Luettuani viime aikoina entisten suosikkirunoilijoideni Winnien ja Dr.Doctorin lisäksi verkosta mielettömän määrän loistavaa suomalaista runoutta, jota ei ilmeisesti ole julkaistu missään muualla, ja verrattuani sitä "viralliseen" julkaistuun runouteen olen päätymässä siihen tulokseen, että runouden taju tekijänoikeuksilla suojatulla, kuolleella paperilla on ennemminkin kuolemassa, kuin kukoistamassa.
En ole mikään kirjallisuuskriitikko ja toisaalta olen sitä mieltä, että nimenomaan runouden, perinteisemmän musiikin ja sellaisten kaltaisten taidemuodot kyllä ansaitsevatkin tukea. Mutta kuitenkin, joku raja kaikella. Kemppinen kirjoittaa asiasta paremmin. Enempää samaa mieltä ei voisi juuri olla.
Erityisen inspiroiva on tietysti hänen käyttämänsä Kymijokeen liittyvä vertaus. Lapioillahan se kanava kaivetaan ;)
6 kommenttia:
Mistäs sitä mielettömän hyvää suomalaista nettirunoutta löytyy? Ei ole osunut ainakaan minun silmiini (joitakin Kemppisen yksittäisiä runosuomennoksia lukuun ottamatta).
Makuasioistakin voi tietysti kiistellä. Ja noin yleisesti ehkä tietysti on enemmän syytä puhua kansanrunoudesta, kuin varsinaisesta klassisesta, muotopuhtaasta runoudesta.
En nyt rupea luettelemaan, mutta ihan noita runotorstailinkkejä seuraamalla olen ainakin itse löytänyt todella hyvää runoutta.
Jos itse kerrot hyvää, nykyään kirjoina julkaistavaa runoutta, niin lupaan tutustua. Itse olen jotenkin jumittunut siihen, että P. Mustapää taisi olla viimeinen mohikaani ;)
En seuraa juurikaan suomalaista nykyrunoutta, mutta jos jotain poikkeuksellisen hyvää tulee vastaan, lupaan antaa vinkin!
No, P. Mustapään jälkeen on toki ollut jokunen ihan kelvollinen runoilija... ;-)
ida: "Jos itse kerrot hyvää, nykyään kirjoina julkaistavaa runoutta, niin lupaan tutustua."
IMHO Henriikka Tavin Esim. Esaa ei ole turhaan hehkutettu. Itse pidän myöskin Kari Aronpurosta, varsinkin uusimmasta Lehmän henkäyksestä. Siinä pari ensimmäisenä mieleeni tullutta mielestäni hyvää ja tutustumisen arvoista runokirjaa.
ida: " Itse olen jotenkin jumittunut siihen, että P. Mustapää taisi olla viimeinen mohikaani ;)"
Nooh, jotain on sentään hänenkin jälkeensä tullut. (Itse en pahemmin perusta Mustapäästä)
Oukei, ehkei sinun kannatakaan tutustua ehdotelmiini, luin Winnien ja Dr. Doctorin blogeja ja mitä ilmeisimmin runollinen makumme on hyvin, hyvin erilainen.
Oukei, ehkei sinun kannatakaan tutustua ehdotelmiini, luin Winnien ja Dr. Doctorin blogeja ja mitä ilmeisimmin runollinen makumme on hyvin, hyvin erilainen.
Kiitos kuitenkin ehdotuksista. Lupaan tutustua.
Oma runollinen makuni on tosiaan lähinnä P.Mustapäätä ja sitä vanhempaa kotimaista runoutta ja Anna Ahmatova - suomennoksia, jotka aikanaan tekivät suuren vaikutuksen.
Saarikoskea ja Haavikkoa olen lukenut. Saarikosken viimeinen trilogia puhutteli, mutta ei oikein muuten.
Eli en sinänsä ole kyllä mikään suuri runouden tuntija.
Lähetä kommentti