sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Hämmästyttävä tapaus modernissa maailmassa

Kohtuullisen hyvä, hauska ja jopa itseironinen vasemmistolainen blogi.

Tosin tämä:

Minulle ei ole käynyt täsmälleen selväksi, että mikä ihme siinä monikulttuurisuudessa nyt niin kauheaa ja vaarallista on. Ehkä se johtuu siitä että minulla on itse asiassa kokemusta siitä, enkä siis vain elättele pelkojani peräkammarissa.

Vaikuttaa aika korskealta ihmisen, joka on reippaana pioneerina tutustunut monikulttuurisuuteen EU:n hyvin palkattuna virkailijana, kirjoittamaksi. Muistuttaa jotenkin historiasta tuttua "Miksi he eivät syö leivoksia?" toteamusta. Ja sellaista on aina ikävä kuulla itseään vasemmistolaiseksi väittävän suusta. No, nuoruus ja hulluus ovat sellaisia tauteja, kyllä Esko Seppänen varmaan kouluttaa niistä irti.

35 kommenttia:

Anna Mikkola kirjoitti...

No kiitos nyt vain. On aina mukava löytää täysin vieraan ihmisen kirjoittamaa mölinää asiasta, josta kirjoittaja ei ilmeisesti tiedä tai ainakaan ei ole vaivautunut kysymään.

Tuolla kommentillani blogissa - niin korskea kuin se ilmeisesti onkin - viittasin paljon enemmän kokemuksiini asumisesta köyhänä opiskelijana Iso-Britanniassa kuin mihinkään muuhun.

Olen useampaan otteeseen maininnut blogissani, että europarlamentti on onnellisesti irti todellisesta maailmasta.

Avustajat eivät sitä paitsi todellakaan ole mitään korkeasti palkattuja EU-virkailijoita.

Tämmöiset heitot ovat minusta ikäviä. Otetaan joku yksi lause jostain, sitten lämäistään se omaan blogiin ja huudetaan perään että katsokaapas kuinka korskeaa. Tätä kommenttiasi et kuitenkaan halunnut minulle kertoa esimerkiksi omassa blogissani?

IDA kirjoitti...

Sori, mutta tämä on sotaa myös vasemmiston hörhöistymistä vastaan, työväen hengessä ;)

En viitsinyt kommentoida koska postaus oli jo vanha. Toisaalta blogi on minusta ihan oikeasti hyvä. Halusin vain mainostaa sitä. On hyvä huomata, että vasemmisto ei esitä pelkästään älyttömiä näkökulmia, miltä nykyään usein valitettavasti näyttää.

IDA kirjoitti...

Lisätään vielä muutama pointti:

- Monikultturismi on kansasta vieraantuneista "eliiteistä" lähtöisin olevaa politiikkaa. Vasemmiston kannattaisi tutustua vaikka siihen ketkä kannattivat Enoch Powellia 1968 tai miksi Thatcherkin sai niin paljon työväestön ääniä ( vaikka ei sitten lupauksiaan pitänytkään ).

- Jutun yksi heräte on Brysselissä kielletty islamisaation vastainen rauhallinen mielenosoitus, jossa Vlaams Belangin edustajia ( mukana europarlamentaarikko ) vietiin väkivaltaisesti putkaan ja solvattiin poliisin toimesta "saastaisiksi flaameiksi."

- Vasemmiston ongelma on järkevän jatkuvuuden mureneminen. Kun Yrjö Rautio lähtee, tilalle tulee joku nuori hippi ;)

- Monikultturismin seurauksista kärsivät nimenomaan köyhimmät. Ei välttämättä me.

Metallityöväenliitto kirjoitti...

Minulle ei ole käynyt täsmälleen selväksi, että mikä ihme siinä monikulttuurisuudessa nyt niin kauheaa ja vaarallista on.

Monikulttuurisuus on yksi globaalin kapitalismin aseista kansalliselta pohjalta järjestäytynyttä työväestöä vastaan. Se pyrkii siihen, etteivät ihmiset enää äänestäisi oman yhteiskuntaluokkansa, vaan etnisen tai uskonnollisina ryhmänsä edustajia. Monikulttuurisuus merkitsee identiteetin politisoitumista talouden ja tuotantosuhteiden kustannuksella.

Anna Mikkola kirjoitti...

Selvennetään hieman.

Blogikirjoitukset ovat (ainakin minun tapauksessani) kohtuullisen nopeita tekstejä, joita tuotan töiden ohessa, eikä niitä ole aikaa kauheasti hioa.

Jokaiseen kirjoitukseen eksyy aina lauseita ja sivuhuomautuksia, joihin joku tarttuu ymmärrettyään ne omalla tavalla. Pyrin tietysti kirjoittamaan kaiken auki, mutta ei se nyt täydellisesti onnistu.

Tuon esiin nostamasi kommentin takana oli kokemus siitä, millaista on elää maahanmuuttajana. En kenties ole kokenut koskaan sen karmeimpia puolia, mutta minullekin on huudeltu että mene kotimaahasi ja kaikenlaista muuta painokelvotonta.

Pidän sellaista käyttäytymistä kanssaihmisiä kohtaan epämiellyttävänä ja sivistymättömänä - aivan riippumatta siitä tekeekö sitä suomalainen jollekin ei-suomalaiselle, vain jossain muussa maassa joku suomalaiselle.

Monikulttuurisuus taas on aika moniulotteinen käsite. Sille ei ole mitään yhtä tiettyä määritelmää. Monikulttuurisuus maahanmuuttajapolitiikan (maahanmuuttajien integroinnin) lähestymistapana, on yksi mahdollinen, mutta ei tietenkään täydellinen. Ei mikään lähestymistapa ole täydellinen. Monikulttuurisuuden määritelmistä ja täsmällisestä sisällöstä voidaan kyllä keskustella - ja pitäisikin.

Tästä huolimatta siis, minusta on käsittämätöntä se joskus esiin jostain ponkaiseva ajatus, että vaikkapa Suomessa ei saisi olla ulkomaalaisia, tai ulkomaalaisia ei saisi Suomeen ottaa.

Ihmiset liikkuvat. Ihmisten mukana liikkuu tieto. Tämän tukahduttamisyritykset ovat paitsi mahdottomia, myös vaarallisia.

Työväenluokan näkökulmasta jos katsotaan, on mahdollista ajatella
myös niin että hyvin pitkälle keinotekoinen kansallisuusajattelu, nationalismi, palvelee kapitalismia sitomalla työläiset johonkin maantieteelliseen sijaintiin ja sulkemalla rajoja, näin rajoittaen ihmisten liikkumisvapautta ja asettamalla työläiset toisiaan vastaan sen pohjalta missä kukakin sattuu asumaan. Ja näin erot esimerkiksi palkkauksessa säilyvät. Samaan aikaan pääoma voi liikkua suhteellisen vapaasti, ja siis valita aina itselleen edullisimman työvoiman.

Tämä menee tosin jo tuon lainatun kirjoitukseni tarkoituksen ulkopuolelle.

IDA kirjoitti...

"Blogikirjoitukset ovat (ainakin minun tapauksessani) kohtuullisen nopeita tekstejä, joita tuotan töiden ohessa, eikä niitä ole aikaa kauheasti hioa.

Jokaiseen kirjoitukseen eksyy aina lauseita ja sivuhuomautuksia, joihin joku tarttuu ymmärrettyään ne omalla tavalla. Pyrin tietysti kirjoittamaan kaiken auki, mutta ei se nyt täydellisesti onnistu."

Samma här. Tuo kohta jota lainasin vain hyppäsi silmille siksikin, koska olen itse harjoittanut jonkinlaista monikulttuurisuuskritiikkiä. Ja viime aikoina on Kotkassakin ollut juttu noista Belgian tapahtumista.

"Tuon esiin nostamasi kommentin takana oli kokemus siitä, millaista on elää maahanmuuttajana. En kenties ole kokenut koskaan sen karmeimpia puolia, mutta minullekin on huudeltu että mene kotimaahasi ja kaikenlaista muuta painokelvotonta.

Pidän sellaista käyttäytymistä kanssaihmisiä kohtaan epämiellyttävänä ja sivistymättömänä - aivan riippumatta siitä tekeekö sitä suomalainen jollekin ei-suomalaiselle, vain jossain muussa maassa joku suomalaiselle."

Onhan se epämiellyttävää ja sivistymätöntä. Toisaalta näkisin, että paikallisilla ihmisillä on joku määrittelemätön oikeus kotiseutuunsa. Itselleni ainakin kotiseutu on erittäin tärkeä.

"Monikulttuurisuus taas on aika moniulotteinen käsite. Sille ei ole mitään yhtä tiettyä määritelmää. Monikulttuurisuus maahanmuuttajapolitiikan (maahanmuuttajien integroinnin) lähestymistapana, on yksi mahdollinen, mutta ei tietenkään täydellinen. Ei mikään lähestymistapa ole täydellinen. Monikulttuurisuuden määritelmistä ja täsmällisestä sisällöstä voidaan kyllä keskustella - ja pitäisikin."

Itse käytän sitä alkuperäistä määritelmää, jonka mukaan samassa valtiossa elää useampi kulttuuri minkään kulttuurin omaamatta toisista poikkeavaa asemaa hallintoon nähden, mutta joita kuitenkin on kohdeltava mahdollisimman autonomisina kulttuureina.

Homma varmasti toimiikin alkuperäiskansojen suhteen jotenkin, jos se rohkaisee itsehallinnon kehittymiseen, mutta maahanmuuton kohdalla ei oikeastaan ollenkaan.

Maahanmuutossa monikulttuurinen politiikka rohkaisee maahanmuuttajia säilyttämään oman kulttuurinsa mahdollisimman täydellisesti ja maahanmuuttajia muodostamaan omia, etnisiä yhteisöjään. Itse suosisin assimiloivaa politiikkaa, koska maahanmuuttajilla jo on oma kulttuurinsa maissa, joista he ovat lähteneet. Suuret ulkomaalaisyhteisöt, jotka eivät assimiloidu kuitenkin vielä pitävät yhteyksiä emämaihinsa. mikä voi aiheuttaa kaikenlaisia hankauksia.

"Tästä huolimatta siis, minusta on käsittämätöntä se joskus esiin jostain ponkaiseva ajatus, että vaikkapa Suomessa ei saisi olla ulkomaalaisia, tai ulkomaalaisia ei saisi Suomeen ottaa."

Ei tuollaista ajatusta noin jyrkkänä juuri olekaan. Kyse on määristä ja siitä sopeutuvatko ulkomaalaiset Suomeen vai joutuvatko suomalaiset sopeutumaan ulkomaalaisiin.

"Ihmiset liikkuvat. Ihmisten mukana liikkuu tieto. Tämän tukahduttamisyritykset ovat paitsi mahdottomia, myös vaarallisia."

Maasta pitääkin aina saada muuttaa vapaasti pois. Se on sivistysvaltion merkki. Maalla pitää kuitenkin olla oikeus päättää keitä se maahan päästää ja keille se kansalaisoikeudet myöntää.

Liikkuminen voi olla myös muuta kuin pysyvien siirtokuntien perustamista ( mikä on monikulttuurisuuspolitiikan seuraus ) ja pitäisikin olla.

"Työväenluokan näkökulmasta jos katsotaan, on mahdollista ajatella
myös niin että hyvin pitkälle keinotekoinen kansallisuusajattelu, nationalismi, palvelee kapitalismia sitomalla työläiset johonkin maantieteelliseen sijaintiin ja sulkemalla rajoja, näin rajoittaen ihmisten liikkumisvapautta ja asettamalla työläiset toisiaan vastaan sen pohjalta missä kukakin sattuu asumaan. Ja näin erot esimerkiksi palkkauksessa säilyvät. Samaan aikaan pääoma voi liikkua suhteellisen vapaasti, ja siis valita aina itselleen edullisimman työvoiman."

Voi kai sen noinkin nähdä. Mutta se on väärin nähty :)

Itse näen niin, että nimenomaan kansallisvaltio mahdollistaa sellaisen sosiaalisen liikkuvuuden, jonka kautta puhtaista luokka-asemista päästään irti. Yhteinen kieli ja kulttuuri mahdollistavat kaikille yhteisen peruskoulutuksen, mahdollisuuden jatkokoulutukseen siltä pohjalta, tehokkaan kommunikoinnin työelämässä, tehokkaan ja kaikkien ymmärtämän kommunikoinnin hallinnossa jne...

Minusta ei pitemmän päälle riitä, että tarjotaan vain etuja vaan kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua jollain rakentavalla tavalla yhteiskunnan toimintaan. Se ei välttämättä monikulttuurisessa valtiossa onnistu tai ainakin se on monin tavoin vaikeampaa kuin kansallisvaltiossa.

"Tämä menee tosin jo tuon lainatun kirjoitukseni tarkoituksen ulkopuolelle."

En tiedä. Lainasin tosiaan ehkä vähän tökerösti tuon jutun. Ja kirjoitukseni oli nopea heitto, johon liittyy monta asiaa, joita lainaamassani kohdassa ei varmaan tarkoitettu.

Anna Mikkola kirjoitti...

"Samma här. Tuo kohta jota lainasin vain hyppäsi silmille siksikin, koska olen itse harjoittanut jonkinlaista monikulttuurisuuskritiikkiä. Ja viime aikoina on Kotkassakin ollut juttu noista Belgian tapahtumista."

Täytyy nyt sanoa, että europarlamentti elää siis siinä määrin irti todellisuudesta, ettei minulla ollut moisesta mielenosoituksesta hajuakaan ennen kuin jälkeenpäin, joten en osaa siihen kovin kummoisesti kommentoida - ilmeisesti viranomaiset olivat yrittäneet siirtää mielenosoitusta, mutta sen järjestäjät eivät olleet suostuneet tms. Vlaamse Belang ei ole mikään kauhean herttainen järjestö, joten huuteluja lienee tapahtunut molempiin suuntiin.

Voi olla tiettyjä jännitteitä tietysti Belgian hajoamiseen liittyenkin.

"Onhan se epämiellyttävää ja sivistymätöntä. Toisaalta näkisin, että paikallisilla ihmisillä on joku määrittelemätön oikeus kotiseutuunsa. Itselleni ainakin kotiseutu on erittäin tärkeä."

Kenelle ei olisi. Ei se silti millään tavalla oikeuta kanssaihmisten huonoa kohtelua. En ainakaan minä ymmärrä miten "määrittelemätön oikeus kotiseutuun" oikeuttaisi järjettömät hyökkäykset täysin tuntemattomia yksilöitä kohtaan. Lisäksi sellainen vie minusta sitä oikeutta siihen kotiseutuunsa - jos ei osaa olla ihmisiksi, niin argumentteja enää harvemmin jaksaa kukaan vakavasti alkaa kuuntelemaan.

"Itse käytän sitä alkuperäistä määritelmää, jonka mukaan samassa valtiossa elää useampi kulttuuri minkään kulttuurin omaamatta toisista poikkeavaa asemaa hallintoon nähden, mutta joita kuitenkin on kohdeltava mahdollisimman autonomisina kulttuureina."

