maanantai 13. joulukuuta 2010

Tahaton komiikka 2010. Ensimmäinen palkinto

Palkinto menee yllättäen Helsingin Sanomille:

"teksti ei täytä älymystölle asetettavaa vaatimusta ilmaisun ja ajatuksen selkeydestä ja kritiikin kestävyydestä."

Lauseessa itsessään ei tietenkään ole mitään koomista, mutta kun tietää, että sen tuottaja on Helsingin Sanomat, niin herää heti pieni hymynkare, että miten he pystyvät moista arvioimaan? Sitten kun tietää, että siinä arvioidaan Eero Huovisen kirjaa, niin naurattaa jo ihan vallan, kun voi kuvitella, kuinka Helsingin Sanomien toimitukselle on kerrottu, että eläkkeelle jäänyttä piispaa pidettiin konservatiivina ja kirja pitää arvostella sen mukaan. Se, että Helsingin Sanomissa olisi joku kirkollisiin ja uskonnollisiin asioihin perehtynyt ihminen olisi kai liikaa vaadittu lehdeltä, jonka viime vuosien suurin taistelu kirjallisella alalla on ollut Susanna Ruususen kirjan Pääministerin morsian sensuroinnin ehkäisemiseksi käyty kiihkeä sota. Se vain on kummallista miksi lehti katsoo asiakseen arvostella myös tuollaisia hieman vakavampia kirjoja.

Luterilainen kirkko nyt kaikesta huolimatta on Suomessa vielä todellinen älymystön keskittymä varsinkin, jos sitä Erkon mediaan vertaa. Eero Huovinen taas edustaa ilman muuta älymystöä, jos tässä maassa sellaista on. Ja onhan sitä, mutta sitä ei vain Helsingin Sanomia lukemalla huomaa.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tatu Vanhanen ja Richard Lynn ovat tunnetusti sanoneet yhtä ja toista älykkyydestä.

Nyt on samanhenkisissä tutkimuksissa osoitettu, että älykkyys ja uskonnottomuus - kuten myös liberalismi ja älykkyys - korreloivat vahvasti.

Tämähän on epäilelmättä totta, kuten kaikki muukin älykkyystutkimus.

On siis lähes empiirinen mahdottomuus, että kirkon yhteydessä voidaan puhua älymystöstä, eikö totta.

IDA kirjoitti...

Ei. Älykkyyden ja uskonnottomuuden tai älykkyyden ja liberalismin vahvaa korrelaatiota ei ole osoitettu, mutta vaikka olisikin, niin se ei ole oleellista, koska piispat mitä todennäköisimmin edustavat uskovaisten älyllistä kärkeä.

Jos ottaisimme satunnaisotoksen jostain kardinaaleista ja satunnaisotoksen jonkin huipputiede - siis liberaaliateistisen :D -yliopiston proffista niin varmaan aika tasoihin menisi. Jos taas ottaisimme vastaavan satunnaisotannan vaikka jesuiittojen johtoportaasta, niin todennäköisesti kyseiset ateistit häviäisivät.

Jos taas ottaisimme satunnaisotoksen Hesarin toimittajista niin kaikki varmaankin voittaisivat, jos ne korvattaisiin toisilla.

Empiirinen mahdottomuus on kyllä jännä asia ja kukapa tietäisi kuka sen suhteen on oikeassa ;)

Juho kirjoitti...

Jos taas ottaisimme vastaavan satunnaisotannan vaikka jesuiittojen johtoportaasta, niin todennäköisesti kyseiset ateistit häviäisivät.

Oho, oho. Kovat on puheet. :)

IDA kirjoitti...

No se oli läppää, vaikka varmaan se noin menisi, että tuollaiset ryhmät bongaisivat samat keskiarvot.

Sen sijaan ei ole läppää, että Suomen suurin ja arvostetuin päivälehti arvostelee piispan kirjaa näin:

"Yksi luku esimerkiksi päättyy opetukseen: "Kirkkona olemme sidottuja siihen, mihin Jumala sanassaan meitä kehottaa." Mikäpä siinä, perinteinen opetus.

