Eduskunnassa käsitellään ilmeisesti huomena SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n epäluottamuslause ulkoministeri Timo Soinille. PS:n eduskuntaryhmä tekisi minusta hyvin, jos se vetäytyisi koko äänestyksestä äänestämällä porukalla tyhjää tai olemalla poissa. Kyseessä on ehkä Suomen politiittisen historian typerin epäluottamusäänestys, eikä ole mikään kunnia osallistua siihen. Toinen vaihtoehto on äänestää Timo Soinin luottamuksen puolesta.
Kokoomuksen rooli äänestyksessä on ehkä mielenkiintoisin. Orpo on jo väläytellyt edustajille vapautta äänestää mielensä mukaan. Olisi tavallaan mukavaa, jos äänestyksessä päädyttäisiin siihen tulokseen, että vigiliaan osallistuminen on Suomen ulkopoliittisen linjan vastaista. Se varmasti saisi monenkin eurooppalaisen politiikon kysymään miksi Kokoomus on EPP:ssä eikä Euroopan sosialistien tai vihreiden ryhmissä, joiden arvopohjan se varauksetta jakaa. Kokoomushan äänestyksen tuloksen tulee ratkaisemaan. Siniset ja Keskusta varmasti äänestävät luottamuksen puolesta.
Äänestys on ongelmallinen myös sananvapauden kannalta. Ministereilläkin pitäisi olla oikeus moraalisiin kantoihin ja niiden ilmaisemiseen. Sananvapautta ei Suomessa kuitenkaan kunnioiteta enää juuri lainkaan, joten sitä tuskin kannattaa ottaa eduskunnassakaan esille. Todellinen ongelma on se, että Soini on osallistunut kristilliseen vigiliaan ja ilmaissut ilonsa Argentiinan aborttilaista, jonka perusteella raskauden alkaminen raiskauksen seurauksena ja vaara terveydelle ovat abortin laillisia perusteita. Näitä näkemyksiä SDP, vihreät, RKP ja vasemmistoliitto, sekä osa kokoomuslaisista ovat pitäneet Suomen ulkopoliittisen linjan vastaisina. Mikäli ne oikeasti ovat Suomen virallisen ulkopoliittisen linjan vastaisia, voi hyvin kysyä mitä Suomi yleensäkään tekee läntisessä arvoyhteisössä, kun ainoa maa mistä Suomen aborttioikeuksiin keskittyvä ulkopoliittinen linja saisi varauksettomattoman hyväksynnän olisivat kommunistinen Kiina ja Pohjois-Korea.
Kevään eurovaalit ovat monessakin mielessä mielenkiintoiset, mutta yhtenä pikku sivujuonteena niissä jälleen on se montako arvopohjatonta ateistia Suomen Kokoomus saa ujutettua parlamentin kristillisdemokraattiseen EPP-ryhmään. Ja vain sillä perusteella, että ketään ei siellä kiinnosta minkälainen arvopohja Kokoomuksella on.
Kesän 2017 hallitusratkaisu oli jo niin suuri ilveily demokratian kustannuksella, että tämä sitä tuskin tulee ylittämään. Hallituksen kaatumisessa olisi tiettyä oikeudenmukaisuuttakin, mutta tällä tavalla tehtynä se tietysti veisi Suomen mainetta aina vain huonompaan suuntaan, jos se enää on mahdollista.
2 kommenttia:
Yksinkertaisesti asia on niin, että henkilö, joka asettaa vakaumuksensa ja henkilökohtaisen sananvapautensa virka-asemansa ja liihen liittyvien velvoitteiden yläpuolelle, ei ole kykenevä hoitamaan kyseistä virkaa.
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole ja tuosta tulee jo natsitkin mieleen. Ei virka ole sellainen asia, jolle koko elämä pitäisi alistaa.
Toisaalta alkaa olla melkein niin, että kristitty ihminen, tai vapaa mies, ei voi toimia Suomen hallituksessa. Ei se huono juttu ole muulle kuin Suomen hallitukselle.
Lähetä kommentti