Jaa, tämäkö on alkuperäinen määritelmä? Millä perusteella? Eivät kulttuurit ole autonomisia, eivätkä staattisia. Kaikki kulttuurit kehittyvät jatkuvasti omaksumalla vaikutteita ja uutta tietoa jostain. Ei ihmisellä myöskään ole vain yhtä kulttuuria.

"Maahanmuutossa monikulttuurinen politiikka rohkaisee maahanmuuttajia säilyttämään oman kulttuurinsa mahdollisimman täydellisesti ja maahanmuuttajia muodostamaan omia, etnisiä yhteisöjään."

Minun on vaikea nähdä monikulttuurista lähestymistapaa minään ideologiana, sanottakoon se tässä. Joskus näkee sellaisia syytöksiä, että ko. lähestymistapaa enemmän tai vähemmän kannattavat ajattelevat jostain syystä että mahdollisimman paljon kulttuureita on jotenkin erityisesti tavoiteltava asia.

Minusta monikulttuurisuus on vain integroinnin metodi, väline todellisessa tilanteessa jossa meillä on useita kulttuureita jo. Ei siihen sisälly mitään preferenssiä kulttuurien määrän erityisestä lisäämisestä sen paremmin kuin vähentämisestäkään. Itse asiassa se ei sano kulttuureiden määrästä yhtään mitään.

Mutta tuohon väitteeseesi haluaisin todeta: ymmärrätkö kuinka vaikeaa uuteen kotimaahan on integroitua? Se on erittäin haastavaa, vaikka todella yrittäisi, joka päivä. Kontaktin muodostaminen paikalliseen väestöön on äärimmäisen hankalaa - jutteletko muuten itse monellekin maahanmuuttajalle vaikka kaupassa/parturissa/töissä/koulussa/puistossa/ravintolassa, missä vaan. Niin kauan kuin järkeviä kontakteja ei saa luotua, ei voi järkevästi olla osa yhteiskuntaa ja integroitua vaikka käytetty maahanmuuttajapolitiikka olisi mikä. Ja tästä eivät ole vastuussa vain poliitikot tai lehdet ja televisio, vaan ihan normaalit ihmisetkin.

"Itse suosisin assimiloivaa politiikkaa, koska maahanmuuttajilla jo on oma kulttuurinsa maissa, joista he ovat lähteneet. Suuret ulkomaalaisyhteisöt, jotka eivät assimiloidu kuitenkin vielä pitävät yhteyksiä emämaihinsa. mikä voi aiheuttaa kaikenlaisia hankauksia."

Ranskassa on tuota assimilaatiota harjoitettu useampi vuosikymmen, eikä sen tuloksia voi sanoa kauhean imarteleviksi. Ollaan tilanteessa jossa virallinen assimilaatiopolitiikka on täysin sokea sille de facto tilanteelle, jossa maahanmuuttajia heidän lapsiaan kohdellaan muusta väestöstä poikkeavasti vaikka hallituksen kanta kuinka olisi että he ovat ranskalaisia.

Assimilaatio on aika hankala. Kun edelleen en katso, että olisi olemassa autonomisia ja staattisia kulttuureita. Assimilaatiopolitiikka oikeastaan edellyttää ranskalaisten pokkaa pitää kulttuuriaan sellaisena fallossymbolina, että sen voi aivan hyvin virallisesti määritellä - ja sitten tähän voidaan ne maahanmuuttajat assimiloida. Tämä ei mielestäni ole kuitenkaan kauhean realistista, niin kuin tuloksistakin näkyy.

Monikulttuurisen lähestymistavan lähtökohtana on oikeus kulttuuriin, joka ei edellytä välttämättä samanlaista kiveen kirjoittelua sen suhteen mitä kulttuuri x on tai ei ole. Tämä ei kuitenkaan järkevästi ottaen voi tarkoittaa sellaista ajatusta, että meillä olisi sitten vaikka 15 kulttuuria, jotka elävät kaikki erikseen pienen maantieteellisen alueen sisällä.

Sinänsä irti näistä lähestymistavoista: kielen opettamisen merkitystä väheksytään Suomessa. Olisi aivan ensisijaisen tärkeää panostaa kunnolla maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja löytää keinoja saada usein kotona pysyvät maahanmuuttajanaisetkin mukaan. Kieli on avain: sen mukana tulee mahdollisuus päästä osaksi yhteiskuntaa. Mutta sen avaimen täytyy löytyä helpommin.

"Ei tuollaista ajatusta noin jyrkkänä juuri olekaan. Kyse on määristä ja siitä sopeutuvatko ulkomaalaiset Suomeen vai joutuvatko suomalaiset sopeutumaan ulkomaalaisiin."

Nuo vaihtoehdot eivät ole minusta järjellisiä.

"Maasta pitääkin aina saada muuttaa vapaasti pois. Se on sivistysvaltion merkki. Maalla pitää kuitenkin olla oikeus päättää keitä se maahan päästää ja keille se kansalaisoikeudet myöntää."

Niinhän kaikilla mailla onkin.

"Voi kai sen noinkin nähdä. Mutta se on väärin nähty :)

Itse näen niin, että nimenomaan kansallisvaltio mahdollistaa sellaisen sosiaalisen liikkuvuuden, jonka kautta puhtaista luokka-asemista päästään irti. Yhteinen kieli ja kulttuuri mahdollistavat kaikille yhteisen peruskoulutuksen, mahdollisuuden jatkokoulutukseen siltä pohjalta, tehokkaan kommunikoinnin työelämässä, tehokkaan ja kaikkien ymmärtämän kommunikoinnin hallinnossa jne...

Minusta ei pitemmän päälle riitä, että tarjotaan vain etuja vaan kaikilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua jollain rakentavalla tavalla yhteiskunnan toimintaan. Se ei välttämättä monikulttuurisessa valtiossa onnistu tai ainakin se on monin tavoin vaikeampaa kuin kansallisvaltiossa."

Väärä ja oikea ovat melko subjektiivisia asioita näissä kysymyksissä.

Joka tapauksessa, jos asiaa on vasemmistolaisesti katsottava, on vasemmistolaisuuden perusvire internationalismissa, valistuksessa ja humanismissa. Usein tietämättömyyteen ja pelkoihin pohjautuva työväen nationalismi on nurkkakuntaisuutta, joka perustuu kykenemättömyyteen kohdata muutoksia. Se on aivan luonnollista, muutokset ovat vaikeita.

Kansallisvaltioiden välillä tapahtuva liikkuminen ei perustu ihmisten väliseen tasa-arvoon, työntekijöiden oikeuteen liikkua työn perässä, tai ylipäänsä mihinkään muuhunkaan tämä tyyppiseen periaatteeseen. Se perustuu vain ja ainoastaan vastaanottavan valtion määritelmään siitä ketkä ovat toivottuja ja ketkä ei-toivottuja. Usein tämä määritelmä heijastelee vastaanottavan valtion sisäistä poliittista tilannetta. Ainoat rajoitukset tälle asettavat jotkut kansainväliset ihmisoikeussopimukset - aina eivät kyllä nekään.

Mielestäni keskustelu on Suomessa varsin ylimitoitettua suhteessa maahanmuuttajien määriin. Sosiaaliset ongelmat ovat myös verrattain minimaalisia. Suomi on vasta-alkaja maahanmuuton kohdemaana, ja sillä olisi oikeasti mahdollisuus kerätä yhteen muiden maiden harjoittamista lähestymistavoista onnistuneet puolet ja ottaa opiksi myttyyn menneistä.

Energiaa ei kannattaisi siksi keskittää keksittyihin uhkiin tai sen huutelemiseen kuinka ulkomaalaiset sitä ja tätä ja eivät pysty kuitenkaan sopeutumaan meidän valtaisan ihanaan suomalaiseen kulttuuriin.

Meni pitkäksi.

IDA kirjoitti...

"Kenelle ei olisi. Ei se silti millään tavalla oikeuta kanssaihmisten huonoa kohtelua. En ainakaan minä ymmärrä miten "määrittelemätön oikeus kotiseutuun" oikeuttaisi järjettömät hyökkäykset täysin tuntemattomia yksilöitä kohtaan. Lisäksi sellainen vie minusta sitä oikeutta siihen kotiseutuunsa - jos ei osaa olla ihmisiksi, niin argumentteja enää harvemmin jaksaa kukaan vakavasti alkaa kuuntelemaan."

No en nyt tarkoittanut järjettömiä hyökkäyksiä ja väkivallan tekoja.

Itse en ymmärrä sellaista asennetta, että joku menee jonnekin vaatimaan miten häntä on kohdeltava. Sopeutuminen paikallisiin tapoihin on paikallisten ihmisten kunnioittamista.

"Jaa, tämäkö on alkuperäinen määritelmä? Millä perusteella?"

Juu, kyllä se on. Sillä perusteella, että yhteiskuntatieteilijät loivat tuon käsitteen tuolle pohjalle. Tosin tuossa se tietysti oli esitetty kiteytettynä ja yksinkertaistettuna, mutta pääpiirteissään noin asia nähdään.


"Eivät kulttuurit ole autonomisia, eivätkä staattisia. Kaikki kulttuurit kehittyvät jatkuvasti omaksumalla vaikutteita ja uutta tietoa jostain. Ei ihmisellä myöskään ole vain yhtä kulttuuria."

Tarkoitetaan siis kulttuuria populaatiotasolla, ei yksilötasolla. Tietenkään ne eivät ole staattisia, mutta mikäli ne ovat itsehallinnollisia, niitä voi yhteiskunnallisessa mielessä sanoa autonomisiksi. Ihan vanha kansallisvaltion määritelmä.


"Minun on vaikea nähdä monikulttuurista lähestymistapaa minään ideologiana, sanottakoon se tässä. Joskus näkee sellaisia syytöksiä, että ko. lähestymistapaa enemmän tai vähemmän kannattavat ajattelevat jostain syystä että mahdollisimman paljon kulttuureita on jotenkin erityisesti tavoiteltava asia."

Itse asiassa mahdollisimman paljon kulttuureita ja kulttuurien moninaisuus todellakin voi olla hyvä asia. Se miten hallinto järjestetään näiden kulttuurien suhteen on se ongelma. Itse suosin ideologiana nationalismia, joka tukee kulttuurien itsehallintoa ja kansanvaltaista hallintomuotoa. Kaikenlaiset monikulttuuriset, internationalistiset hallinnot ovat yleensä todella syvältä.


"Mutta tuohon väitteeseesi haluaisin todeta: ymmärrätkö kuinka vaikeaa uuteen kotimaahan on integroitua?"

On minulla jonkinlainen käsitys asiasta. Tosin mihinkään maahan en ole jäänyt. Se ei kuitenkaan johtunut siitä, että en olisi integroitunut. Ei vaan huvittanut.

"jutteletko muuten itse monellekin maahanmuuttajalle vaikka kaupassa/parturissa/töissä/koulussa/puistossa/ravintolassa, missä vaan."

Tietysti juttelen tuttujen kanssa ihan missä vaan. Samoin noin yleisesti vieraidenkin kanssa mikäli samassa jamassa ollaan tai muuten asiaa tulee.

Et varmaan itsekään kaikkialla ryntää keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa ja esittelemään kuulumisiasi?

"Niin kauan kuin järkeviä kontakteja ei saa luotua, ei voi järkevästi olla osa yhteiskuntaa ja integroitua vaikka käytetty maahanmuuttajapolitiikka olisi mikä."

Tästä syystä pitäisikin siirtyä kohti sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa maahanmuutto tapahtuisi jo valmiiden suhteiden: työ, opiskelu, ihmissuhteet yms. sellaisen kautta. Ei valtion ohjaamana.

Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka pitäisi erottaa tästä kokonaan ja niissä pitäisi pyrkiä kansainvälisiin, kestäviin ratkaisuihin.

"Ja tästä eivät ole vastuussa vain poliitikot tai lehdet ja televisio, vaan ihan normaalit ihmisetkin."

No ei ihmisiä voi pakottaa kontaktoimaan.

"Ranskassa on tuota assimilaatiota harjoitettu useampi vuosikymmen, eikä sen tuloksia voi sanoa kauhean imarteleviksi. Ollaan tilanteessa jossa virallinen assimilaatiopolitiikka on täysin sokea sille de facto tilanteelle, jossa maahanmuuttajia heidän lapsiaan kohdellaan muusta väestöstä poikkeavasti vaikka hallituksen kanta kuinka olisi että he ovat ranskalaisia."

Totta. Ranskan assimilaatiopolitiikka on täydellisen epäonnistunutta. Vaikea sanoa onko kyse siitä, että ei ole annettu tarpeeksi mahdollisuuksia assimiloitua vai onko halu assimiloitua ollut huono.

Ranskan ulkomaalaislähiöt joka tapauksessa elävät lähes täysin irrallaan muusta yhteiskunnasta. Ja ne ovat myös melko pitkälle rikollisten hallussa.

"Assimilaatio on aika hankala. Kun edelleen en katso, että olisi olemassa autonomisia ja staattisia kulttuureita."

No ei staattisia, mutta siis autonomisia kyllä. Siinä mielessä kuinka autonomia yhteiskunnallisesti käsitetään.

"Assimilaatiopolitiikka oikeastaan edellyttää ranskalaisten pokkaa pitää kulttuuriaan sellaisena fallossymbolina, että sen voi aivan hyvin virallisesti määritellä"

Määritelmien ei minusta tarvitse olla ehdottoman virallisia, mutta niitä täytyy olla, jotta yleensä voitaisiin tehdä politiikkaa. Ei voi sanoa, että haluamme tehdä politiikkaa, joka kehittää maata monikulttuuriseen suuntaan ellei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää monikulttuurisuudelle.

"Monikulttuurisen lähestymistavan lähtökohtana on oikeus kulttuuriin, joka ei edellytä välttämättä samanlaista kiveen kirjoittelua sen suhteen mitä kulttuuri x on tai ei ole."

Kuitenkin siinä on lähtökohtana oikeus kulttuuriin, joten on hyvä ainakin ajatella mitä se kulttuuri on. Sanoisitko itse, että ei oikeastaan ole kiinalaista kulttuuria, ei oikeastaan ole somalikulttuuria, ei ole mustalaiskulttuuria jne...

Yksilö- ja populaatiotason erottaminen on aika oleellista.

"Sinänsä irti näistä lähestymistavoista: kielen opettamisen merkitystä väheksytään Suomessa. Olisi aivan ensisijaisen tärkeää panostaa kunnolla maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja löytää keinoja saada usein kotona pysyvät maahanmuuttajanaisetkin mukaan. Kieli on avain: sen mukana tulee mahdollisuus päästä osaksi yhteiskuntaa. Mutta sen avaimen täytyy löytyä helpommin."

Itse tunnen parikin maahanmuuttajille kieltä opettavaa ja siellä tehdään kyllä mielettömästi töitä, ja hyvää työtä. En sanoisi, että asia on huonosti järjestetty, jos nyt resurssit eivät optimaalisia olekaan - milloin olisivat?

Ketään ei kuitenkaan voi pakolla kiskoa oppimaan mikä on yksi pointti sekin.

"Usein tietämättömyyteen ja pelkoihin pohjautuva työväen nationalismi on nurkkakuntaisuutta, joka perustuu kykenemättömyyteen kohdata muutoksia."

Tämä on jo pitkään ollut havaittavissakin, että vasemmisto ei enää edusta työväestöä vaan pyrkii jalostamaan sitä mielikuvansa mukaiseksi :)

Miksi työväen nationalismi perustuisi pelkoihin ja tietämättömyyteen? Se voi aivan hyvin olla järjellisesti parhaimmaksi analysoitu positio.

"Se on aivan luonnollista, muutokset ovat vaikeita."

Pelkkä muutos itsessään ei myöskään ole ilman muuta positiivinen asia. Muutos voi tapahtua myös selkeästi huonompaan suuntaan siitä missä ollaan nyt, jolloin muutoksen vastustaminen olisi positiivista.

"Mielestäni keskustelu on Suomessa varsin ylimitoitettua suhteessa maahanmuuttajien määriin. Sosiaaliset ongelmat ovat myös verrattain minimaalisia."

Tottakai ne ovat minimaalisia verrattuina maihin joihin maahanmuutto ollut suhteessa huomattavasi paljon suurempaa. Noissa maissa keskustelu toden teolla alkoi ongelmien räjähdettyä käsiin. Olisi ihan hyvä keskustella etukäteen, jotta ongelmat voisi välttää.

"Suomi on vasta-alkaja maahanmuuton kohdemaana, ja sillä olisi oikeasti mahdollisuus kerätä yhteen muiden maiden harjoittamista lähestymistavoista onnistuneet puolet ja ottaa opiksi myttyyn menneistä."

Näiden hyvien ja onnistuneiden esimerkkien puutteessa tässä eletäänkin. USA, Kanada, Australia taitavat olla läntisen maailman ainoat, joita kehtaa vielä mainita.

"Energiaa ei kannattaisi siksi keskittää keksittyihin uhkiin tai sen huutelemiseen kuinka ulkomaalaiset sitä ja tätä ja eivät pysty kuitenkaan sopeutumaan meidän valtaisan ihanaan suomalaiseen kulttuuriin."

No ei tuota juurikaan tehdä.

Asiaa on lähestytty aika monipuolisesti ja monelta kantilta tarkastellen. Maahanmuuttoon puhtaasti myönteisesti suhtautuvien tuntuu kuitenkin olevan mahdotonta kokea kriittisiä ääniä minään muuna kuin tuona.

En tiedä miksi.

Vasarahammer kirjoitti...

Anna Mikkola wrote:
"Kenelle ei olisi. Ei se silti millään tavalla oikeuta kanssaihmisten huonoa kohtelua. En ainakaan minä ymmärrä miten "määrittelemätön oikeus kotiseutuun" oikeuttaisi järjettömät hyökkäykset täysin tuntemattomia yksilöitä kohtaan. Lisäksi sellainen vie minusta sitä oikeutta siihen kotiseutuunsa - jos ei osaa olla ihmisiksi, niin argumentteja enää harvemmin jaksaa kukaan vakavasti alkaa kuuntelemaan."

Otan tässä lauseen irrotettuna asiayhteydessä, koska se kuvaa hyvin, mitä vasemistolaisessa ajattelussa (tai lähinnä sen puutteessa) on vialla. Tarkempi analyysi saa tällä kertaa jäädä ajan puutteen takia. Ehkä palaan tähän vielä.

Jukka kirjoitti...

"Energiaa ei kannattaisi siksi keskittää keksittyihin uhkiin tai sen huutelemiseen kuinka ulkomaalaiset sitä ja tätä ja eivät pysty kuitenkaan sopeutumaan meidän valtaisan ihanaan suomalaiseen kulttuuriin."

Hmm.

Eiköhän tässä ole ongelmia molemmilla puolilla. Monikulttuurin innokkaimmat puolestapuhujat väittävät esimerkiksi sen kummemmitta perusteluitta kaiken terrorismin johtuvan joko Bushista tai maahanmuuttajien vaikeista "kotioloista".

Mitään vastuuta ei oikein suostuta panemaan maahanmuuttajien oman kulttuurin niskoille.

Tai sellainenkin ajatus, että islam on tällä hetkellä ns. murrosiässä ja siksi olisi parempi pitää muslimeihin hieman etäisyyttä leimataan rasistiseksi.

Mainostan yhtä tekstiäni terrorismin syistä. (Linkkaan muutamiin uskontotieteellisiin selvityksiin tuossa.)

Jukka kirjoitti...

Mikkolan Belgia artikkeli on hauska.

Anna Mikkola kirjoitti...

Yritän vähän lyhyemmästi. Blogi ei ole tällaiselle keskustelulle enää välttämättä paras foorumi, kun tekstit alkavat venyä.

"Itse en ymmärrä sellaista asennetta, että joku menee jonnekin vaatimaan miten häntä on kohdeltava. Sopeutuminen paikallisiin tapoihin on paikallisten ihmisten kunnioittamista."

No tämä on vaikeahko asia. Toisaalta on kyse siitä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeudet taas nähdään eri tavoin: monen eteläeurooppalaisen mielestä esimerkiksi oikeus kerjätä kadulla on ihmisoikeus. Eivät kaikki suomalaisetkaan näistä varmaan yhtä mieltä ole. Toisaalta sitten on kyse siitä, minkälaiset asiat kukakin kokee jostain syystä itseään ja itse määrittelemää kulttuuriaan loukkaaviksi. Sitten on vielä se, kun todella vaaditaan kohtelua joka ei asuinmaan lakien mukaan ole mikään kaikille myönnettävä oikeus. Näissä tapauksissa sitten sovelletaan lakia. Tämä on toki keskustelunaihe siksi, että kun maahanmuutto ilmiönä on uusi, ei välttämättä ole mitään valmista sapluunaa jonka mukaan edetään. Sen kuuluisan maalaisjärjen käyttö lienee oleellinen seikka - peruslähtökohta on kuitenkin jokaisessa oikeusvaltiossa se, että sen asukkaat noudattavat sen lakeja.

"Tarkoitetaan siis kulttuuria populaatiotasolla, ei yksilötasolla. Tietenkään ne eivät ole staattisia, mutta mikäli ne ovat itsehallinnollisia, niitä voi yhteiskunnallisessa mielessä sanoa autonomisiksi. Ihan vanha kansallisvaltion määritelmä."

Nojaa, en sanoisi kulttuureja varsinaisista autonomisiksi kummallakaan tasolla. Resistantteja ne voivat olla.

"Itse suosin ideologiana nationalismia, joka tukee kulttuurien itsehallintoa ja kansanvaltaista hallintomuotoa. Kaikenlaiset monikulttuuriset, internationalistiset hallinnot ovat yleensä todella syvältä."

Nationalismissa on joitakin minulle vakavia ongelmia. Yksi niistä on se, että se edellyttää kulttuurin ja erityisesti kansan tai kansakunnan melko tiukkaa määrittelyä jollain kriteereillä - yleensä kielellinen, "etninen", joskus jopa geneettinen. Nämä määritelmät ovat parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia, ja politiikan perusteena käytettyinä yleensä huonoja. Ne eivät ole perusarvoiltaan tasa-arvoisia, sillä ne väistämättä pohjaavat "me vastaan muut" -asetelmaan. Tämä johtuu siitä, että oman kulttuurin määritteleminen on huomattavan paljon helpompaa sitä kautta, että eritellään (suhteessa muihin) mitä se EI OLE, kuin että ikään kuin itsenäisesti määriteltäisiin mitä se on.

"Tietysti juttelen tuttujen kanssa ihan missä vaan. Samoin noin yleisesti vieraidenkin kanssa mikäli samassa jamassa ollaan tai muuten asiaa tulee.

Et varmaan itsekään kaikkialla ryntää keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa ja esittelemään kuulumisiasi?"

En. Eivätkä ihmiset yleensä. Tämä tekeekin asian aika vaikeaksi: maahanmuuttajan on todella hankala löytää kontaktia muuhun väestöön. Se onnistuu parhaiten jos pääsee uudessa kotimaassaan toimivaan työyhteisöön, mutta on sielläkin hankalaa. Jos suomalaisetkin ovat monesti yksinäisiä, ovat maahanmuuttajat sitä moninkertaisesti.

"Tästä syystä pitäisikin siirtyä kohti sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa maahanmuutto tapahtuisi jo valmiiden suhteiden: työ, opiskelu, ihmissuhteet yms. sellaisen kautta. Ei valtion ohjaamana."

Nyt en ymmärrä, mitä valtion ohjauksella tuossa tarkoitetaan. Maahanmuuttopolitiikka on määritelmällisesti valtion ohjailemaa, sillä rajojen kontrollia harjoittavat valtiot.

Maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttajapolitiikka ovat siis eri asioita. Ensimmäinen on politiikkaa, jolla määritellään kuka, miten ja millä perusteella voi ylittää rajan. Jälkimmäinen on politiikkaa, jolla määritellään mitä ihmisten kanssa tehdään kun he ovat ylittäneet rajan.

"Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka pitäisi erottaa tästä kokonaan ja niissä pitäisi pyrkiä kansainvälisiin, kestäviin ratkaisuihin."

Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on erotettu työperäisestä maahanmuutosta; ei näitä kukaan minun ymmärtääkseni samana kategoriana käsittele.

"No ei ihmisiä voi pakottaa kontaktoimaan."

Ei ketään voi pakottaa juuri mihinkään. Halusin vain tuoda esiin sen, että yleensä oletetaan suoraan että vastuu ja ainoa vastuu maahanmuuttajien suhteen on jollain kasvottomalla valtion virastolla. Näin ei ole; maahanmuuttajien mahdollisuuksiin uudessa kotimaassa vaikuttavat kaikki sosiaalisen elämän puolet, ja hyvin suurena osana siis vastaanottavan väestön asenneilmapiiri.

"Totta. Ranskan assimilaatiopolitiikka on täydellisen epäonnistunutta. Vaikea sanoa onko kyse siitä, että ei ole annettu tarpeeksi mahdollisuuksia assimiloitua vai onko halu assimiloitua ollut huono."

Minun on vaikea uskoa sitä, että uuteen maahan muutettaisiin tietoisesti haluttomana sopeutua tai tulla osaksi yhteiskuntaa. Uuteen maahan muuttaminen on jo itsessään elämässä niin valtava asia, ettei sellaista tehdä kevyesti ja tuosta vain, ilman sen kummempaa syytä. Tästä johtuen maahanmuuttajien syyttäminen laajassa mittakaavassa laiskuudesta tai haluttomuudesta on minusta jokseenkin outo. Tietysti mistä tahansa ryhmästä löytyy laiskoja tai haluttomia yksilöitä.

Ranskan ongelma on ollut nimenomaan virallinen assosiaatiopolitiikka. Toisaalta on määritelty, että kun teet näin ja näin ja näin, olet ranskalainen, ja siinä se. Todellisuus onkin sitten kuitenkin kiinni esim. ihonväristä.

Ranska ei ole ainoa esimerkki maahanmuuttajapoliittisten ratkaisujen epäonnistumisesta. Myös vahvasti kansallisuuteen nojaava saksalainen lähestymistapa on onnistunut huonosti integraatiossa (tällaista tavoitetta siellä ei tosin virallisesti edes pitkään ollut).

"Määritelmien ei minusta tarvitse olla ehdottoman virallisia, mutta niitä täytyy olla, jotta yleensä voitaisiin tehdä politiikkaa. Ei voi sanoa, että haluamme tehdä politiikkaa, joka kehittää maata monikulttuuriseen suuntaan ellei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää monikulttuurisuudelle."

Tietysti sellainen pitää määrittää: mutta se on huomattavasti helpommin määritettävissä kuin joku yksittäinen kulttuuri. Tässä mielessä monikulttuurisuutta ei minusta tule eikä voi harjoittaa tarkkojen kulttuurimääritelmien pohjalta.

"Kuitenkin siinä on lähtökohtana oikeus kulttuuriin, joten on hyvä ainakin ajatella mitä se kulttuuri on. Sanoisitko itse, että ei oikeastaan ole kiinalaista kulttuuria, ei oikeastaan ole somalikulttuuria, ei ole mustalaiskulttuuria jne..."

No, oikeus kulttuuriin siis ylipäänsä. Sellaiset asiat kuin kieli ovat helppoja ja valittavissa. Sen sijaan laajemmassa merkityksessä ihmiset harrastavat elämässään useita kulttuureja.

Tottakai on kiinalaista kulttuuria jne, ja voidaan suuntaa-antavasti jopa sanoa millaista se on (yleensä siltä pohjalta miten se eroaa omastamme).

Mutta jos vaikka vain me kaksi alkaisimme keksiä määritelmää suomalaiselle kulttuurille, veikkaan että törmäisimme hyvin pian vakaviin mielipide-eroihin.

"Itse tunnen parikin maahanmuuttajille kieltä opettavaa ja siellä tehdään kyllä mielettömästi töitä, ja hyvää työtä. En sanoisi, että asia on huonosti järjestetty, jos nyt resurssit eivät optimaalisia olekaan - milloin olisivat?"

Järjestelyt ja -resurssit ovat kuntakohtaisia, joten mitään yhtä standardia niille ei ole.

"Ketään ei kuitenkaan voi pakolla kiskoa oppimaan mikä on yksi pointti sekin."

On toki, mutta lähtöoletuksena pitäisin sitä että ylivoimaisesti suurin osa haluaa oppia uuden maansa kielen. Elämä ilman kielitaitoa on niin hankalaa ja yksinäistä (erityisesti maassa jossa ylipäänsä ulkomaalaisväestöä on vähän), että siihen ryhtyminen vapaaehtoisesti on järjetöntä, ja varsinkin toimeentulon kannalta. Ongelmaan törmäämme kuitenkin monesti siinä, että maahanmuuttajanaisista hyvin moni ei työllisty, vaan pysyy kotiäitinä/vaimona. Kontaktin luominen tähän ryhmään on haaste, johon ei kai kellään ole esittää mitään yhtä taikaratkaisua.

"Tämä on jo pitkään ollut havaittavissakin, että vasemmisto ei enää edusta työväestöä vaan pyrkii jalostamaan sitä mielikuvansa mukaiseksi :)"

Vasemmisto edustaa luonnollisesti sitä työväestöä, joka osallistuu sen toimintaan ja periaatteiden määrittämiseen. On vaikea yrittääkään edustaa ihmisiä, joiden elämään tai arvomaailmaan ei ole kosketusta.

"Miksi työväen nationalismi perustuisi pelkoihin ja tietämättömyyteen? Se voi aivan hyvin olla järjellisesti parhaimmaksi analysoitu positio."

Mielestäni lähestulkoon kaikki nationalismi edustaa sitä. Se on minun järjellisesti parhaimmaksi analysoimani positio.
"Pelkkä muutos itsessään ei myöskään ole ilman muuta positiivinen asia. Muutos voi tapahtua myös selkeästi huonompaan suuntaan siitä missä ollaan nyt, jolloin muutoksen vastustaminen olisi positiivista."

