Ihmiset, jotka puhuvat laajamittaisen maahanmuuton välttämättömyydestä ovat lähes poikkeuksetta jonkinlaisten henkisten ammattien edustajia. Useimmiten toimittajia, poliittisia virkamiehiä tai yliopistoihmisiä.
Viaton sielu voisi luulla, että he kokevat itsensä riittämättömiksi ja vajavaisiksi ja siksi näkevät maahanmuuton ainoana mahdollisuutena. Niin kai todellisuudessa onkin, mutta syvällisin ja vastaamatta jäävä kysymys taitaa kuitenkin olla se, miksi muiden aina täytyy kärsiä heidän vajavaisuudestaan?
Kopioin tuon kuvan Kullervon blogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti