaipuu feodaaliaikoihin on ihan ymmärrettävää ;)
Modernin Kiinan suurin valtiomies on Lee Kuan-Yew, Singaporen nykyinen "minister mentor".
Singapore on maailman ainoa toimiva monikulttuurinen yhteiskunta. Toimivuuden takaa puhdas autoritaarisuus.
Missään tapauksessa en kannata liittovaltiokohelluksia. Kansallisvaltio pesee vertailussa vaihtoehtonsa 6-0.
Ruukinmatruuna kirjoittaa yleensä hemmetin hyvin, mutta kritiikittömyys hyväksi koettua kirjoittajaa kohtaan olisi sokea piste.
Olen mielissäni siitä, että tämä piste ei jäänyt kämyiltä huomaamatta.
"Modernin Kiinan suurin valtiomies on Lee Kuan-Yew, Singaporen nykyinen "minister mentor"."
No hän on kuitenkin Sun Yat-senin oppilas. Suoraan alenevassa polvessa.
Todettakoon, että sana "ironmistress" on feminiinimuoto sanasta "ironmaster", ruukinpatruuna. Tai nykykielellä käyttöinsinööri. Se onneksi voidaan ymmärtää sopivasti väärin ;-)
Mitä taas orjatyövoimaan tulee, niin ensinnäkin orjatyö on äärimmäisen heikosti tuottavaa ja toiseksi Euroopassa keksittiin vesiratas jo 700-luvulla ja tuulimylly 1100-luvulla, ja voimansiirtoakseli jo 900-luvulla. Eli keskiajalla masuuneja ei pumpattu orjatyöllä, vaan vesivoimalla - vesiratas pyöritti voimansiirtoakselia, joka pumppasi kiertokangen avulla palkeita. Samoin kuin järeät taontatyöt tehtiin vesivasaralla. Ruukit rakennettiin jokien varteen, sillä malmi, hiili ja kalkkikivi oli kätevintä kuljettaa veneillä ja proomuilla hevospelien sijaan.
Arabeilla on sanonta "vain hullu tai kristitty yrittää purjehtia vastatuuleen". He eivät ikinä keksineet mitään teknologiaa - heillä oli orjia pyörittämään jauhinkiviä, ja heistä oli hullua rakentaa tuulimyllyjä sitä varten - puhumattakaan siitä, että joku yrittäisi luovia latinalaispurjeella. Ja sinne murheen alhoon se islamilainen maailma on sitten mongolien jäljiltä jäänytkin - on ollut 700 vuotta aikaa panna asiat kuntoon, ja paljon on saatu aikaan porua ja vähän villoja.
Feodaaliaika ei ollut orjatyön aikaa, vaan sitä aikaa, jolloin tuulivoima, vesivoima ja teknologia lopullisesti syrjäyttivät sekä eläinten että ihmisten lihasvoiman energialähteenä. Feodalismi oli jyrkkä harppaus kohti oikeusvaltiota - orjuus oli kielletty, ja jokaisella ihmisellä oli oma lakisääteinen paikkansa yhteiskunnassa ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Varsinainen feodalismi hävisi jo 1200-luvulle tultaessa, jolloin maanviljelys oli tehostunut niin, että se tuotti jo ylijäämää, ja Länsi-Euroopan maaorjat lunastivat itsensä vapaiksi ja muuttivat urakalla kaupunkeihin.
Mitä taas demokratiaan tulee, sekin on hyvin vanha keksintö, ja sitä on harjoitettu jo 2600 vuoden ajan - alkaen Kreikasta.
Mitä taas kiistaan kansallisvaltio versus liittovaltio tulee, niin money talks and bullshit walks. . Viime kädessä raha - raaka, rahvaanomainen, brutaali, profaani ja vulgaari raha - ratkaisee ja sanelee, että mikä valtiomuoto toimii ja mikä ei, ja pienet, keskenään eripuraiset, ristiriitaiset ja jatkuvasti toistensa kurkuissa olevat kansallisvaltiot ovat kertakaikkiaan liian pieniä ja tehottomia yksiköitä toimimaan isojen pelureiden, kuten USA:n, Kiinan, Intian, Japanin ja Brasilian kanssa maailmanmarkkinoilla.
Suuret yksiköt ovat aina ja väistämättä tehokkaampia kuin pienet. Tämä on perusekonomiaa. Tämä siksi, että ne kykenevät hyödyntämään volyymia ja hallinnollinen overhead jää aina vähäisemmäksi kuin pienyksiköillä. Ja tämän vuoksi tarvitsemme EU:ta. Että Eurooppa ylipäänsä pysyy kilpailukykisenä maailman julmassa pudotuspelissä, jossa armoa ei anneta ja häviäjät sotketaan suohon.
Tähän mennessä Eurooppa on yhdistynyt ja yhdentynyt ison rahan ehdoilla. Meidän tehtävämme on valvoa, että se tapahtuu niin, että se hyödyttää myös meitä eurokansalaisia.
Eniten vahinkoa teemme itsellemme holtittomalla ksenomanialla ja olemalla tolkuttomia sen suhteen, kenelle pidämme ovemme auki. Sen jälkeen eniten vahinkoa teemme kääriytymällä siniristilippuun ja heiluttelemalla miekkaa jokaisen ulkomaanelävän suuntaan. Aika, jolloin saatoimme paeta ulkomaailman mullistuksia ja eristäytyä piilopirttiin, on ollut ja mennyt. Eli kun pidämme kansainvälistymisessä tolkun tallessa ja pään kylmänä, selviämme voittajina. On selvää, että lika barn leker bäst, eli on kulttuureja ja ihmistyyppejä, jotka sopivat yhteen, ja taas on kulttuureja ja ihmistyyppejä, jotka eivät sovi yhteen. Chauvinismi on luuseriuden synonyymi, muttei pidä olla niin avomielinen, että aivot valuvat ulos päästä. Ruukinmatruunan mielestä Vera Izrailit edustaa sitä ihmistyyppiä, jollaisia Suomeen pitäisi muuttaa enemmänkin.
Eli kunnon buddhalaisena voi jälleen sanoa, että se "kultainen keskitie" holtittoman ksenomanian ja chauvinistisen kansalliskiihkon välillä on se optimi.
Ai niiin. Keskiaikateknologian soveltamisesta nykypäivään erinomainen sivusto löytyy osoitteesta http://cistercian-way.newport.ac.uk/place.asp?PlaceID=195 Eli nyky-yhteiskunnan romahdus ei väistämättä merkitse vajoamista kivikauteen tai orjuuteen, vaan voimme aina ottaa vauhtia sydänkeskiajalta ja keksiä pian höyryturbiinin uudelleen. Vesimyllystä kas on hyvin lyhyt matka höyryturbiiniin - joka puolestaan on joka ainoan sähkövoimalan sydän. Ruukinmatruuna aikoo tarkastella öljytaloutta tulevassa artikkelissa "Kemiaa herkkäsuskoisille, osa 2".
Kiinan historiasta vielä sen verran, että Kiinan historiassa teokratia, autokratia ja aristokratia ovat vaihdelleet noin kolmensadan vuoden välein. Suuret dynastiat - Han ja Chin, Tang ja Ming - olivat aristokraattisia ja dynaamisia. Niiden välillä oli sadan vuoden sekasorron kausia, sitten teokraattisia kausia kuten Sui ja Wu, sitten autokraattisia kuten Yuan - ja ennenkaikkea byrokraattisia, kuten Chang. Kiina ei ole historiansa aikana ollut koskaan varsinaisesti autokratia (Yuan-dynastiaa lukuunottamatta) vaan byrokratia. Mao oli viimeinen autokraatti - ja hänen jälkeensä manner-Kiinasta on tullut jälleen byrokratia.
Mutta yksi osa Kiinaa on ollut demokratia jo ihmisiän ajan, ja se on Taiwan.
"Sen jälkeen eniten vahinkoa teemme kääriytymällä siniristilippuun ja heiluttelemalla miekkaa jokaisen ulkomaanelävän suuntaan."
Tähän voisi nenäkkäästi todeta "älä opeta isääs nussiin" koska minun nähdäkseni vähänkin vakavasti otettavissa kansallismielisissä piireissä tiedostetaan tämä jo - hyvin harvat kannattavat pierunhajuista separatismia ja näille harvoillle pystytään lyömään jauhot suuhun joukolla.
Ksenomaniasta olemme yhtä mieltä.
Ruukinmatruunan tekstistä voisi päätellä hänen olettavan talouden suunnan olevan pysyväisesti nousujohteinen ja resurssien loppumattomat.
Se ulkomaailman mullistus, miltä suojautuminen olisi melkoisen olennaista, olisi Debatoijan esittelemä Peak World.
Mitä EU:hun tulee, suosittelen lukemaan Fjordmanin artikkelisarjan aiheesta.
"hyvin harvat kannattavat pierunhajuista separatismia"
Tämän olen minäkin ollut ymmärtävinäni. Nykyinen ns. kansallismielisyys on vastavoima kulttuuritonta kulttuuria halajaville kumbaya-maailmankansalaisuusutopisteille, joita löytyy mediasta, akateemisesta maailmasta, "kansalaisjärjestöistä" ja kansainvälisisistä järjestöistä YK etunenässä.
Tuplis, arvaapa mitä kaikkea kivaa vanhasta auton turboahtimesta voi näppärämpi tyttö saada aikaan?
Välttämättömyys on innovaation äiti, ja talousromahduksista selviää parhaimmin pitämällä pään kylmänä ja ajattelemalla järjellä tunteitten sijaan. Ruukinmatruunan perheellä on oma piilopirttinsä, jossa on kiva näprätä ja väsätä kaikenlaista ja elää oikein mukavasti omavaraistaloudessa. Se ei tarkoita kivikautta, vaan valistunutta keskiaikaa. Eli jos talous ottaa takapakkia, meillä on keinot ylläpitää teknistynyttä yhteiskuntaa hiukan vähäisemmällä koohotuksella. Kaksi nörttiä saa paljon kivaa yhdessä aikaan.
Ruukinmatruuna päästi masuunistaan tänään häkää ulos esseen "Vastatuuleen purjehtijat" muodossa, ja tarkasteli sitä, miksi länsimailla menee lujaa ja islamilaisella maailmalla ei. Tulevaisuudessa tarkastellaan asiaa lisää aiheella "Kemiaa herkkäuskoisille, osa 2".
Fjordmanilla on hyviä ajatuksia, mutta häntä, samoin kuin niin kovin montaa muutakin monikulttuuriskriittistä älykköä, leimaa tuo sama pessimistinen koohotus. Tästä syystä ruukinmatruuna ei olekaan älykkö, vaan amis. Fjordman näkee maailman vihervalkoisena ja hän elää jatkuvasti kuolemanvaaran uhan alla ja näkee mörköjä joka paikassa. ruukinmatruuna sensijaan pyrkii istumaan alas ja näkemään maailman sellaisena kuin se on, ei sellaisina kuin hän haluaisi sen olevan. Ruukinmatruuna ei tykkää islamista, mutta hänellä ei ole mitään haluja päästä taistelemaan Roncesvallesiin - tai pikemminkin Poitiers'iin tai Las Navas de Tolosaan. Fjordman puolestaan tuntuu huutavan joka paikassa "aleio e polis" taikka "Hannibal at portas!". Hannibal ei ole porteillamme, mutta varmaa on, että norsujen toitotusta on kuultu jo Gallia Cisalpaniassa. Eli vähintään henkisellä tasolla on jo syytä varautua.