Ei toki olekaan, enkä itsekään usko mihinkään koko ajan kaikkea paremmaksi väistämättä muuttavaan kehitykseen. Mutta muutoksen vastustaminen ylipäänsä muutoksen takia on hankala juttu, sillä sitäkin esiintyy paljon. Ja sitä pidän aivan luonnollisena, sillä mukavasti elävät ihmiset ovat taipuvaisia automaattisesti ajattelemaan että mikä tahansa muutos on huono.

"Näiden hyvien ja onnistuneiden esimerkkien puutteessa tässä eletäänkin. USA, Kanada, Australia taitavat olla läntisen maailman ainoat, joita kehtaa vielä mainita."

Jokaisesta maasta löytänee hyviä ja huonoja juttuja. Eivät nämäkään mainitsemasi maat ole mitenkään ideaalilla tavalla onnistuneet.

"Asiaa on lähestytty aika monipuolisesti ja monelta kantilta tarkastellen. Maahanmuuttoon puhtaasti myönteisesti suhtautuvien tuntuu kuitenkin olevan mahdotonta kokea kriittisiä ääniä minään muuna kuin tuona."

Minusta ei voi lähteä sellaisesta valintatilanteesta, että pitää joko suhtautua maahanmuuttoon kielteisesti tai myönteisesti. Maahanmuutto on ilmiö, joka on olemassa riippumatta siitä pitääkö siitä. Tärkeämpää olisi löytää suhtautuminen siihen, mitä sen kanssa tehdään, kun se kerran on.

Toisekseen minun kokemukseni maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvista on hyvin negatiivinen: he määrittelevät säännönmukaisesti suomalaisen kulttuurin sellaiseksi, josta ainakaan minä en tahdo millään lailla olla osallinen, ja suhtautuvat kaikkeen muualta tulevaan järjestelmällisen kielteisesti ja jopa angstisesti. En nyt tahdo syyttää sinua tästä, kunhan huomautan - ja tätä ei ole tietenkään vaikea observoidakaan, riittää kun tarkastelee ihan vaikka vain paria julkista keskustelua aiheesta.

Vasarahammer kirjoitti...

Öykkäröin tähän väliin ilman bloginpitäjän lupaa...

"Toisaalta on kyse siitä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeudet taas nähdään eri tavoin: monen eteläeurooppalaisen mielestä esimerkiksi oikeus kerjätä kadulla on ihmisoikeus. Eivät kaikki suomalaisetkaan näistä varmaan yhtä mieltä ole."

Ei kannata sotkea ihmisoikeuksia tähän. Esimerkiksi kerjääminen kadulla voi olla laillista tai laitonta. Siitä päätetään erikseen lailla tai järjestyssäännöllä, jos kyseessä on pienempi yhteisö kuin valtio. On täysin luonnollista, että ihmiset ovat eri mieltä siitä, pitääkö kadulla kerjäämisen olla kiellettyä vai ei.

Yksi vasemmistolaisen perusongelma on laajentaa ihmisoikeuksien käsitettä niin, ettei sitä enää tunnista alkuperäisestä.

"Toisaalta sitten on kyse siitä, minkälaiset asiat kukakin kokee jostain syystä itseään ja itse määrittelemää kulttuuriaan loukkaaviksi."

Loukkaamiset sun muut kuuluvat ihmisten yksityiselämään. Naapuri tai tuttu voi loukata esimerkiksi nimittelemällä tai muuten öykkäröimällä.

Länsimaiseen yhteiskuntaan on valitettavasti pesiytynyt myös muunlaista loukkaantumista, jota on haluttu kriminalisoida. Tällaisista loukkaantumisista rankaisu on usein ristiriidassa kansalaisen perusoikeuksien kanssa.

"Nationalismissa on joitakin minulle vakavia ongelmia. Yksi niistä on se, että se edellyttää kulttuurin ja erityisesti kansan tai kansakunnan melko tiukkaa määrittelyä jollain kriteereillä - yleensä kielellinen, "etninen", joskus jopa geneettinen."

Satun tietämään, että tämän blogin pitäjän nationalismi ei ole tuota. Itse en käyttäisi tuota sanaa, koska se on ns. kompromettoitunut eli se ymmärretään juuri tuolla tavalla. Sanan ovat pilanneet osin viiksekäs itävaltalainen ja osin vasemmistolaiset tekemällä siitä suosikkimörkönsä.

"Tämä johtuu siitä, että oman kulttuurin määritteleminen on huomattavan paljon helpompaa sitä kautta, että eritellään (suhteessa muihin) mitä se EI OLE, kuin että ikään kuin itsenäisesti määriteltäisiin mitä se on."

On joitakin perusasioita, jotka tyypillisesti kuuluvat länsimaiseen kulttuuriin, kuten

- demokratia
- oikeusvaltio
- kirkon ja valtion erillisyys
- individualismi
- sukupuolten tasa-arvo
- omatunnonvapaus

jne.

Useimmat länsimaiset valtiot ovat ns. kansallisvaltioita, joiden identiteetti pohjautuu historiaan, yhteiseen kieleen, etniseen taustaan, kuningasperheeseen jne.

Suomi on kansallisvaltio. Tämä ei suinkaan tarkoita, että suomalaisten pitäisi ajatella asioista samalla tavalla. Se vain tarkoittaa, että suomalaisille tietyt asiat ovat yhteisiä eli kaikki tietävät, mitä nämä tietyt asiat (talvisota, Kalevala, joulukinkku, sauna, mämmi jne.) tarkoittavat noin suurin piirtein. Se ei tarkoita, että kaikki kokevat nämä asiat samalla tavalla tai yhtä tärkeinä.

Koska Suomi on kansallisvaltio, tänne tulevan maahanmuuttajan on erittäin vaikea tulla suomalaiseksi. Suomen kansalaisuuden hän voi saada, mutta suomalaista hänestä ei todennäköisesti tule.

Kansallismielinen Idan tapauksessa tarkoittaa nähdäkseni sitä, että hänen mielestään Suomen tulee jatkossakin pysyä kansallisvaltiona eikä Suomea pidä ehdoin tahdoin muuttaa joksikin muuksi. Tämä käsitys edustaa minun näkökulmastani konservativismia.

Radikaalit, jotka useimmiten edustavat punavihreää vasemmistoa, haluavat sekä tehdä Suomesta "eurooppalaisen" että "monikulttuurisen".

"Maahanmuuttopolitiikka on määritelmällisesti valtion ohjailemaa, sillä rajojen kontrollia harjoittavat valtiot."

Hyvä huomio, joka tuppaa monelta unohtumaan.

"Maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttajapolitiikka ovat siis eri asioita. Ensimmäinen on politiikkaa, jolla määritellään kuka, miten ja millä perusteella voi ylittää rajan. Jälkimmäinen on politiikkaa, jolla määritellään mitä ihmisten kanssa tehdään kun he ovat ylittäneet rajan."

Hyvä, peruskäsitteet ovat selvät.

"Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on erotettu työperäisestä maahanmuutosta; ei näitä kukaan minun ymmärtääkseni samana kategoriana käsittele."

Kyllä tuo työperäinen maahanmuutto on valtion jargonissa määritetty sen verran epämääräisesti, että se voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.

Työperäistä maahanmuuttoa tapahtuu ihan itsestään, kun maahan tuodaan ulkomailta työväkeä. Useimmiten heidät tuodaan tänne tilapäisesti tasoittamaan työvoimapulaa tietyilla aloilla.

Se, mitä valtion ajama työperäinen maahanmuutto tarkoittaa, on ainakin minulle jäänyt epäselväksi.

"Näin ei ole; maahanmuuttajien mahdollisuuksiin uudessa kotimaassa vaikuttavat kaikki sosiaalisen elämän puolet, ja hyvin suurena osana siis vastaanottavan väestön asenneilmapiiri."

Tästä on ilmeisesti tarkoituksella jätetty pois kaksi olennaista asiaa. Ensinnäkin maahanmuuttajalla ei välttämättä ole mitään halua integroitua isäntäyhteiskuntaan, koska sen arvot ovat maahanmuuttajalle vieraat ja ristiriidassa omaan kulttuuriin liittyvien arvojen kanssa. Näin on erityisesti islamilaisista heimokulttuureista tulevien kohdalla.

Toiseksi maahanmuuttajalla ei välttämättä ole osaamispuolella mitään annettavaa, joten käytännössä vaihtoehtoina ovat huonosti palkatut hanttihommat tai eläminen sosiaalitukien varassa. Koska maahanmuuttaja ei välttämättä koe velvollisuudekseen tehdä töitä, rationaalinen valinta on jättäytyä elämään sosiaalituilla. Suomi muiden eurooppalaisten yhteiskuntien tapaan ei erityisemmin rohkaise työntekoon.

Asenneilmapiiri tuntuu vihervasemmistolaiselle olevan se suurin ongelma. Valitettavasti asenneilmapiirin muuttaminen on usein vaikeaa, koska asennemuokkaus tapahtuu valheellisin argumentein, jotka ovat ristiriidassa tavallisen ihmisen arkielämän kokemusten kanssa.

"Minun on vaikea uskoa sitä, että uuteen maahan muutettaisiin tietoisesti haluttomana sopeutua tai tulla osaksi yhteiskuntaa."

Näin on varmasti siksi, että sinä et tiedä, millaisista olosuhteista monet maahanmuuttajat lähtevät. Lähiöasunto sosiaalitukineen tarjoaa korkeamman elintason, kuin mihin kotimaassa olisi mahdollisuuksia.

"Uuteen maahan muuttaminen on jo itsessään elämässä niin valtava asia, ettei sellaista tehdä kevyesti ja tuosta vain, ilman sen kummempaa syytä."

Tästä syystä esimerkiksi Ruotsissa suurin osa maahanmuutosta on "perheiden yhdistämisiä".

"Tästä johtuen maahanmuuttajien syyttäminen laajassa mittakaavassa laiskuudesta tai haluttomuudesta on minusta jokseenkin outo."

Eri kulttuureissa suhde työhön on erilainen. Lisäksi maahanmuuttaja toimii usein rationaalisesti, jos hän jättäytyy sosiaalituille sen sijaan, että tekisi hanttihommia.

Kolmanneksi maahanmuuttajalla ei välttämättä ole kykyjä tehdä töitä, joista on kysyntää, puutteellisen kielitaidon ja muun osaamisen takia.

"Ranska ei ole ainoa esimerkki maahanmuuttajapoliittisten ratkaisujen epäonnistumisesta. Myös vahvasti kansallisuuteen nojaava saksalainen lähestymistapa on onnistunut huonosti integraatiossa (tällaista tavoitetta siellä ei tosin virallisesti edes pitkään ollut)."

Minusta ei voida osoittaa, että eri tyyppiset maahanmuuttajapolitiikat toimivat oleellisesti eri tavalla lopputuloksen osalta. Britanniassa ja Ruotsissa valtion harjoittama monikulttuuripolitiikka on ollut vähintään yhtä epäonnistunutta kuin Ranskassa.

"Tässä mielessä monikulttuurisuutta ei minusta tule eikä voi harjoittaa tarkkojen kulttuurimääritelmien pohjalta."

Eikä varsinkaan sellaisen kulttuurikäsitteen pohjalta, joka tarkoittaa lähinnä eksoottista värinää ja mausteisia ruokia.

Itse olen tietysti sitä mieltä, että monikulttuurisuudesta pitäisi luopua kokonaan, koska se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.

Yksi käytännön monikulttuurisuuden ilmentymä on kantaväestön edustaman kulttuurin halveksunta ja mitätöinti. Jos yrittää puolustaa omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa, saa helposti rasistin ja ksenofobin leiman otsaansa. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on kutsu poliisikuulusteluun.

"Sen sijaan laajemmassa merkityksessä ihmiset harrastavat elämässään useita kulttuureja."

Tämä on juuri osoitus kulttuuri-käsitteen perustavaa laatua olevasta väärinymmärryksestä.

Länsimaisessa individualistisessa kulttuurissa yksilö voi vapaasti valita oman alakulttuurinsa, jossa toimii. Tämä ei ole totta monissa muissa vähemmän individualistisissa kulttuureissa, joissa klaani, heimo tai suku määrittelee kulttuurin, ei yksilö itse.

"Mutta jos vaikka vain me kaksi alkaisimme keksiä määritelmää suomalaiselle kulttuurille, veikkaan että törmäisimme hyvin pian vakaviin mielipide-eroihin."

Jos sanotaan, että suomalainen tykkää lenkkimakkarasta ja saunomisesta, kulttuuri on ymmärretty väärin. Suomalainen ei välttämättä tykkää kummastakaan, mutta tietää, mitä HK:n sininen ja sihisevä kiuas tarkoittavat.

"Vasemmisto edustaa luonnollisesti sitä työväestöä, joka osallistuu sen toimintaan ja periaatteiden määrittämiseen. On vaikea yrittääkään edustaa ihmisiä, joiden elämään tai arvomaailmaan ei ole kosketusta."

Tämä on yksi syy, miksi vasemmiston perinteinen kannattajakunta usein siirtyy ns. äärioikeistolaisten puolueiden taakse.

"Mutta muutoksen vastustaminen ylipäänsä muutoksen takia on hankala juttu, sillä sitäkin esiintyy paljon."

Konservatiivi vastustaa nopeita ja radikaaleja muutoksia, ei muutosta sinänsä. Eurooppaan 1970-luvun jälkeen kohdistunut maahanmuutto on ollut mittakaavaltaan käsittämätöntä historiallisessa mielessä.

"Maahanmuutto on ilmiö, joka on olemassa riippumatta siitä pitääkö siitä. Tärkeämpää olisi löytää suhtautuminen siihen, mitä sen kanssa tehdään, kun se kerran on."

Maahanmuutto voi olla isäntäyhteiskunnalle hyödyllistä, neutraalia tai haitallista.

Lisäksi numeroilla on suuri merkitys. Massamaahanmuutto aiheuttaa suurella varmuudella ongelmia, mutta pienet purot eivät välttämättä heilauta yhteiskuntaa suuntaan tai toiseen.

"Toisekseen minun kokemukseni maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvista on hyvin negatiivinen:"

Minunkin kokemukseni Vasemmistoliiton kannattajista on yksiselitteisesti negatiivinen.

"tätä ei ole tietenkään vaikea observoidakaan, riittää kun tarkastelee ihan vaikka vain paria julkista keskustelua aiheesta."

En minäkään hirveästi innostu jostain Olavi Mäenpäästä, hänen mielipiteistään ja tavastaan esittää niitä. Hän ei kuitenkaan tietoisesti pyri rakentamaan mitään utopiaa, vaan hänen toimintansa on lähinnä reaktio hänen kotikaupungissaan tapahtuneisiin muutoksiin.

Kukaan ei ole kysynyt tavallisilta lähiöiden asukkailta, haluavatko he, että heidän alueelleen muuttaa suuri määrä ulkomaalaisia. Eikä kukaan ole kysynyt heiltä, haluavatko he elää monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Nämä asiat vain tapahtuvat heistä riippumatta, ja monikulttuuri-ideologiaa vielä pakkosyötetään "asennekasvatuksen" nimissä.

Vastuu on ensisijaisesti niillä, jotka tekevät päätöksiä maahanmuuttajien vastaanottamisesta. Valitettavasti halukkaita vastuunottajia on yleensä vaikea löytää, sillä kaikki piiloutuvat erilaisten verukkeiden taakse.

Koska maahanmuutto on poliittisen keskustelun aiheena tabu ja maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuva leimataan helposti rasistiksi, keskustelua ei käydä eikä vakavasti otettava poliitikko likaa käsiään maahanmuuttokeskustelussa.

Maahanmuuton seuraukset jäävät enimmäkseen köyhän väestönosan kestettäviksi, ja minä ainakin uskon, että heidän huolensa omasta elinympäristöstään on ihan aitoa eikä mitään rasismia, joka pitää kitkeä asennekasvatuksella pois.

IDA kirjoitti...

Vasarahammer:

"Öykkäröin tähän väliin ilman bloginpitäjän lupaa..."

Ei tartte pyytää lupaa :)

Noin yleisesti:

Minusta pakolais- ja turvapaikkapolitiikka kyllä menevät nykyään aika selkeästi sekaisin yleisen maahanmuuttopolitiikan kanssa. Niitä ei käsitellä selkeästi erillisenä osana niin kuin pitäisi. Nykyään esitetään ihan pokkana kuinka me voimme taloudellisesti hyötyä ihmisten hädästä ( esim Heidi Hautala esittää työvoiman värväyspisteitä Afrikkaan ja muutenkin yleinen eetos on tuon suuntaista ). Yleisesti se, että me hyötyisimme ei pidä paikkaansa, joten kyseessä on tavallaan moninkertainen valhe, jota heitetään ihmisten silmille.

Poliittisella ohjailulla tarkoitan tätä, että valtio keskittyy haalimaan maahanmuuttajia, joilla ei ole työpaikkaa tai mitään muita suhteita täällä valmiina. Sitähän nyt suunnitellaan. Väite, että yhteiskunnallinen infrastruktuurimme vaatisi lisää ihmisiä toimiakseen on monin tavoin kestämätön.

Kulttuuri ei minusta olekaan meidän määriteltävissämme vaan se vain on. On totta, että se on helpompi määritellä negaation kautta - mikä on tavallaan ikävää - koska se syntyy ihan arkisista teoista joita ei voi koko ajan olla määrittelemässä, koska niitä pitää myös tehdä. Toisaalta en itse sellaista "me vastaan ne" määrittelyä mitenkään itsestään selvästi pahana vaan siinä voi olla aivan hyvin olla järkeä ja oikeuttakin mukana. Se voi myös lisätä ymmärrystä ja opettaa perusasioita vieraista kulttuureista.

Lait ovat kulttuurin tuotteita, joihin on koodattu arvoja. Kansanvaltaisissa yhteiskunnissa lakeja säädetään niin, että ne parhaimmillaan heijastavat kansan suuren enemmistön omaksumia ja hyvinä pitämiä arvoja. Ne ovat myös muutettavissa. Me emme kumminkaan voi säätää lakeja niin, että ne kohtelisivat jokaista yksilöä ainutlaatuisena persoonana, joten niiden pitää heijastella populaation arvoja.

Persujen piirissä ainakin Kotkassa aika selkeästi ja myös käytännössä erotetaankin toisistaan maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikka. On ehdotettu, että maahanmuuttopolitiikkaan käytetty panostus käytettäisiin nimenomaan maahanmuuttajapolitiikkaan ja laitettaisiin maahanmuuttopolitiikka siksi aikaa jäihin kunnes nykyisten maahanmuuttajien asiat saataisiin edes jonkinlaiseen kuntoon. Monet maahanmuuttajat esittävät samanlaista politiikkaa.

Joitakin työttömiä maahanmuuttajiakin nimittäin ihmetyttää suuresti miksi heitä tarvitaan lisää - hallitus aikoo ehdottaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä - vaikka heilläkään ei ole mitään työtä tai tekemistä.

Anna:

"En nyt tahdo syyttää sinua tästä, kunhan huomautan - ja tätä ei ole tietenkään vaikea observoidakaan, riittää kun tarkastelee ihan vaikka vain paria julkista keskustelua aiheesta."

Saa syyttää. Olen tottunut :)

Tuo riippuu varmaan näkökulmasta. Itse olen kokenut täysin käsittämättömiä rasistisyytöksiä siitä asti kun olen näistä puhunut. Yleinen vaatimus tuntuu olevan, että pitäisi lakata uskomasta omiin silmiinsä ja omaan kokemukseensa, niin sitten ei ehkä olisi rasisti, jos vielä tekee julkisen tunnustuksen ja toitottaa koko ajan, että ei ole rasisti.

Tosin nykyään tilanne on paljon parempi, kuin vielä muutama vuosi sitten ja keskustelulle ehkä löytyy jotain yhteistä pintaa. Julkisesta keskustelusta pitäisi varmaan osata suodattaa pahimmat ylilyönnit, joita tapahtuu kyllä puolin ja toisin.

reino kirjoitti...

Ensinnäkin kiitokset taustatiimille!

Toiseksi kiitokset Anna Mikkolalle, jolla on sekä ajatuksia että intoa keskustella.

Tähän väliin yksi Annan ajatuksista, johon haluaisin selvennystä:

"Toisekseen minun kokemukseni maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvista on hyvin negatiivinen: he määrittelevät säännönmukaisesti suomalaisen kulttuurin sellaiseksi, josta ainakaan minä en tahdo millään lailla olla osallinen.."

Mitä se SELLAINEN tässä tapauksessa sinun mielestäsi on? (Ihan vaan uteliaisuudesta.)

Kolmanneksi: jos blogikeskustelu koetaan epähelppokäyttöiseksi areenaksi, niin minä voin luvata, että yhtään Annan postausta ei sensuroida foorumilla http://keskustelu.uutiskynnys.fi/

Noin muutenhan ympäristö voi olla puolueellinen ja elämä on epäreilua, mutta fiksu pärjää aina.

Anna Mikkola kirjoitti...

Vastaan vielä. En kuitenkaan rupea jankkaamaan asioita, joista emme yksinkertaisesti ole tai tule olemaan samaa mieltä.

Vasarahammer kirjoitti:

"On joitakin perusasioita, jotka tyypillisesti kuuluvat länsimaiseen kulttuuriin, kuten

- demokratia
- oikeusvaltio
- kirkon ja valtion erillisyys
- individualismi
- sukupuolten tasa-arvo
- omatunnonvapaus

jne.

Useimmat länsimaiset valtiot ovat ns. kansallisvaltioita, joiden identiteetti pohjautuu historiaan, yhteiseen kieleen, etniseen taustaan, kuningasperheeseen jne."

Olen samaa mieltä siitä, että nuo ovat perusarvoja joiden TULISI kuulua länsimaiseen kulttuuriin. Mitä tarkemmin katsotaan, sitä epämääräisemmin ja erilaisilla määritelmillä ne kaikki kuuluvat. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu eri tavoin ja ymmärretäänkin varsin eri tavoin eri Euroopan maissa. Demokratian määritelmät ja käytännön toteutukset vaihtelevat huimasti. Toki voidaan sanoa että yleinen eurooppalainen suhtautuminen näihin asioihin poikkeaa huomattavasti esimerkiksi perinteisesti polynesialaisesta poliittisesta kulttuurista, mutta sen observoiminen itsessään ei ole vielä kauhean sisällökästä.

Kirkon ja valtion erillisyys on muuten skandinaavisesta näkövinkkelistä aika paljon suoraviivaisempi asia kuin vaikkapa italialaisesta.

Lisäksi huomauttaisin senkin, että eurooppalainen kansallisvaltio ja kansallisuusajattelulle rakennettu identiteetti ovat aika nuoria ilmiöitä. Demokratiaa sellaisena kansanvaltana kuin me sen ymmärrämme ei pidetty yleisesti mitenkään tavoiteltavana asiana ennen 1800-luvun loppupuolta. Mikään kulttuuri ei perustu pelkästään näin nuoriin kehityskulkuihin.

Kieli ja etninen tausta eivät myöskään ole mitään universaaleja juttuja. Iso-Britannia on multietninen valtio, Belgia on hajoamassa flanderilaisten ja valloonien kieliriitoihin, Espanjassa baskit tavoittelevat itsenäisyyttä jopa väkivalloin. Italiassa joitakin vuosia sitten pohjoisessa syntyi poliittinen liike joka halusi eroa etelästä. Balkanin maat eivät osaa päättää ketä inhoaisivat eniten toisistaan, saati kenelle joku maapläntti kuuluu. Siitä ei ole kovin pitkää aikaa kun Tsekkoslovakia hajosi kahtia.

1800- ja 1900-luvuilla syntyneitä kansallisvaltioita ei minusta pidä automaattisesti olettaa kehityksen huipuksi tai pysyväksi järjestelyksi Euroopan kartalla. Tämä ei nyt tarkoita sitä, ettäkö haluaisin itse päästä niistä eroon. Kansallisvaltion kätevyys hallintomuotona, demokratian toteuttajana on eri väittely, jota on tietysti myös hyvä käydä. Mutta ei saisi lähteä siitä oletuksesta että kansallisvaltio on jotain pyhää ja pysyvää. Suomalainen kansallisvaltio ja kansallistunne (jotkut sanoisivat kulttuuri) ovat jossain määrin hyvinkin keinotekoisia luomuksia. 1800-luvulta lähtien ruotsinkielinen koulutettu eliitti tietoisesti loi "suomalaisuutta", sillä se sopi poliittisiin intresseihin.

Vasarahammer jatkoi:

"Näin on varmasti siksi, että sinä et tiedä, millaisista olosuhteista monet maahanmuuttajat lähtevät. Lähiöasunto sosiaalitukineen tarjoaa korkeamman elintason, kuin mihin kotimaassa olisi mahdollisuuksia."

Tämä on yksi niitä minulle täysin järjettömiä ajatuskuluja Suomessa. Euroopan ulkopuolelta tuleva maahanmuuttaja ei pääse Suomeen jos hänellä ei ole Suomessa työpaikkaa (tai perhettä). Kouluttamattomille, köyhille ja ei-eurooppalaisille ainoa laillinen maahanmuuton väylä EU-alueelle on turvapaikkajärjestelmä. Turvapaikkajärjestelmää on taas EU-tasollakin kiristetty jatkuvasti 1980-luvun lopulta. Suomi ei myönnä missään määrin merkittävää määrää turvapaikkoja. Vuonna 2006 UVI myönsi 38 turvapaikkaa.

Suomessa ei myöskään ole mitään mainittavaa laittoman maahanmuuton ongelmaa. Verrattuna Etelä-Eurooppaan skandinaavinen hyvinvointiyhteiskunta on niin tiukasti säädelty, että siinä ei ole juuri aukkoja sellaista varten. Ainoat suuremmat ongelmat ovat olleet rakennusalalla, ja niitäkin ollaan paikkaamassa.

Se, että turvapaikkajärjestelmä on tiukka ja että muita laillisia väyliä Eurooppaan ei ole, johtaa siihen että satoja ja tuhansia laittomasti Eurooppaan yrittäviä hukkuu vuosittain Välimereen ja Atlanttiin.

Vasarahammer:

"Eurooppaan 1970-luvun jälkeen kohdistunut maahanmuutto on ollut mittakaavaltaan käsittämätöntä historiallisessa mielessä."

Ei voida puhua maahanmuutosta yhdenlaisena kasvavana ilmiönä 1970-luvulta. Ranska, Saksa ja Ruotsikin värväsivät aktiivisesti siirtotyöläisiä 1960- ja 1970 -luvuilla. Britannia alkoi kannustaa maahanmuuttoa entisistä siirtomaistaan jo 1950-luvulla. Varsinkin Saksan värväyspolitiikka oli lyhytjänteistä ja pelkästään talouden ehdoilla tehtyä, tästä syystä heitä yllätti suuresti se, että maassa asuvien ulkomaalaisten kanssa pitäisikin tehdä jotain muutakin kuin hyväksikäyttää taloudellisesti ja heittää ulos. 1980-luvulla maahanmuutto alkoi varsinaisesti politisoitua, sieltä periytyy laajempi tuntemus siitä että maahanmuutto on uhka sosiaaliselle koheesiolle. Mutta vielä koko 1980-luvun pakolaisuus ja turvapaikanhaku olivat kylmän sodan määrittelemiä ideologisia asioita (kommunismista pakenevalle piti automaattisesti ideologisena voittona antaa turvapaikka), ja niistä on vasta 1990-luvulla tullut selkeästi turvallisuuspolitiikkaan kytkettyjä kysymyksiä jotka herättävät äänestäjäkunnissa vahvoja konservatiivisia reaktioita.

Ja sitten Vasarahammerille yleisesti: inhosi vasemmistoa ja Vasemmistoliittoa kohtaan on kommenteistasi tullut kyllä esiin. En niihin viitsi sen kummemmin kommentoida. Ainoa asia on se, että suhtaudut teksteihini ikään kuin ne olisivat jotain vasemmiston virallisia linjoja. Eivät ole, ne ovat minun yksityisiä mielipiteitäni.

Kukaan varsinainen poliitikko ei mielellään tosiaan likaa käsiään tässä keskustelussa, ja sille on hyvä syy. Kun Astrid Thors valittiin maahanmuutosta vastaavaksi ministeriksi, hän joutui sulkemaan nettisivunsa koska ei kyennyt mitenkään kontrolloimaan sinne tullutta kommenttien tulvaa - ja nämä kommentit olivat pääosin henkilökohtaisia, törkeitä, osa jopa suoria uhkauksia. Niissä haukuttiin sukupuolisanoilla, rasistisilla ilmauksilla, syyteltiin aivan järjettömistä asioista, uhkailtiin väkivallalla, ja niin edelleen. Tämä käyttäytyminen on varsin yleistä maahanmuuttokeskusteluissa. Järjetön, väkivaltainen, törkeä, ei mihinkään faktoihin perustuva - sano yksi hyvä syy miksi kukaan haluaisi tietoisesti etsiä maahanmuuttokeskusteluja. Tämä oli siis vain yksi esimerkki, mutta tietänette yhtä hyvin kuin minäkin ettei tästä asiasta voi keskustella ilman että Olavi Mäenpään hengenheimolaiset ryntäävät ovista ja ikkunoista sisään huutamaan ja uhkailemaan.

Ida:

"Minusta pakolais- ja turvapaikkapolitiikka kyllä menevät nykyään aika selkeästi sekaisin yleisen maahanmuuttopolitiikan kanssa. Niitä ei käsitellä selkeästi erillisenä osana niin kuin pitäisi. Nykyään esitetään ihan pokkana kuinka me voimme taloudellisesti hyötyä ihmisten hädästä ( esim Heidi Hautala esittää työvoiman värväyspisteitä Afrikkaan ja muutenkin yleinen eetos on tuon suuntaista ). Yleisesti se, että me hyötyisimme ei pidä paikkaansa, joten kyseessä on tavallaan moninkertainen valhe, jota heitetään ihmisten silmille."

Olen samaa mieltä, on huono asia sekoittaa maahanmuuton eri kategoriat keskenään. Nykypäivänä se tarkoittaa sitä, että kaikkea maahanmuuttoa ruvetaan pitämään automaattisesti "turvapaikkashoppailuna" tai turvallisuusriskinä, mikä heikentää maahanmuuttajien asemaa yleisesti.

En tiedä mitään Heidi Hautalan esityksistä. Minun ymmärrykseni mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan ohjelma pitää kyllä sisällään värväystä, mutta maista kuten Ukrainasta.

Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita taas ei voida käsitellä työvoimana. Pakolaiset ovat usein niin traumatisoituneitakin, että he ovat työkyvyttömiä.

Maahanmuuton kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle ei pystytä mitenkään tyhjentävästi laskemaan. Monet ovat yrittäneet. Alan tutkijoiden konsensus on tällä hetkellä se, että mitään merkittävää taloudellista vaikutusta suuntaan tai toiseen sillä ei näyttäisi olevan. Työvoimapulassa asia on tietysti toinen.

Ida:
"Poliittisella ohjailulla tarkoitan tätä, että valtio keskittyy haalimaan maahanmuuttajia, joilla ei ole työpaikkaa tai mitään muita suhteita täällä valmiina. Sitähän nyt suunnitellaan. Väite, että yhteiskunnallinen infrastruktuurimme vaatisi lisää ihmisiä toimiakseen on monin tavoin kestämätön."

Niin siis minun ymmärtääkseni Itä-Euroopasta ja varsin spesifisille sektoreille (lähinnä terveyspuoli). Myöskään määrät eivät ymmärtääkseni ole mitään kauhean suuria, esimerkiksi mitään sellaista muuttoliikettä kuin 1960- ja 1970-luvuilla tapahtui Suomesta Ruotsiin ei tule.

Ida:
"Persujen piirissä ainakin Kotkassa aika selkeästi ja myös käytännössä erotetaankin toisistaan maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikka. On ehdotettu, että maahanmuuttopolitiikkaan käytetty panostus käytettäisiin nimenomaan maahanmuuttajapolitiikkaan ja laitettaisiin maahanmuuttopolitiikka siksi aikaa jäihin kunnes nykyisten maahanmuuttajien asiat saataisiin edes jonkinlaiseen kuntoon. Monet maahanmuuttajat esittävät samanlaista politiikkaa."

Tässä on yksi äärioikeiston ja populististen maahanmuuttovastaisten liikkeiden käsittämätön harha. Pistettäisiin maahanmuuttopolitiikka jäihin? Ajatus lienee pöllitty Englannista ja Ranskasta (Jean-Marie le Pen istuu tyttärensä kanssa muuten nykyään europarlamentissa), joissa molemmissa on esitetty että pistetään nyt rajat kiinni ja hoidetaan sisäisiä ongelmia.

Maahanmuuttoa ei voi laittaa jäihin. Ihmiset liikkuvat. Kun motivaatio on tarpeeksi suuri, sitä ei voi estää. Ihmiset riskeeraavat jo nyt hukkumisen mereen paremman elämän toivossa. Neuvostoliitto yritti tätä, joutuivat ampumaan ihmisiä Berliinin muurille. Edes Pohjois-Korea ei pysty estämään ihmisten liikkumista rajojensa yli. Ajatus on jo itsessään aivan absurdi.

Toisekseen Suomeen ei monillakaan ole mitään kauheita hinkuja ainakaan ensimmäisenä yrittää. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen olisi hankalaa: mistä sitä enää kiristettäisiin?

Jos nyt oletetaan että jostain syystä Suomessa päätettäisiinkin tehdä näin. No ensinnäkin rajoja ei voisi sulkea EU-kansalaisilta. Paitsi tietysti jos erotaan EU:sta. Senkään jälkeen rajoja ei voisi sulkea Pohjoismaiden kansalaisilta. Paitsi jos erotaan siitä 1950-luvulta peräisin olevasta sopimuksesta. Sitten pitäisi myös erota aika monesta muusta jonkun toisen maan kanssa tehdystä sopimuksesta liittyen sen maan kansalaisten kohteluun. Todennäköisesti pitäisi toimia useita kansainvälisiä kauppa- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä sopimuksia vastaan, mukaan lukien Geneven sopimus. Jos näitä kaikkia asioita haluaa, niin ok sitten. Olisi varmaan vaan hyvä tiedostaa että mihin tuollainen vaatimus johtaa ja mitä se edellyttää.

Vielä Reinolle, joka pyysi selvennystä. Tarkoitin sillä sitä, että moni maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva tai sitä suoraan vastustava on asenteissaan hyvin aggressiivinen, ja määrittelee suomalaisen kulttuurin jotenkin hyvin sulkeutuneeksi, kyvyttömäksi suhtautua avoimesti muihin kulttuureihin. Ja tästä syystä siis tietysti äärimmäisen (sanoisinko yllättävän) heikoksi ja haavoittuvaiseksi (siis heidän mielestään muut kulttuurit ovat suomalaiselle kulttuurille aivan järjetön uhka, ja heistä on ilmeisen itsestään selvää että suomalainen kulttuuri tuhoutuu jos sitä ei suojella muiden kulttuurien vaikutukselta). Minä en pidä suomalaista kulttuuria tällaisena, enkä pidä siitä kun tällä tavalla sen määrittelevät yrittävät perustella argumenttiaan sillä, että tämä olisi muka meille kaikille suomalaisille yhteinen kulttuuri.

Ja blogia pidän vähän epäkäytännöllisenä foorumina tälle keskustelulle lähinnä siksi, että näin pitkät kommentit ovat aika vaikealukuisia.

IDA kirjoitti...

"Maahanmuuttoa ei voi laittaa jäihin. Ihmiset liikkuvat. Kun motivaatio on tarpeeksi suuri, sitä ei voi estää."

Eli olet sitä mieltä, että Suomen valtio ei voi säädellä maahanmuuttoa Suomeen?

Omasta mielestäni voisi hyvinkin. Maahanmuuttoa voisi ihan hyvin voimakkaastikin rajoittaa ja pyrkiä löytämään työtä edes nykyisille maahanmuuttajille.

Nykyisin muuten tuntuu välillä siltä, että kaikki sellainen politiikka, joka ei leijaile vähintäänkin keskisakeassa pilvessä on populismia.

Noissa kansallisvaltiojutuissa on vähän väärinkäsityksiä. Ilmiö ei siis syntynyt itsestään ihan tuosta vain jonain historian hetkenä ja toisaalta niiden synty ei ole niin ylhäältä ohjattua kuin välillä annetaan ymmärtää.

Noista nykyisistä hajoamisista ollaan kyllä liikuttavankin tietoisia :)

Pitäisikö flaamit ja valloonit pitää väkisin yhdessä? Tai baskit väkisin osana Espanjaa? Skotlanti osana Britanniaa? Siis väkisin. Kansan tahtohan ilmenee ihan kätevästi vaikka vapailla ja salaisilla vaaleilla.

Anna Mikkola kirjoitti...

Ida:

Valtiot säätelevät maahanmuuttoa, kun ne kontrolloivat rajojaan. Tämä kontrolli voi sitten olla tiukkaa tai löysää tai jotain siltä väliltä. Se voi johtua politiikasta tai se voi johtua resursseista tai olosuhteista (esimerkiksi Kreikan saariston vahtiminen on hiukan haastavampi asia vaikka virallinen politiikka olisi kuinka tiukka).

Maahanmuuttoa siis säädellään, eikä ole mitään syytä miksi ei voisi säädellä. Maahanmuuton laittaminen jäihin on ymmärtääkseni varsin eri asia. Noin ihan fyysisestikään se ei ole mahdollista.

Populismilla taas viittaan sellaiseen politiikkaan, usein äänestäjäkunnassa suurta suosiota herättävään, jonka toteuttaminen käytännössä ei ole mahdollista, ainakaan ilman suuria seurauksia joita ei etukäteen ole määritelty. Tällaisen politiikan esittelijöillä ei yleensä ole minkäänlaista haluakaan päästä esimerkiksi hallitukseen, jossa he joutuisivat vastuuseen linjauksistaan - siinä käy helposti kuin Itävallan vapauspuolueelle. Nämä puolueet keskimäärin saavuttavat noin 5 prosenttiyksikön kannatuksen valtakunnallisissa vaaleissa (tutkimuksissa tämä 5% marginaali esiintyy nimellä "populist gap"), mutta hetkittäin ne voivat toki yltää suurempaankin - melko säännönmukaisesti taas tipahtaakseen alas kun politiikka ei olekaan toteutuskelpoista.

En tietystikään ole sitä mieltä että Skotlantia olisi väkisin pidettävä osana Englantia, tai muitakaan noita esimerkkejä. Halusin vain huomauttaa, ettei tälläkään hetkellä Eurooppa ole puhtaisiin kansallisvaltioihin perustuva järjestelmä.

Demokratia ei edellytä kansallisvaltiota, joskin demokratia voi toimia kansallisvaltiossa hienosti (tai ei).

Minusta on turha hirttäytyä tiukkaan kansallisuusajatteluun. pidän mieluummin alueajattelusta. Otetaan vaikka Lappi. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien asukkailla on mielestäni enemmän yhteistä keskenään kuin lappilaisilla ja helsinkiläisillä tai norrbottenilaisilla ja tukholmalaisilla. Näin ollen esimerkiksi tällaisella alueella voisi olla jopa järkevämpää muodostaa hallinto näiden kolmen eri kansallisuuden kesken kuin noudattaa maidensa eteläisistä pääkaupungeista tulevaa kolmea eri aluepolitiikkaa. Tämä nyt vain ihan esimerkkinä siitä, että joissakin asioissa on hyödyllistäkin ajatella kansallisuuslaatikon ulkopuolella.

IDA kirjoitti...

"Maahanmuuttoa siis säädellään, eikä ole mitään syytä miksi ei voisi säädellä. Maahanmuuton laittaminen jäihin on ymmärtääkseni varsin eri asia. Noin ihan fyysisestikään se ei ole mahdollista."

Tarkoitin siis kuvainnollisesti sitä, että tiukennetaan kontrollia maahanmuutossa ja yritetään hoitaa nykyisten asiat jotenkin kuntoon ennen kuin aletaan haalia ketään lisää työvoimareserviksi. En nyt mitään Otaniemen kylmälaboratoriota sentään pyydä kehittämään keinoja jäädyttää Suomen rajoja. Vaikka ne voisivat sen osatakin :)

Tavallaan kumma, jos Euroopan vapaat työmarkkinat eivät Suomelle riitä, vaan tarvitaan erityistoimia ja työvoiman tuontia EU:n ulkopuolelta. Työläissuvun viheriöivänä vesana sanoisin muitta mutkitta, että kyseessä on halpatyövoiman haaliminen.

"Populismilla taas viittaan sellaiseen politiikkaan, usein äänestäjäkunnassa suurta suosiota herättävään, jonka toteuttaminen käytännössä ei ole mahdollista, ainakaan ilman suuria seurauksia joita ei etukäteen ole määritelty."

No mehän Euroopasta näemme, että laajamittaisella maahanmuutolla on arvaamattomia seurauksia. Tietyissä paikoissa ei ole suurta liioittelua puhua aluillaan olevista sisällissodista. Ei niitäkään seurauksia etukäteen määritelty.

Me olemme tavallaan siinä mielessä kummallisia populisteiksi, että emme aja muutosta vaan pysymistä tässä missä nyt ollaan.

Maahanmuuton hillitseminen ja yleinen sääteleminen on sitä paitsi aivan mahdollista politiikkaa.

"Minusta on turha hirttäytyä tiukkaan kansallisuusajatteluun. pidän mieluummin alueajattelusta. Otetaan vaikka Lappi. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien asukkailla on mielestäni enemmän yhteistä keskenään kuin lappilaisilla ja helsinkiläisillä tai norrbottenilaisilla ja tukholmalaisilla. Näin ollen esimerkiksi tällaisella alueella voisi olla jopa järkevämpää muodostaa hallinto näiden kolmen eri kansallisuuden kesken kuin noudattaa maidensa eteläisistä pääkaupungeista tulevaa kolmea eri aluepolitiikkaa. Tämä nyt vain ihan esimerkkinä siitä, että joissakin asioissa on hyödyllistäkin ajatella kansallisuuslaatikon ulkopuolella."

No saamelaisten itsehallinnon edistäminen olisi nimenomaan nationalistista politiikkaa.

Tässä tullaan siihen millainen monikulttuurisuuspolitiikka on ihan järkevääkin. Saamelaiset eivät välttämättä edes halua itsenäistä valtiota, mutta toisaalta he näemmä haluavat itseään kohdeltavan ainakin osittain erillisenä kansana. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän hallitukset voisivat noudattaa sellaista politiikkaa, joka takaisi saamelaisille kansana sellaisen autonomian, että heillä on mahdollisuus säilyä kansana. Se olisi järkevää monikulttuurisuuspolitiikkaa.

Jos kuitenkin - kärjistetysti vaikka ei edes paljon - lähdetään sellaisesta politiikasta, että ketkä tahansa mistä päin maailmaa tahansa voivat muuttaa Lappiin ja sanoa: "Moi, meillä on ihan samat oikeudet tähän maahan kuin teillä", niin silloin Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä eivät enää voisi noudattaa saamelaisten itsehallintoa suojaavaa ja kehittävää politiikkaa, edes niin tahtoessaan.

Anna Mikkola kirjoitti...

En minä saamelaisista puhunut tuossa mitään. Se on aivan eri kysymys jo.

Nykytilanteessa pysyminen edellyttäisi sitä rajojen sulkemista, jota maahanmuuttovastaiset tahot silloin tällöin ehdottelevat. Se on mahdotonta. Olen tämän asian selittänyt ymmärtääkseni jo ainakin kaksi kertaa, joten jääköön tämä viimeiseksi.

Maahanmuuton hillitsemisessä on kyse siitä, että poistetaan syitä siihen. Sitä tehdään jossain aivan muualla kuin Suomen rajoilla.

Maahanmuuttoa säädellään. Piste. Jos ei säädeltäisi, ei olisi rajoja, eikä olisi valtioita. Kysymys on vain siitä miten ja kuinka tiukasti.

On olemassa raja siinä, kuinka tiukkaa politiikkaa kannattaa harjoittaa ennen kuin siitä seuraa pelkkiä negatiivisia asioita.

Ensinnäkin vaikka politiikka olisi miten tiukka, se ei voi koskaan estää ihmisten liikkumista totaalisesti.

Toiseksi tiukka maahanmuuttopolitiikka on sekin kallista. Maksaa rahaa pistää raja täyteen jeppejä ja ostaa heille pelit ja vempaimet. Maksaa rahaa käännyttää ja palauttaa ihmisiä.

