Lintutorni

Kaarniemenlahden lintutorni on ärsyttävän lähellä moottoritietä. Linnut tosin eivät tunnu piittaavan, mutta jotenkin takaa kuuluva, jatkuva melu häiritsee tarkkailijaa ja tuntuu tilanteeseen sopimattomalta. Itse erotan linnut tasolla: iso lintu, pikkulintu ja vesilintu, joten sinänsä itse tarkkailun onnistumista melu ei häirinnyt.

Paljaalla silmällä näki muutaman lokin, pari varista ja kaksi joutsenta. Joutsenista olin ensin epävarma olisiko kyseessä vähän suurempi verkonmerkki. Ehdotukseeni, että havaintopäiväkirjaan voisi kirjoittaa: "Joutsen tai poiju", suhtauduttiin puhtaan huvittuneesti, mistä näki, että aloittelijaa ei tuollakaan alalla arvosteta. Lopulta kuitenkin varmistui, että joutsenia ne olivat, koska niitä oli kaksi. Jakautuvaa poijua ei ole vielä keksitty.

Vaikka lintuhavainnot jäivät vähäisiksi, muut huomiot olivat sitäkin avartavampia.

Vihreä tee nimittäin maistuu huomattavasti paremmalta kuin valkoinen tee, kun on polkenut kymmenen kilometriä vastatuuleen lievää ylämäkeä ja nenä vuotaa. Siksi se on proletariaatin juoma. Näin maailma on tasapainossa.