On selvää, että destruktiiviset meemipleksit on syytä pitää kaukana ja suosia sensijaan konstruktiivisia. Islamin sudenkuoppa on sen staattisuus ja stagnaattisuus. Se voi aiheuttaa vahinkoa ja tuhoa ja ehkä vallata alaa, mutta länsimaisessa yhteiskunnassa se on varma tie syrjäytymiseen, köyhyyteen, ghettoontumiseen ja alaluokkaisuuteen. Ja alaluokkaa - olipa se kuinka runsaslukuista tahansa - on helppoa hallita yhteiskunnan väkivaltakoneiston avulla. Samoin islamilaisessa kulttuurissa paljon mesottu on jo puoliksi tehty - ainoa islamilainen yhteiskunta, joka on kyennyt edes jonkinasteiseen organisoitumiseen ja tehokkuuteen sekä taistelutehoon - on ollut Turkki. Siksi islamilainen öyhälistö on paljon ärsyttävämpi kuin mitä sen todellinen vaarapotentiaali yhteiskunnalle on. Öyhällstö ei äänestä - ja varsinkaan musliminaiset eivät äänestä. Sensijaan akateemiset amikset äänestävät, ja he äänestävät jotain muuta kuin ksenomaniaa.
Ja mitä taas siihen Las Navas de Tolosaan tulee - no, ruukinmatruuna itse on naimisissa reserviupseerin kanssa, hän itse harrastaa sekä itämaisia että länsimaisia kamppailulajeja, eikä hänelle myöskään strategiapuoli ole täysi tuntemattomuus.
Suurin ongelma asiassa on se, että termit "kansallismielisyys", "nationalismi" ja "chauvinismi" ovat hyvin kompromettoituneita ja sisältävät vahvan tunnelatauksen. Me tarvitsemme uuden termin, joka kuvaa sellaista ihmistä, joka seisoo niiden arvojen takana, jota suomalaisuus, eurooppalaisuus ja länsimaalaisuus pitävät arvossa. Hmm. Hesperofiili? (kreik. 'esperos, länsi) Tällöin myös länsimaisen kulttuurin arvossapitäminen ja postmodernin skeidan vastustaminen olisi hesperofiliaa, ja vastaavasti vasemmistolainen puppa hesperofobiaa. Glossokratia on peli, jota kaksikin voi pelata.
On selvää, että koska money talks and bullshit walks, ja raha merkitsee kauppaa ja kauppa globalisaatioita, globalisaatio merkitsee kansainvälistymistä eli joudumme tulevaisuudessa tekemisiin yhä enemmän yhä moninaisempien ihmisten kanssa, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi hyväksyä kuka tahansa käyräsapelinheiluttelija ilman kritiikkiä, vaan me voimme ja meidän tuleekin valita, keiden kanssa kansainvälistymme. Ruukinmatruunan todetessa lika barn leker bäst hän tarkoittaa, että monikulttuurisuus toimii parhaimmin silloin, kun kulttuureilla on mahdollisimman yhteinen arvopohja ja samankaltaiset tavat ja niiden edustajilla mahdollisimman korkea ÄO, sillä hyvin älykkäät ihmiset yleensä eivät ajattele tunneperäisesti. Eli meidän tulee globalisoitua nimenomaan sellaisessa ympäristössä, joka muistuttaa eniten omaamme - ei haalia omamme kanssa yhteensopimattomien kulttuurien edustajia yli kriittisen massan ja ilman kritiikkiä.
Niin, olisiko "hesperofiili" hyvä sana korvaamaan kompromettoituneen "kansallismielisen"?
IM ja IDA
jos te kaksi saatte riidan aikaan, tällä "länsimaisella sivistyksellä" tai "pienellä pohjoisella maallamme (sis. kansan)" ei ole oivoa....
"jos te kaksi saatte riidan aikaan, tällä "länsimaisella sivistyksellä" tai "pienellä pohjoisella maallamme (sis. kansan)" ei ole oivoa...."
Ei kai tämä riitaa ole. Tosin mulla hajosi tietokone, joten kuumaa sotaa tämä voi olla ;)
Kommentoin enempi kun kerkiän.
Ruukinmatruuna ei kuitenkaan tunnu ollenkaan huomioivan kansallisvaltioiden tuotannollista tehokkuutta, joka omalta osaltaan on niiden synnyn taustallakin.
