keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Sananvapaudesta, osa 3458

Erinäisistä kiireistä johtuen viimeisin suomalainen sananvapausrikostapaus on mennyt minulta täysin ohi. Vasarahammer kirjoittaa siitä oleellisen, joten minun ei tarvitse.

Muutenkin aihe alkaa olla osaltani loppuun kaluttu. Suomen sananvapaustilanne on surkea ja on täysin varmaa, että ellei niin sanoitusta kansan syvistä riveistä - siis muualta, kuin perinteisesti älymystönä pidettyjen ihmisten joukosta - nouse sananvapauden puolustajia, sitä ei tule Suomessa puolustamaan kukaan. Suomessa kirjailijat, lehtimiehet, taiteilijat, tieteilijät, poliitikot, oikeusoppineet ja vastaavat eivät minusta edes sananvapautta ansaitse. Olisi huomattavasti parempi, jos heidän sanomisensa olisivat mahdollisimman tarkkaan sensuroituja, mutta koska he eivät koskaan pysty haastamaan yhtään porvarillista* ajatusta, he voivat minusta ihan rauhassa myös pitää tunkkinsa.

*mielessä, jonka selitän myöhemmin, jos jaksan. ;)

Ei kommentteja: