lauantai 1. syyskuuta 2018

Kahden minuutin viha


Huomenna alkaa taas uusi viikko ja tulee uudet lukukappaleet ja evankeliumit, joista en vielä tiedä mitään, koska en lunttaa. Tähän ei enää viitsi etsiä mediaotsikkoa, koska koin niin, että olin itse siellä missä otsikoita tehdään. Noin tuhannen ihmisen miekkarissa Lahdessa.

Otsikko voisi oikeastaan olla alkukielellä: "Two Minutes Charity", sillä niin hyvä oli meininki. On ilo olla tämän puolueen jäsen ja sanoisin Lahden tunnelmien ja niiden tunnelmien perusteella joita Kymen piirissä olen kevään ja kesän mittaan kokenut, että PS ei ole katoamassa minnekään, vaan tulee olemaan vaikuttava tekijä suomalaisessa politiikassa vielä silloinkin, kun me - jos armon saamme - puhdistumme tekemiemme syntien seurauksista kiirastulessa.

Omasta mielestäni kaikki puheet ovat aina liian pitkiä, mutta nyt ne olivat sen ohella hyviä. Ohjelmaluonnokset ovat mielestäni täysin valmiita ja ne ovat parempia kuin koskaan ennen. Puolue on selvästi kehittynyt oikeaan suuntaan. Puolue ei kuitenkaan ole paperia, vaan ihmisiä ja aivan vilpittömästi voi sanoa, että nyt on hyvä meininki. Haaste on saada nämä ohjelmat läpi ihmisten tietoisuuteen ennen vaaleja. Jos siinä onnistutaan, niin ensi kevään vaaleista on tulossa jopa odottamattoman hyvä tulos.

Ei mulla oikeastaan muuta: lähdin kesken pois, josta syystä luonnollisesti ruoskin itseni. Saunan kautta kohti viidettätoista helluntain jälkeistä viikkoa siis.

Ei kommentteja: