maanantai 6. lokakuuta 2008

Maahanmuuttopolitiikasta ja muustakin

Ritva Viljasen haastattelua kuunnellessa mieleen hiipi epäilys, että todellisuus voisi olla havaittuakin karmeampi. Juttelun perusteella voisi hyvinkin olla niin, että tänne muuttaa asumaan kuka tahansa kuka rajan viitsii ylittää, eikä Suomen hallintokoneisto voi asialle mitään, koska se ei yksinkertaisesti osaa. Muodostettu 'politiikka' on sitten asioiden tilaa peittelevää sanahelinää ja seremoniallista itselleen uskottelua.

Sitten toiseen juttuun.

Jyrki J.J. Kasvin mukaan ateistista maailmankatsomusta on mahdollisesti loukattu hyvinkin syvästi . Asiasta olisi luonnollisesti pitänyt saada aikaiseksi loukkaaja Päivi Räsäsen tuomitseva meteli valtamediassa. Niko Lipsanen kertoo kuinka asia todellisuudessa on. Ja voi sen lukea suoraan Päivi Räsäsen kirjoituksestakin.

Ajattelevatko ateistit koskaan, kuinka syvästi kristittyjä loukkavat heidän jatkuvat syytöksensä kristinuskon julmuuksista ja tyhmyydestä? Onkohan Kasvi esimerkiksi lukenut Hitchensin kirjan God is not Great ja mikäli on, niin miksi hän ei käytä asemaansa eduskunnassa sen tuomiseksi julkiseen keskusteluun, miten helposti tuollaisen loukkaavan materiaalin leviäminen Suomessa sallitaan? Puhumattakaan nyt ateistien jatkuvasta hyökkäilystä pitkin Internetin hämyisiä syrjäkujia.

Vaikka Päivi Räsänen ei sentään mikään Sarah Palin olekaan, niin tsemppiä kuitenkin!

:)

13 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Laske huviksesi, kuinka monta kertaa sana mielikuvitusolento esiintyy noiden blogien kommenteissa.

Dr. Doctor kirjoitti...

On kuitenkin pääasia, että Jumala uskoo meihin...

Sananvapaus on silti hienoa, vielä kun saisi jonkin kuuntelemis- velvollisuuden eräille.

Kumitonttu kirjoitti...

Ateistit eivät yleensä tule huomanneeksi sitä, että ei-uskonnollisuus on (uskonnon sisäisten ristiriitaisuuksien aiheuttamaa) henkilökohtaista torjuntaa uskonnon oppijärjestelmää kohtaan. Toisin sanoen; ateisti on ihan yhtä helppoa höynäyttää uskomaan mikä tahansa asia, jonka sisäistä ristiriitaa hän ei ole huomannut samalla tavalla kuin uskonnon, kuin uskovainenkin. Esimerkkejä on loputtomasti, mutta nyt ajankohtaisin on ilmastonmuutos. Mielenkiintoista olisi myös tietää, ovatko ateistit olleet uhreina yliedustettuina erilaisissa lomaosakehuijauksissa tai Wincapitoissa. Veikkaan että on, mutta en nyt tässä yhteydessä ehdi selittää syytä oletukselleni.

Muutoin olen sitä mieltä, että on uskovaistenkin etu, että tieteellinen maailmankuva nauttii valtiovallan erityistä suojelua. Mielestäni tiede on parantanut uskovaisten ihmisten elämänlaatua enemmän kuin uskonto koskaan on parantanut tai tulee parantamaan.

Vasarahammer kirjoitti...

Kuuntelin ensimmäistä kertaa tuon Viljasen haastattelun, koska en aiemmin ole uskaltanut.

Videon kommenteissa esiintyy sana 'maanpetturi'. En ole ainakaan kauheasti eri mieltä.

KT:

Valistus on vaikuttanut kristinuskoonkin. Toisaalta punavihreän vasemmistoliberalismin vaikutus on valtionkirkon kohdalla suurempaa juuri tällä hetkellä.

Kekke kirjoitti...

Ateistit rassaavat meikäläistä välillä suurin piirtein yhtä paljon kuin Veli Saarikalle ja mullah Krekar (noista kahdesta Veli on kylläkin viihdyttävämpi)
Uskontoa se on materialistinen tiedeuskontokin. Eniten sieppaa noiden intomielien absoluuttinen varmuus jolla ei ole katetta.


nim. Olen edelleen Corto Maltesea lukeva (kirkosta eronnut) agnostikko.

Matti kirjoitti...

Kristinusko sellaisena kuin sen tunnemme, on kyllä paljon valistusajan ja pohjoismaissa myös sosiaalidemokratian muovaamaa. Voisi olla melkoinen kulttuurishokki matkustaa ajassa johonkin esimoderniin kristilliseen yhteisöön. Sen paremmin Jumalan myöntämisellä kuin kieltämiselläkään ei ole ylihistoriallista olemusta.

Valistusaikana debatoitiin suvaitsemisesta, koska kristittyjen sisäiset uskonsodat köyhdyttivät koko maanosaa ja olivat ristiriidassa nousevan porvariston etujen kanssa. Ratkaisuna oli, että uskonasiat ovat henkilökohtaisia vakaumuksia, joita muiden tulee kunnioittaa, mutta joiden nimissä ei pidä yrittää sekaantua liikaa politiikkaan. Mielestäni tämä on yhä erinomainen kompromissi uskonnon ja maallisen vallan kesken, ja sillä on historia ainakin Augustinuksen oppiin kahdesta kaupungista. Ehkä jopa "antakaa keisarille..." raamatulliseen ohjeeseen.

Olisi kiinnostavaa tietää, onko teillä oikeistolaisilla jotain periaatteellista tätä liberaalia kompromissia vastaan?

Vasarahammer kirjoitti...

"Olisi kiinnostavaa tietää, onko teillä oikeistolaisilla jotain periaatteellista tätä liberaalia kompromissia vastaan?"

Ei ole. Eräät ateistit kuitenkin haluavat määrittää sekularismin uudelleen.

Dawkins, secularism and the Jews

IDA kirjoitti...

"Olisi kiinnostavaa tietää, onko teillä oikeistolaisilla jotain periaatteellista tätä liberaalia kompromissia vastaan?"

Ei minulla ainakaan ole. Kansallisesti itsenäinen liberaali demokratia on siis se ihannevaltio. Muuta en pyydä, mutta sitäkään en saa ;)

Mitään teokratiaa en missään tapauksessa halua. Tosin ehkä parempi sekin, kuin muut diktatuurin muodot. Paavin hallitsema Eurooppa olisi varmasti hallinnollisesti leppoisampi, kuin keskuskomitean hallitsema Eurooppa.

Tuo historiallinen näkemys on varman oikea, mutta vain osittain. Tuhoisimmat sodat on käyty valistuksen jälkeen eikä niissä sodissa suinkaan päällimmäisenä motiivina ole ollut uskonto, joten voisi ajatella, että uskonsodissakin on ollut myös muita motiiveja mukana.

Toisaalta nykyinen tilanne, jossa sodat on ulkoistettu, ei välttämättä ole kovin vakaa ja terve sekään.

IDA kirjoitti...

Kumitonttu:

Mielenkiintoista olisi myös tietää, ovatko ateistit olleet uhreina yliedustettuina erilaisissa lomaosakehuijauksissa tai Wincapitoissa. Veikkaan että on, mutta en nyt tässä yhteydessä ehdi selittää syytä oletukselleni.

Jos sinulla on tästä joku perusteltu oletus, niin anna palaa? Tai joskus paremmalla ajalla. Mielenkiintoista olisi kuulla. Itse en ainakaan ihan äkkiä keksi muuta mahdollista syytä kuin, että herkkäuskoinen luonne, jolta puuttuu perinteisten uskontojen moraalisen rakenteen tuki sortuisi noihin helpommin, kuin perinteisesti uskovainen herkkäuskoinen. Mutta tuo ei varmaan ole se juttu.