Mikään ei estä kansallisvaltioita käymästä kauppaa keskenään. Länsi, joka on laaja ja yhtenäinen, mutta josta puuttuu tehokas tuotanto taas ei ole mistään kotoisin.
Voipi ajatella vaikka ruukkia, jonka työntekijät puhuvat seitsemää kieltä ja ovat muutenkin kulttuurisesti moninaisia. Se tekee hommista hidasta.
"On selvää, että destruktiiviset meemipleksit on syytä pitää kaukana ja suosia sensijaan konstruktiivisia. "
Juuri tästä syystä meemiteoria on ikävä. Se tarjoaa helpon, fiksulta kuulostavan tavan omaksua pakettiajattelua jossa omaksutaan valmiita, usein kuviteltuja kokonaisuuksia mitenkään erittelemättä niiden sisältöä. Se on tavallaan tunnepuhetta. "Tämä meemipleksi tuntuu kivalta, tämä sopii minulle" :)
Helposti ajaudutaan myös siihen, että myöntyväisyys on rakentavaa ja kaikki kriittisyys taantumuksellista ja hajottavaa, mikä ei pidä paikkaansa.
Jos tässä ovat vastakkain EU:n hajottajat ja EU:n liittovaltaistajat - itse en ole kumpaakaan - niin pitäisi ainakin pyrkiä erittelemään millaisista meemeistä moiset meemipleksit koostuvat ja punnita asiaa sitten sen kautta.
Ei voi mitään sille, että todellakaan ei näytä siltä, että olisi syntymässä, joku eurooppalainen identiteetti kansallisten identiteettien yli. Sellainen tuskin syntyy lipuilla, kansallislauluilla ja sekavilla perustuslailla, enkä usko, että sitä synnyttäisi kukaan symbolinen johtajakaan.
Tuollainen feikki-identiteetti voi olla vaarallinenkin.
Kannattaa esimerkiksi tutustua siihen miksi Pim Fortyin piti nimenomaan hollantilaisen identiteetin elvyttämistä tärkeänä. Ilman murhaa hän hyvinkin mahdollisesti olisi voittanut silloiset vaalit ylivoimaisesti. Silloiset ongelmat eivät ole minnekään hävinneet.
"Ja alaluokkaa - olipa se kuinka runsaslukuista tahansa - on helppoa hallita yhteiskunnan väkivaltakoneiston avulla."
Alaluokan kanssa ollaan kyllä yleensä suurissa vaikeuksissa. Mitä isompi sitä pahempi. Ei sitä niin helppo ole hallita. Tuskin väkivaltakoneistoissa varsinaisina suorittajina ovat yläluokan armoitetut jäsenet silloin, jos alkaa tapahtua.
"Suurin ongelma asiassa on se, että termit "kansallismielisyys", "nationalismi" ja "chauvinismi" ovat hyvin kompromettoituneita ja sisältävät vahvan tunnelatauksen"
Kolmannella ei ole tekoa kahden ensimmäisen kanssa. Valitettavasti kone on vielä huoltamassa itseään enkä pääse käsiksi tiedostoon, jossa on kaikkien Euroopan nationalistipuoleiden - tai itseään nationalistiseksi kutsuvien sellaisten - nimet. Se antaisi aika hyvän kuvan siitä mistä on kysymys. Ei suinkaan kansalliskiihkosta vaan kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta.
Suomessa - liekö sitten ilmassa huonot meemit, vai puutteellinen koulu? - nuo käsitteet on jostain syystä omaksuttu anglosaksisen skiniaatteen kautta vaikka meillä olisi omasta takaa paljon hienompaa historiaa kerrottavana.
"Niin, olisiko "hesperofiili" hyvä sana korvaamaan kompromettoituneen "kansallismielisen"?"
Luonnollisestikaan ei :)
"Mitä taas demokratiaan tulee, sekin on hyvin vanha keksintö, ja sitä on harjoitettu jo 2600 vuoden ajan - alkaen Kreikasta."
No sen voi laskea korkeintaan kehityksen aluksi tai idean synnyksi. Kyse on kehityksestä. Kaikki liikkuu.