Tuohon viittaamaasi asiaan, että kun Suomessa on työttömiä. Niin kuin itse sanoit - ei ihmisiä voi pakottaa. Jos Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti lisää työntekijöitä sairaanhoitajiksi ja vanhusten hoitajiksi, ei ratkaisu siihen ole se että meillä on x määrä työttömiä, laitetaan ne vaan tekemään ne työt. Kunpa olisikin, sittenhän olisi helppoa.

Työttömistä vain tietty osa on koulutettavissa alalle, jolle tarvitaan työvoimaa, ja sittenkin siis viiveellä.

Anna Mikkola kirjoitti...

Mainittakoon vielä, minä en ole missään vaiheessa kannattanut sellaista linjaa, että maahanmuuttopolitiikkaa ei olisi lainkaan (= rajat olisivat kaikille auki).

Mutta joku tolkku tämän asian ja esitettävien vaatimusten kanssa pitäisi olla.

Vasarahammer kirjoitti...

Joitakin eriäviä mielipiteitä Anna Mikkolan sinänsä ansiokkaisiin mielipiteisiin. Todettakoon, että pidän Annaa suhteellisen tolkullisena kirjoittajana enkä siksi ole yllättynyt, että Ida lainasi hänen tekstejään tänne.

"Lisäksi huomauttaisin senkin, että eurooppalainen kansallisvaltio ja kansallisuusajattelulle rakennettu identiteetti ovat aika nuoria ilmiöitä."

Itse ymmärrän käsitteen kansallisvaltio laajemmin kuin pelkästään kansallisuusajattelulle perustuvana. Jotta valtio pystyisi toimimaan, sen takana täytyy olla käsitys yhteisestä edusta, jolloin yhteisistä asioista sopiminen on ylipäänsä mahdollista. Jos tätä yhteistä osaa ei ole, erilaiset hajoamisilmiöt pääsevät valloilleen.

Neuvostoliiton ja Jugoslavian kaltaisissa monikansallisissa valtioissa valtiota piti kasassa käytännässä väkivallan uhka. Kun se poistui, myös nämä valtiot poistuivat kartalta.

Minusta Anna Mikkolan käsitys kansallisvaltiosta on olkinukke eli perustuu stereotypioihin.

"Demokratiaa sellaisena kansanvaltana kuin me sen ymmärrämme ei pidetty yleisesti mitenkään tavoiteltavana asiana ennen 1800-luvun loppupuolta. Mikään kulttuuri ei perustu pelkästään näin nuoriin kehityskulkuihin."

Ei tietystikään, mutta kehityksen idut ovat jäljitettävissä kauemmas historiassa. Esimerkiksi ajatus hallitsijan vallan rajoittamisesta periytyy aina Magna Chartan aikoihin.

"Iso-Britannia on multietninen valtio,"

Britannia on omanlaisensa kansallisvaltio, jossa on sekä vanhoihin kansakuntiin (Skotlanti, Wales ja Englanti) perustuvat identiteetit sekä yhteinen brittiläinen identiteetti. Hajoamisilmiöitä on sielläkin toki havaittavissa.

"Belgia on hajoamassa flanderilaisten ja valloonien kieliriitoihin,"

Belgia on ns. keinotekoinen valtio, joka on syntynyt suurvaltojen poliittisena kompromissina. Jossain määrin kuningasperhe muodostaa varsin löyhän yhteisen identiteetin, kuten myös yhdessä eletyt vuodet. Toisaalta taloudellinen epätasapaino Flanderin ja Vallonian välillä ajaa maan eri osia erilleen. Belgia on eräänlainen miniatyyriversio EU:sta ja siitä voi yrittää nähdä jotakin EU:n potentiaalisia kehityskulkuja, jos haluaa.

"Espanjassa baskit tavoittelevat itsenäisyyttä jopa väkivalloin."

Espanjakin pysyy yhdessä kuninkaan ja laajan alueellisen autonomian avulla.

"Balkanin maat eivät osaa päättää ketä inhoaisivat eniten toisistaan, saati kenelle joku maapläntti kuuluu."

Balkanilla entisen Jugoslavian alueella vihanpito kulkee aika selkeästi islamin, ortodoksisuuden ja katolisuuden rajoja pitkin.

"1800- ja 1900-luvuilla syntyneitä kansallisvaltioita ei minusta pidä automaattisesti olettaa kehityksen huipuksi tai pysyväksi järjestelyksi Euroopan kartalla."

En minäkään näin oleta. Vastustan vain pyrkimyksiä radikaalisti muuttaa tätä asiantilaa.

"Mutta ei saisi lähteä siitä oletuksesta että kansallisvaltio on jotain pyhää ja pysyvää."

Jossain kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa suomalaisuus on osa yhteistä eurooppalaista identitettiä. Näin voi toki käydä tai sitten ei.

Jos tällaista kehitystä yritetään saada aikaiseksi keinotekoisesti ylhäältä päin ja pakolla, ongelmia tulee varmasti.

"Suomalainen kansallisvaltio ja kansallistunne (jotkut sanoisivat kulttuuri) ovat jossain määrin hyvinkin keinotekoisia luomuksia. 1800-luvulta lähtien ruotsinkielinen koulutettu eliitti tietoisesti loi "suomalaisuutta","

Minusta suomalainen kansallinen identiteetti on omanlaisensa historiallisen kehityksen tulos. Se ei ole pelkästään 1800-luvun tuote vaan seurausta myös aiemmista tapahtumista, kuten suomen kirjakielen synnystä ja Ruotsin keskusvallan kyvyttömyydestä puolustaa itäisiä alueitaan.

Koulutettu eliitti yleensä ajaa tuollaisia asioita, koska ns. tavallinen kansa keskittyi tuolloin pääsääntöisesti huolehtimaan jokapäiväisestä toimeentulostaan.

"Kouluttamattomille, köyhille ja ei-eurooppalaisille ainoa laillinen maahanmuuton väylä EU-alueelle on turvapaikkajärjestelmä."

Yritin lähinnä sanoa, että Euroopan ulkopuolella on runsaasti enemmän tai vähemmän epäonnistuneita valtioita, joiden väestö kasvaa ja jotka eivät pysty tarjoamaan kansalaisilleen nykyistä parempia tulevaisuudennäkymiä.

Tilanne on jopa niin surkea, että eurooppalainen sosiaaliturva tarjoaa paremmat elämisen edellytykset.

"satoja ja tuhansia laittomasti Eurooppaan yrittäviä hukkuu vuosittain Välimereen ja Atlanttiin."

Tämä on erittäin ikävää, mutta me emme ole vastuussa tästä ongelmasta.

On kuitenkin erehdys kuvitella, että homma ratkeaa helpottamalla laillista maahanmuuttoa. Näin on siksi, että laillisessa maahanmuutossa määrät eivät voi koskaan olla niin suuria kuin muuttopaine edellyttää.

"1980-luvulla maahanmuutto alkoi varsinaisesti politisoitua, sieltä periytyy laajempi tuntemus siitä että maahanmuutto on uhka sosiaaliselle koheesiolle."

Myös puheet kulttuurin rikastamisesta ovat myöhäisempää alkuperää. Eliitti pyrki esittämään maahanmuuton yksiselitteisesti myönteisenä ilmiönä ja jätti täysin huomiotta siitä aiheutuvat ongelmat. Lisäksi maahanmuuton vastustajat leimattiin rasisteiksi ja ksenofobeiksi.

Ennen 1980-lukua Eurooppaan tultiin enimmäkseen töihin. Myöhemmin on lisääntynyt humanitaarinen maahanmuutto ja "perheiden yhdistämiset".

Joka tapauksessa määrät ovat niin suuria, että ei ole täysin hatusta vedettyä puhua jopa kansainvaelluksesta.

"turvallisuuspolitiikkaan kytkettyjä kysymyksiä jotka herättävät äänestäjäkunnissa vahvoja konservatiivisia reaktioita."

Terrorismi on tässä yhteydessä lähinnä pintakuohua. Kyse on tavallisen ihmisen kotiseudun nopeasta muuttumisesta, yleensä aiempaa huonompaan suuntaan.

Terveessä demokratiassa valta vaihtuu keskusta-vasemmiston ja keskusta-oikeiston välillä. Jos joku muu ns. populistipuolue alkaa nostaa kannatustaan, demokratia ei enää ole tervettä. Ongelma ratkeaa parhaiten, jos valtapuolueet omivat populistipuolueen teemoja itselleen. Näin kävi esim. Ranskassa, jossa Sarkozy söi Le Penin kannatuksen esiintymällä tiukkana järjestyksen miehenä.

Sen sijaan Belgiassa oireilu on ollut pysyvämpää laatua Vlaams Belangin kohdalla. Näin on siksi, että Vlaams Belang on myös separatistinen puolue.

Ruotsissa taas valtiokoneiston kontrolli on sen verran tiukka, että se on pystynyt tukahduttamaan populistiset yritykset ilman, että yksikään perinteinen puolue olisi ottanut maahanmuuttoon mitään valtavirran monikulttuurisuudesta poikkeavia kantoja. Kontrollin murtumisesta on merkkejä, kun katsoo Ruotsindemokraattien menestystä erityisesti Etelä-Ruotsissa.

Maahanmuutto ei ole mikään luonnonilmiö. Jos valtio ei pysty kontrolloimaan rajojaan, valtio on epäonnistunut yhdessä perustehtävistään.

Astrid Thorsin saamat alatyyliset herjat ja tappouhkaukset ovat tietysti tuomittavia. Thors on kuitenkin itse esiintynyt ristiriitaisesti verrattuna hallituksen viralliseen työperäistä maahanmuuttoa suosivaan linjaan.

Suomessa on muuhun läntiseen Eurooppaan verrattuna erilainen tilanne, koska täällä kehitys on sekä alkanut muita myöhemmin että ollut muutenkin laimeampaa. Silti myös Suomessa näkyy merkkejä lähiöiden gettoutumisesta ja maahanmuuttajayhteisöjen pysyvästä syrjäytymisestä muun yhteiskunnan ulkopuolelle.

IDA kirjoitti...

Ihan hyvä artikkeli

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0804/kemilainen.pdf

kansallisen identiteetin kehittymisestä ennen varsinaisia moderneja aikoja. Tuo nyt koskee vain Ruotsia ja Suomea, mutta hyvä niinkin. Perusjuttu on kuitenkin, että vaikka kansallisvaltiot ovat moderni ilmiö niin niihin johtanut kehitys ei välttämättä ollut pelkästään yhteiskuntien modernisoitumisen ( maanviljelystä teollisuuteen jne...) aiheuttamaa, vaan sillä oli pidempi historia takanaan.

Anna Mikkola kirjoitti...

Olisi tietysti kommentoitavaa vaikka joka lauseeseen, mutta yritän priorisoida ja siten lyhentää tekstiä.

Vasarahammer kirjoitti:
"Maahanmuutto ei ole mikään luonnonilmiö. Jos valtio ei pysty kontrolloimaan rajojaan, valtio on epäonnistunut yhdessä perustehtävistään."

Luonnollisuus on hankala käsite, mutta jos sitä pitää käyttää noiden termien yhteydessä, niin väitän että maahanmuutto on huomattavasti luonnollisempi ilmiö kuin valtio tai kansallisvaltio.

Ihmiset ovat vaeltaneet, muuttaneet milloin minkäkin perässä, tai ihan vain uteliaisuuttaan, aina.

Valtiot ovat ilmestyneet joskus, niiden rajat noudattavat joskus jotain selkeitä maantieteellisiä seikkoja (joki, vuoristo), joskus eivät. Joskus nämä valtiot pitävät sisällään yhden kieliryhmän, joskus useita. Joskus nämä rajat on piirretty selkeästi, joskus ne ovat häilyvämpiä. Se tapa ja ne periaatteet joilla näitä rajoja valvotaan ovat vaihdelleet, vaihtelevat ja tulevat vaihtelemaan.

Moderni valtio siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme (ja tämä ei ole sama asia kuin kansallisvaltio) on syntynyt käytännössä joskus 1700-luvun kuluessa. Silloinkaan toki ymmärrys siitä mikä on "valtion perustehtävä" ei ole ollut yhtään sama kuin nyt. Alunperin on ollut intressiä vahtia rajoja tullien, kaupankäynnin verottamisen, takia. Ihmisten muuttamisilla nyt niin ole ollut väliksi. Tuhansia vuosia Euroopankin historiassa siis ihmiset ovat muuttaakseen voineet aivan hyvin ja ilman mitään sen kummoisempia esteitä ylittää rajoja.

Tällä hetkellä globaalisti katsoen muuttovirrat ovat toki kasvaneet volyymissäkin, mutta suurempi merkitys lienee muuttoliikkeiden monimutkaistumilla. Erilaisia muuttoliikkeitä kohdistuu samoihin maihin yhtä aikaa. Eurooppaan tulevat muuttovirrat eivät ole suurimpia, saati Suomeen. Valtaosa ihmisistä liikkuu kehitysmaasta toiseen.

Asenne "se ei ole meidän ongelmamme" on monessa suhteessa kestämätön silloin kun voidaan aivan kiistatta näyttää, että meidän politiikkamme johtaa ihmisten kuolemaan.

Ylipäänsäkin "tilanteen säilyttäminen nykyisellään" tai muu "maahanmuuton laittaminen jäihin" ovat vaatimuksina nähdäkseni jonkinlaisia kestämättömiä ja väliaikaisia hätäreaktioita.

Jos nykyiset muuttoliikkeet koetaan jonain suurena kansainvaelluksena, niin sopii odotella muutama vuosikymmen. Mikäli ennusteet esimerkiksi ilmastonmuutoksen rajuudesta pitävät paikkansa, globaalit muuttoliikkeet tulevat moninkertaistumaan jo pelkästään viljelykelpoisen maan radikaalin vähenemisen takia, saati sitten kaikista muista seurauksista johtuen.

Tämän tulevaisuudennäkymän kannalta ajatus silmien ummistamisesta ja rajojen sulkemisesta on aivan absurdi, ja se olisi tie joka tulisi loppupeleissä maksamaan huomattavasti enemmän kuin siitä hyödytään.

Tämä myös siksi, että EU:n yhteinen ulkoraja edellyttää EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, mikäli unioni aikoo järkevästi käsitellä tulevia muuttovirtoja. Näin ollen ei ole kyse vain siitä mihin suuntaan Suomessa halutaan tämän kanssa mennä.

IDA kirjoitti...

"Tuhansia vuosia Euroopankin historiassa siis ihmiset ovat muuttaakseen voineet aivan hyvin ja ilman mitään sen kummoisempia esteitä ylittää rajoja"

Ei se kyllä niin vapaata ole ollut. Pään lähtö on useinkin ollut vaarana ja rajoja on ylitetty lähinnä sotajoukkojen kanssa.

Melkein väittäisin, että liikkumisen sotaisuus on ollut sääntö ja rauhalliset muuttoliikkeet poikkeus.

Mitä taas yksilöiden liikkumiseen tulee niin siitä voisi taas palata nykyvasemmiston pyrkyyn feodaaliaateluuteen ;)

Vasarahammer kirjoitti...

"väitän että maahanmuutto on huomattavasti luonnollisempi ilmiö kuin valtio tai kansallisvaltio."

Jos maailmaa katsotaan kokonaisuutena, despotia, korruptio, takapajuisuus ja väkivalta ovat paljon luonnollisempia kuin demokratia ja oikeusvaltio.

Järjestäytyneen yhteiskunnan on paljon helpompi vajota alaspäin kolmannen maailman tasolle, kuin
kolmannen maailman yhteiskunnan nousta suosta.

"Ihmiset ovat vaeltaneet, muuttaneet milloin minkäkin perässä, tai ihan vain uteliaisuuttaan, aina. "

Nykymaailmassa tätä kutsutaan turismiksi.

"Silloinkaan toki ymmärrys siitä mikä on "valtion perustehtävä" ei ole ollut yhtään sama kuin nyt. Alunperin on ollut intressiä vahtia rajoja tullien, kaupankäynnin verottamisen, takia. Ihmisten muuttamisilla nyt niin ole ollut väliksi. Tuhansia vuosia Euroopankin historiassa siis ihmiset ovat muuttaakseen voineet aivan hyvin ja ilman mitään sen kummoisempia esteitä ylittää rajoja."

Ihmisten muuttamisella on ollut väliä. Yhdysvallat on esimerkki maahanmuuttajien luomasta valtiosta.

Myös Rooman valtakunnan tuhossa kansainvaelluksilla oli oma osuutensa.

"Eurooppaan tulevat muuttovirrat eivät ole suurimpia, saati Suomeen. Valtaosa ihmisistä liikkuu kehitysmaasta toiseen."

Euroopassa väestönkasvu on negatiivista eli lapsia syntyy alle 2,1 kappaletta naista kohden. Maissa, josta Eurooppaan kohdistuu maahanmuuttopainetta, syntyvyys on paljon suurempaa.

Länsimaalaisten suhteellinen lukumäärä maailmassa on laskenut vuosi vuodelta ja laskee edelleen.
Maahanmuuton helpottamisessa riskinä on se, että Eurooppa muuttuu huonompaan suuntaan. Kun ihmiset ovat jo muuttaneet maahan, kelloa ei voi kääntää takaisin. Ainakin yritys kääntää kehityksen suunta vaatii erittäin radikaaleja ja väkivaltaisia toimia. On siis järkevämpää pyrkiä aktiivisesti rajoittamaan maahanmuuttoa kuin edistämään sitä.

"voidaan aivan kiistatta näyttää, että meidän politiikkamme johtaa ihmisten kuolemaan."

Ihmiset, jotka lähtevät lautoilla Kanarian saarille tai Lampedusan saarelle, tekevät sen omasta tahdostaan vapaaehtoisesti. Vastuu näiden ihmisten kohtalosta ei kuulu eurooppalaisille. Tästä huolimatta Espanjan, Italian ja Maltan rajaviranomaiset pyrkivät pelastamaan aalloilla ajelehtivia ihmisiä.

Ihmiset eivät siis nouse veneeseen tai kiipeä lautalle minkään politiikan ohjaamina.

"Ylipäänsäkin "tilanteen säilyttäminen nykyisellään" tai muu "maahanmuuton laittaminen jäihin" ovat vaatimuksina nähdäkseni jonkinlaisia kestämättömiä ja väliaikaisia hätäreaktioita."

Minä en ole omissa kirjoituksissani vaatinut mitään tällaista. Maahanmuutosta voi myös yrittää hyötyä. Valitettavasti eurooppalaiset yhteiskunnat ovat anteliaine sosiaaliturvajärjestelmineen ja korkeine verotuksineen sellaisia, että ne houkuttelevat vääränlaisia maahanmuuttajia ja tarjoavat lisäksi työhön halukkaille mutta osaamiseltaan puutteellisille vähän mahdollisuuksia.

"Mikäli ennusteet esimerkiksi ilmastonmuutoksen rajuudesta pitävät paikkansa, globaalit muuttoliikkeet tulevat moninkertaistumaan jo pelkästään viljelykelpoisen maan radikaalin vähenemisen takia, saati sitten kaikista muista seurauksista johtuen."

Ilmastomuutoksesta en sano tässä yhteydessä mitään. Sitä on käytetty selityksenä esim. Darfurin kriisissä erittäin kevyin perustein.

Suurin syy viljelyalan vähenemiselle on väestönkasvu, josta kaikki muut ongelmat seuraavat. Ilmastomuutoksen torjuntatoimista eräät (biopolttoaineet) ovat sellaisia, että ne vähentävät ruoan tuotantoon käytettävän peltoalan määrää.

"Tämän tulevaisuudennäkymän kannalta ajatus silmien ummistamisesta ja rajojen sulkemisesta on aivan absurdi, ja se olisi tie joka tulisi loppupeleissä maksamaan huomattavasti enemmän kuin siitä hyödytään."

Minun näkökulmastani silmät ovat ummessa sillä puolella, joka kuvittelee kaiken maahanmuuton olevan siunauksellista ja rikastuttavan kulttuuria.

Maahanmuuton ikävistä puolista olen jo kertonut aiemmissa viesteissä. Maahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Jos maahanmuuton aiheuttamat ongelmat kasvavat jossain maassa riittävän suuriksi, väestön tuottavin osa muuttaa muualle, mikä pahentaa julkisen talouden vaikeuksia. Pienessä mittakaavassa tämä näkyy jo maiden sisällä, kun paljon maahanmuuttajia vastaanottaneet kunnat menettävät veronmaksajia.

"Näin ollen ei ole kyse vain siitä mihin suuntaan Suomessa halutaan tämän kanssa mennä."

Tämän vuoksi itse pidän kansallisvaltiota Euroopan Unionia tehokkaampana toimijana maahanmuuton suhteen.

Tuplis kirjoitti...

Mikkolalta on myös jäänyt vertauksissaan aiempiin maahanmuuttoilmiöihin sellainen täkäläinen ilmiö kuin sosiaaliturva.

Perstuntumalla veikkaan, että maahanpyrkijöiden määrä putoaisi radikaalisti Afrikan ja lähi-idän alueilta, jos ihmiset eivät olisi tietoisia sosiaaliturvan olemassaolosta.

Koska silloin heidän täytyisi kyetä elättämään itsensä ja järjestämään toimeentulonsa. Itse. Kuten niiden aikaisempien maahanmuuttojen kohdalla. Jolloin ei jostain kumman syystä etelästä pohjoiseen virrannutkaan likikään samassa määrin väkeä.

Anna Mikkola kirjoitti...

Tuplis: maahanmuuttajat eivät pääosin ole oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Toisekseen maahanmuuton mahdollisuudet käytännössä (lähinnä kuljetuksen osalta siis) ovat moninaistuneet ja kasvaneet niin huimasti että se vaikuttaa aika paljon. Tästä huolimatta esimerkiksi Afrikasta Suomeen pyrkivien määrä on aivan marginaalinen - Suomi ei ole mitenkään erityisen houkutteleva maa. Kylmä, vaikea kieli, vaikeat työmarkkinat.

Yleisesti:

On turha alkaa jankata asioista joista selkeästi olemme eri mieltä. Niin kuin oikeastaan kaikissa poliittisissa periaatteissa, kyse on siitä, miten näemme ihmisyyden, sen luonteen ja sen rooliin.

Tulkitsemme ihmisyyttä eri tavoin. Siitä ei päästä eteenpäin, jos ei aleta keskustella siitä perimmäisestä asetelmasta.

Vain makuasioista voi ylipäänsä riidellä, sanovat venäläiset.

Mari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tuplis kirjoitti...

Hups, äsken duunasin kommentin väärillä tunnuksilla kun en ole ainoa koneen käyttäjä.

maahanmuuttajat eivät pääosin ole oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Tässä on sitten varmaan joku kiva termistön porsaanreikä, mutta sosiaaliturvaksi minä kutsun vastikkeetonta elättämistä. Eihän se väärän sanan valitseminen itse käytäntöä kyllä mihinkään muuta.

Tuplis kirjoitti...

Kyse ei myöskään ole niinkään ihmisyyden määritelmästä. Poliittinen ajatteluni ei pohjaa ideologiaan, vaan olen pragmaatikko.

Koska edustan vain yhtä valtiota, voin vetää vain sen suuntaan, koska kaikki muutkin valtiot vetävät omiin suuntiinsa. Valtiotason politiikassa ei ole kyse siitä, että olisi jotkut yhteiset moraalisäännöt joista pidettäisiin kiinni että kaikilla olisi hyvä olla. Lue macchiavelliä niin saatat ymmärtää, että valtiotason politiikassa mennään hiekkalaatikkosäännöillä. Valtio, joka pelaa "reilusti" ja "muita ajatellen" vain häviää resurssienjaossa niille, jotka ajattelevat omaa parastaan.

Koska minulla ei ole minkäänlaista hinkua myötävaikuttaa siihen, että Suomi kärsisi humanitäärisestä idiotiasta yhtään enempää kuin on pakko, vastustan henkeen ja vereen haitallista maahanmuuttoa (jonka haitallisuuden voi mitata helposti sillä, millä tavoin se vaikuttaa huoltosuhteeseemme).

Kyse ei siis ole mistään ihmisyyden määritelmästä. Minä tiedän ihmisen olevan pohjimmiltaan itsekäs ja ahne olento ja tästä syystä altruistisilla säännöillä ei pärjätä jos muut eivät pelaa niillä kans. "Esimerkkinä muille" sahaa vain omaa oksaansa.

IDA kirjoitti...

Omasta mielestänikään kyse ei varsinaisesti ole siitä miten näemme ihmisyyden vaan ihan politiikasta. Tai ainakin pitäisi olla.

Ihmisyyden määritelmissä mennään ehkä individualismi/yhteisöllisyys - akselilla, jossa vasemmisto on vähän paradoksaalisestikin liukumassa äärimmäiseen individualismiin, sillä koko maailman näkeminen yhtenä yhteisönä on luonnollisesti yhteisöllisyyden täydellistä kieltämistä.

Anna Mikkola kirjoitti...

Tuplis, IDA:

Tietysti kyse on ihmisyydestä ja sen luonteesta. Kyseessä on positio, joka täytyy valita samalla kun valitsee poliittisen teorian. Aristoteleen, Machiavellin, Locken tai vaikkapa Marxin ajatuksia voi ymmärtää vasta kun systemaattisesti etsii taustalla olevan ihmiskuvan.

Pragmaattisuus on myös valittu positio. Ei se ole sen "objektiivisempi" kuin mitkään muutkaan. Se on poliittinen kanta, ja siihen sisältyy tiettyjä taustaoletuksia ihmisyydestä ja maailmasta.

Machiavellin ihmiskuva on itse asiassa sangen mielenkiintoinen. Machiavelli oli itse erakko, josta oli lähinnä hauska tarkkailla ja tutkia ihmisiä ja heidän käyttäytymistään.

On kuitenkin todettava, että Machiavellin harrastuksiin kuului myös vetäminen perseet olalle, pukeutuminen toogaan ja keskusteleminen antiikin filosofien kanssa.

Akseli ei ole individualismi/yhteisöllisyys - ei ainakaan pelkästään. Kyse on myös potentiaalista, hyvyydestä/pahuudesta, tarpeista ja pyrkimyksistä.

No joka tapauksessa. Se voi olla vaikeaa, mutta joskus on vain todettava että olemme perustavista kysymyksistä eri mieltä.

Tuplis kirjoitti...

Pragmaattisuus on myös valittu positio.

Se ei ole ideologia. Se on käytännössä testattua matskua ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Se muokkautuu maailman mukaan. Ideologia taas on ajatusmälli, joka yrittää uskotella tunnustajilleen olevansa Se Oikea Kuva maailmasta. Tässä on melko suuri ero.

Ei se ole sen "objektiivisempi" kuin mitkään muutkaan. Se on poliittinen kanta, ja siihen sisältyy tiettyjä taustaoletuksia ihmisyydestä ja maailmasta.

Sikäli kun "tällä on saatu tähän asti parhaat tulokset" on poliittinen kanta, joo. Tosin se ei ole.

Silkan ad hominemin Macchiavellia kohtaan jätän huomiotta - en ole ylistänyt häntä ihmisenä vaan suitsutan hänen tarkkoja havaintojaan.

Akseli ei ole individualismi/yhteisöllisyys - ei ainakaan pelkästään. Kyse on myös potentiaalista, hyvyydestä/pahuudesta, tarpeista ja pyrkimyksistä.

Tulihan se hyvyys/pahuus sieltä. Nyt löytyi ongelman ydin. Sinun mielestäsi siis pitää tehdä ennen kaikkea oikein, kun taas minun mielestäni pitää tehdä ennen kaikkea sisäryhmämme (suomalaisten) parasta ajatellen.

No joka tapauksessa. Se voi olla vaikeaa, mutta joskus on vain todettava että olemme perustavista kysymyksistä eri mieltä.

Jep - idealisti vastaan pragmatisti. Jäsennämme maailmaa aivan eri tavoin eikä konsensusta todnäk löydy.

IDA kirjoitti...

"Machiavellin ihmiskuva on itse asiassa sangen mielenkiintoinen. Machiavelli oli itse erakko, josta oli lähinnä hauska tarkkailla ja tutkia ihmisiä ja heidän käyttäytymistään.

On kuitenkin todettava, että Machiavellin harrastuksiin kuului myös vetäminen perseet olalle, pukeutuminen toogaan ja keskusteleminen antiikin filosofien kanssa."

Kuullosta mukavalta mieheltä vaikka en teksteistä niin piittaakaan.

Tämä on ehkä ero ihan inhimillisessä ajattelussa. Itseäni ainakaan ei niin kauheasti kiinnosta ihmisten taustat. Elämäkerroissa ja vastaavissakin ottaa yleensä vain päähän, että ne lähtevät jostain isoäidin syntymästä sen sijaan, että keskittyisivät siihen mitä ihminen on tehnyt.

"Akseli ei ole individualismi/yhteisöllisyys - ei ainakaan pelkästään."

No ei varmaan pelkästään, mutta politiikassa tuo vastakkaisuus on minusta nykyään vahvasti esillä.

"No joka tapauksessa. Se voi olla vaikeaa, mutta joskus on vain todettava että olemme perustavista kysymyksistä eri mieltä."

Minusta ei ole ongelma, jos on erimielisyyksiä. Ongelma on se, jos pyritään luomaan joku yksi totuus asioissa, jotka sinänsä eivät ole objektiivisesti tarkasteltavissa niin, että joku puolueeton totuus olisi löydettävissä.

Kansakunta on tavallaan aika hyvä, ellei jopa ideaali, poliittinen yksikkö, joka kestää myös sisäisiä ristiriitoja eikä vaadi jotain yhden totuuden politiikkaa, mutta ei toisaalta myöskään helposti hajoa voimattomaksi luomaan hyvinvointia jäsenilleen. Nationalismi perustuu osittain myös tuolle huomiolle.