lauantai 29. joulukuuta 2007

Muutoksen suunta

Muistan kuinka lapsena kiehuin melkein kiukusta, jos jouduin kuuntelemaan jonkun poliitikon puheita. Varsinkin Kalevi Sorsa oli suorastaan kammottava kokemus. Minusta kyseessä oli joku suomea muistuttava kieli, jossa kaikkia rakenteita surutta raiskattiin, jotta voitaisiin sanoa muka jotain sanomatta silti oikeastaan mitään. Nykyään - en kyllä aio kuunnella mistään arkistosta - Sorsan puheet varmaan kuulostaisivat jo poliittiselta runoudelta, sekä todella täsmälliseltä yhteiskunnalliselta ilmaisulta. Sen verran on jostain luonnottomasta syystä tullut lueskeltua Eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja.

Ei taida olla kuin reilu kymmenen vuotta, kun ihmettelin huvittuneena sitä kuinka serkkuni, joka on enempi taiteellinen, ihmetteli hieman tuohtuneena sitä miten ihmisiä voi kutsua kuluttajaksi. Minusta se oli ihan ok. Jos jotain kulutetaan voidaan myös katsoa kuka kuluttaa. Ne ovat kuluttajia sitten. Serkkuni esitti silloin kantoja, jotka nykyään, kun koko ympäröivä todellisuus suhtautuu ihmisiin vain kuluttajina, ymmärrän paremmin.

Ehkä tämä on liian jyrkästi sanottu, mutta nykyään kaikessa minkä perinteisesti on pitänyt heijastella jotain henkisiä arvoja näkyy uskomaton latistuminen ja matalamielistyminen. Korkeampiin taiteisiin tai uskontoihin puuttumatta tämän huomaa hyvin vaikkapa aikakauslehtien ja TV-ohjelmien kehityksestä. Toisaalta puhdas teknologia, joka on perusolemukseltaan materialistista kehittyy jatkuvasti hienostuneempaan suuntaan ja tavallaan henkistyy. Pitäisi kai panostaa esineisiin.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se että et tunne asioita enää samoin kuin ennen voi johtua myös itsestäsi.
Itse asiassa aika tyypillinen masennuksen oire.

IDA kirjoitti...

"Se että et tunne asioita enää samoin kuin ennen voi johtua myös itsestäsi.
Itse asiassa aika tyypillinen masennuksen oire."

Olipas piristävä kommentti. Ei minulle ole tullut mieleenkään, että ajatteluni olisi voinut lapsuusajoista muuttua.

Mutta ei hätää, kyllä minä varmaan kokisin Sorsan puheet nykyäänkin ihan samalla tavalla :)

Anonyymi kirjoitti...

"Korkeampiin taiteisiin tai uskontoihin puuttumatta tämän huomaa hyvin vaikkapa aikakauslehtien ja TV-ohjelmien kehityksestä."

Ehkä kyse on vain siitä, että aikakauslehtien ja TV-ohjelmien tekijät ovat oppineet yhä paremmin ja optimaalisemmin tarjoamaan kansalle sitä mistä kansa tykkää.

IDA kirjoitti...

"Ehkä kyse on vain siitä, että aikakauslehtien ja TV-ohjelmien tekijät ovat oppineet yhä paremmin ja optimaalisemmin tarjoamaan kansalle sitä mistä kansa tykkää."

Tuo on mahdollista, mutta itse en oikein usko tuohon selitykseen. Tai pidän sitä ainakin vajavaisena.

Kommunikaatiossa on kuitenkin aina vähintään kaksi osapuolta ja jos toinen ( lehdet/TV ) vain pyrkii myötäilemään toisen ( lukijat/katsojat ) käsityksiä niin roskaahan se silloin on.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä tämä on liian jyrkästi sanottu, mutta nykyään kaikessa minkä perinteisesti on pitänyt heijastella jotain henkisiä arvoja näkyy uskomaton latistuminen ja matalamielistyminen. Korkeampiin taiteisiin tai uskontoihin puuttumatta tämän huomaa hyvin vaikkapa aikakauslehtien ja TV-ohjelmien kehityksestä.

Satavuotisen demokratiakehityksen kulttuurinen tuloshan se vain on. Ja nyt kun kansa nauttii demokratian hedelmistä, voidaan lakkauttaa itse demokratia. Tulevaisuutemme, osin jo nykyisyytemme, muistuttaa Fellinin Satyriconissa kuvattua absurdin hedonismin leimaamaa post-yhteiskuntaa. Emme ole vielä aivan niin pitkällä, mutta paljoa ei puutu.

Jos EU on Rooman valtakunta, muslimit ovat yhtä aikaa germaanit ja katakombien kristityt. Kolmesataa vuotta ei tarvitse odottaa uutta Konstantinusta, joka näkee missä merkissä on voittava.