"Kiinan historiasta vielä sen verran, että Kiinan historiassa teokratia, autokratia ja aristokratia ovat vaihdelleet noin kolmensadan vuoden välein. Suuret dynastiat - Han ja Chin, Tang ja Ming - olivat aristokraattisia ja dynaamisia. Niiden välillä oli sadan vuoden sekasorron kausia, sitten teokraattisia kausia kuten Sui ja Wu, sitten autokraattisia kuten Yuan - ja ennenkaikkea byrokraattisia, kuten Chang. Kiina ei ole historiansa aikana ollut koskaan varsinaisesti autokratia (Yuan-dynastiaa lukuunottamatta) vaan byrokratia. Mao oli viimeinen autokraatti - ja hänen jälkeensä manner-Kiinasta on tullut jälleen byrokratia."
No myönnän, että meemeilin tuon neljään jaon kanssa. Asia esitetään paljon monisyisemmin. Se alkaa siitä, kun ihminen oli eläin eläinten joukossa. Kehitykseen toki mahtuu eri vaiheita vaikka millä mitalla. Kyse on lähinnä siitä mikä on ollut voimakkaimpana ja mitä kohti on oltu menossa.
"Mutta yksi osa Kiinaa on ollut demokratia jo ihmisiän ajan, ja se on Taiwan."
Siis Kiinan laillinen hallitus.
He kutsuvatkin itseään nationalisteiksi ja perustivat valtion Sun Yat-senin innoittamana, jos tällainen pieni henkilöä palvova - hieman epätarkka - heitto dynastian perustajaa kohtaan sallitaan ;)
ironmistress: "Suuret yksiköt ovat aina ja väistämättä tehokkaampia kuin pienet. Tämä on perusekonomiaa. Tämä siksi, että ne kykenevät hyödyntämään volyymia ja hallinnollinen overhead jää aina vähäisemmäksi kuin pienyksiköillä."
Kun vakiotuotot skaalan suhteen on saavutettu niin pitkän ajanjakson yksikkökustannukset pysyvät ennallaan vaikka tehtaan koko kasvaisi ja näin ollen lyhyen ajanjakson AC (yksikkökustannukset) eivät enää laske.
Eli pidetään mielessä tehtaan MES-koko. MES-koosta riippuen suuri tehdaskoko ei välttämättä tarkoita kustannusetua pienempää vastaan.
Aiheeseen liittyvä lehtijuttu tutkimuksesta:
http://washingtontimes.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20071005/NATION/110050075/1001
Kaikki diggaa Rautavaltiatarta, mutta meikäläinen yksin vaan vastustaa.
Sie sind doch nicht allein, mein Herr.
Kun kuulen sanan "meemi", poistan pistoolini varmistimen. Saa siteerata. Levittäkää meemiä.
"Kun kuulen sanan "meemi", poistan pistoolini varmistimen. Saa siteerata. Levittäkää meemiä."
En itsekään pidä tuosta sanasta, enkä käytä sitä. Toinen inhoamani sana on 'öyhötys'. Onko kyseessä bögelundismi vai mistä lienee sana peräisin?
Tapelkaa lisää, saatte tupakkaa!
Minua on vaivannut hieman näissä antimokuhommissa se, että sinänsä viisaasti mokuhullutusta vastustavat sotkevat siihen mukaan mielestäni tarpeettomasti kansallisvaltioiden itsetarkoituksellista ihannoimista. EU:ta on mahdotonta rakastaa ja se on helppo nähdä mielipuolistakin paljon hullumpana täyssekoiluna, mutta kyllä se toi euron. Se on tehnyt markkinoille ihan saatanasti hyvää.
Etenkin EU:n vastustaminen marginalisoi esittäjäänsä minunkaltaisteni rauhallisten ihmisten silmissä. Ymmärrän, että poliittinen ohjelma ei niin vain voi rakentua pelkän mokuilun vastustamisen varaan, mutta nykyisessä Suomessa olisi loistojuttu, jos muu säilyisi kutakuinkin ennallaan, mutta JIIS-maiden ongelmamaahanmuuttajat eivät koskaan tulisi tänne. Tästä syystä komppaan IM:ää ja ilmoittaudun täten hesperofiiliksi.
"Etenkin EU:n vastustaminen marginalisoi esittäjäänsä minunkaltaisteni rauhallisten ihmisten silmissä."
Jos ihan rauhallisesti mietit asiaa tykönäsi, mokuilun vastustaminen ilman EU:ta on helvetisti helpompaa kuin EU:ssa.
Toiseksi järkevä EU-kriitikko ei vaadi Suomen välitöntä eroamista EU:sta, vaan on huolissaan suunnasta, johon EU on menossa.
EU perustuu kansallisvaltioille, joita on suurin osa sen jäsenistä. Euroopassa toimii sellaisia poliittisia voimia, jotka pyrkivät vähentämään kansallisvaltioiden merkitystä ja lisätä Brysselin keskushallinnon valtaa.
Itse äänestin aikanaan Euroopan Unioniin liittymisen puolesta. Tosin äänestin sikaa säkissä näin jälkikäteen ajatellen.
Suomelle EU on pakkoavioliitto, koska EU:n ulkopuolella olisimme taloudellisesti huonommassa asemassa.
Eikä EU:n vastustaminenkaan tarkoita mitään eurooppalaisuuden vastustamista. Jos joskus tarkoittaa, silloin EU:sta on tullut Eurostoliitto.
Tarkoitin vain sitä, että Fjordman-henkinen EU-vastustus näyttää hassulta. Toki hulluja juttuja pitääkin vastustaa, ja EU:nkin suhteen pitää olla rationaalinen meininki: jos homma on meille nettotappio, niin alas vessasta vain! Pää kylmänä ajatellen EU on iso pytinki ja siihen mahtuu taatusti enemmän hulluutta ja ihan silkkaa pahuuttakin kuin Suomeen. Pelkkä byrokratia ja hullutus eivät kuitenkaan tee siitä nettona vielä huonoa diiliä meille.
Mikä EU:ssa sitten on hyvää? Yhteismarkkinat on selvä juttu. Sitten on muutamien rakennemuutosten (kuten esim. sen ajankohtaisen sokerinviljelyn alasajon) ajaminen läpi edes huonosti. Sokerihomman kanssa vastaavanlaisia projekteja on muitakin, eivätkä kaikki manifestoidu riitana EU:n kanssa, vaan omat päättäjämme saavat tehtyä kannattamiani asioita EU:n avulla. Kolmas on IM:n esittämä "herrat meidän herroille" -kuvio.
"Tarkoitin vain sitä, että Fjordman-henkinen EU-vastustus näyttää hassulta."
Fjordmanin sijasta kehotan tutustumaan EU Referendum -blogiin.
http://eureferendum.blogspot.com/
Toki EU:n jättäminen ei Britannialle olisi samanlainen taloudellinen menetys kuin Suomelle, jolle ero EU:sta ei ole realistinen vaihtoehto. Britannia on myös tarpeeksi suuri maa jättäytymään pois osasta EU:n sitoumuksista.
Eikä EU ole ainoa järjestö, jossa hulluuden voittokulku jatkuu. Jos katsoo YK:n ja Euroopan Neuvoston toimintaa, sieltä löytyy paljon pahempää höttöä.
Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvostossa islamilaiset maat ajavat yhtenä blokkina 'islamofobian' kieltämistä ja keskittyvät Israelin tuomitsemiseen joka kokouksessaan.
Ylikansallisissa järjestöissä toimivilla on oma arvomaailmanssa, joka on varsin kaukana tavallisen kansan todellisuudesta.
"Itse äänestin aikanaan Euroopan Unioniin liittymisen puolesta. Tosin äänestin sikaa säkissä näin jälkikäteen ajatellen."
Sama juttu. EU ei oikein toteuta sitä mitä silloin ajateltiin.
Nykyään olen tosi skeptinen yhteismarkkina-alueenkin suhteen. Ehkä pelkkä sotilasliitto olisi paras.
Lähetä kommentti