Mutta vähänkin tarkemmin ajatellen Huovinenkin ruksaisi punakynällä ehkä valtaosan Raamatun kehotuksista alkaen vaikkapa kurittomien lasten surmaamisista tai vihaisen härän kivittämisestä ja sen omistajan surmaamisesta
.

vaan se on sivistymätöntä ja osoitus viisauden puutteesta toimituksesta. Varsinkin, jos kirjaa moititaan siitä, että se ei täytä älymystölle asetettuja vaatimuksia.

Juho kirjoitti...

Niin, mikä sitten on sitä "Jumalan sanaa" johon kirkko nojaa ja mikä ei. Mielestäni tämä ikivanha ongelmakohta tekee siteeraamastasi arvostelusta oikeutettua. Tosin minunkin mielipiteeni saattaa olla sivistymätön, joten arvostan toki jos viitsit sivistää.

IDA kirjoitti...

Niin siis tuo ympäristö, eli maan suurin päivälehti, tekee arvostelusta huonon. Sellaiselta odottaisi sivistyneempää otetta. En tarkoita sitä, että piispan kirjaa pitäisi kohdella ilman kritiikkiä, mutta esimerkiksi tuosta lain suhteesta kristinuskoon löytyisi kyllä hyllymetreittäin kirjoja, joten ei olisi syytä heittää vanhaa läppää "Mooseksen kirjassa sanotaan, että viiksiä ei saa vahata" joten miksi tästä ei pidetä kiinni? Ei siis ainakaan tuolla tasolla. Tosin HS:n kulttuuritoimituksen taso ilmeisesti sitten on todellakin juuri tuo, mikä tietysti merkitsee sitä, että kannattaa lukea muita lehtiä, kuten itse teenkin. Tuo vain tuli sattumalta vastaan.

Mielelläni sivistäisin ja valaisisin asiaa, mutta myönnän, että se olisi tässä varmasti mahdotonta. Pitää lukea koko corpus ja valistuksen perinnön murskaus on kyllä osittain kesken :D

En nyt tiedä miten tuon arvostelun voisi kuvata, mutta ehkä niin, että se on suurin piirtein sama kuin jotain evoluutiobiologin kirjoittamaa kirjaa jonkin eläinlajin erityispopulaation kehityksestä arvioitaisiin pohjalta, että ei voi todistaa ihmisen olleen alkujaan kala.

Tietenkin tuo on myös - koska HS:stä on kysymys - kirkkopolitiikkaa, jossa otetaan kanta, mutta sellaisenakin se on ala-arvoista.

Vasarahammer kirjoitti...

Progressiiviset vasemmistolaiset haluavat vallata kirkon ja julistaa progressiivista vasemmistolaisuutta Jumalan auktoriteetilla.

Siksi Eero Huovisen kaltaiset tavallisten ihmisten arvostamat piispat joutavat mennä. Heidän tilalleen tulee sitten Irja Askolan ja nykyisen arkkipiispan kaltaisia "keskustelevia" lässyttäjiä.

Anonyymi kirjoitti...

Nykytoimittajat haluavat lukea Raamattua kuin piru itse. Ottavat yksittäisiä kohtia ja osoittavat, ettei kirkko sitä eikä tätäkään kohtaa enää seuraa kirjaimellisesti. Heidän käsityksensä Raamatun asemasta kirkossa on kovin protestanttinen, suorastaan sellainen, jossa Raamattu on yhtä suoraan taivaalta pudonnut kuin Mormonien kirja hieman myöhemmin sinne jonnekin Amerikan aavikolle.

Siellä, missä katolisuus edelleen leimaa kulttuuria, ei tällaista naurettavaa kysymyksenasettelua edes esiinny. Katolisessa maailmassa ymmärretään, että Raamattu on kirkon kirja: kirkko sen kokoonpanosta päätti, oman uskonsa mukaan Pyhän Hengen vaikutuksesta, ja sama kirkko on velvoitettu sen opetuksia uskollisesti noudattamaan ja tulkitsemaan Jumalan johdattaman opetusvirkansa nojalla, joka nojaa ei vain Raamattuun vaan myös traditioon, tietenkin, koska "[o]n paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa" (Joh. 21:25).