Muutoin olen sitä mieltä, että on uskovaistenkin etu, että tieteellinen maailmankuva nauttii valtiovallan erityistä suojelua. Mielestäni tiede on parantanut uskovaisten ihmisten elämänlaatua enemmän kuin uskonto koskaan on parantanut tai tulee parantamaan.

Luonnontieteiden osalta tuo pitää selkeästi paikkansa ( eihän tätä taidemaalarin uraakaan pelkällä telepatialla tehtäisi ;) ) mutta sitten, kun mennään niiden ulkopuolelle, niin asia monimutkaistuu.

Kumitonttu kirjoitti...

Vasara Valistus on vaikuttanut kristinuskoonkin.

Näin on, ja silti valistuksen oppeja enemmän tavallisen ihmisen elämään on vaikuttanut halpa energia, kehittynyt terveydenhoito ja erilaisten taikauskomusten vähentyminen.

Toisaalta punavihreän vasemmistoliberalismin vaikutus on valtionkirkon kohdalla suurempaa juuri tällä hetkellä.

Olen ihmetellyt, kuinka helposti vasemmisto on vallan kirkossa saanut.

kekke: Eniten sieppaa noiden intomielien absoluuttinen varmuus jolla ei ole katetta.

Ei kyseessä ole varmuus siitä, että olen oikeassa. Kyse on kognitiivisesta erosta: jos sinä sanot, että sinun jumalasi on ainoa oikea, ja jonkun muun uskonnon edustaja sanoo samaa, minä en usko kumpaakaan teistä. Astun suosiolla sivuun ja jätän teidät pohtimaan, kumpi on oikeassa. Agnostikkona joudut hyväksymään sen oletuksen, että kaikki jumalat voivat olla olemassa.

Ida Jos sinulla on tästä joku perusteltu oletus, niin anna palaa?

Ida, minusta uskonnon tärkein tehtävä on suojata "meitä" "teiltä". Eli, seurakunta suojaa jäseniään monin tavoin pahalta ulkomaailmalta, ja yksi suojan kohteista on tietenkin omaisuus ja varallisuus. Toki voidaan väittää, että seurakunnan tärkein tehtävä on suojella kadotukselta, mutta kun emme tiedä kadotuksen olemassaoloa, niin seurakunnan toiminnalle täytyy löytyä joku käytännönläheisempi selitys.

Jos seurakunta ei onnistu suojelemaan jäseniään ulkopuoliselta ryöstelyltä, jäävät seurakunnan tarjoamat edut tavallisen ihmisen kannalta aika vähäisiksi. Ellei se ole tuo pelastus. Mutta kuten todettua, niin kauan kuin sitä ei voi edes päätellä saati todistaa, on mielekästä alistaa uskonto tieteen tarkasteltavaksi, ja käyttäytymistiede antaa hyviä hypoteeseja ihmisen toiminnalle.

Kekke kirjoitti...

"Agnostikkona joudut hyväksymään sen oletuksen, että kaikki jumalat voivat olla olemassa."

Toki. Agnostikkona oleminen onkin välillä kovin haastavaa.

Vasarahammer kirjoitti...

"Olen ihmetellyt, kuinka helposti vasemmisto on vallan kirkossa saanut."

Minä en. Luterilainen kirkko on historiansa aikana ollut erittäin lähellä valtiota ja myötäillyt sen virallista ideologiaa. Sama pätee ehkä selkeämmin anglikaaneihin.

Katolinen kirkko puolestaan on aidosti itsenäinen toimija.

Anonyymi kirjoitti...

A-teismi on ei-uskoa jumalolentoihin. Jostakin syystä uskovaisten tuntuu olevan täysin mahdotonta ymmärtää tätä, vaikka he ymmärtävät, että on ihmisiä, jotka ovat a-nikotinisteja, a-heroinisteja tai a-alkoholisteja. Se, että ihminen on vaikkapa hiukseton, ei kerro ihmisestä vielä mitään muuta. Todennäköistä on, että hiukseton ihminen ei käytä kovasti hiustenhoitotuotteita. Ja on myös todennäköistä, että raivoraitis ihminen ei ole kiinnostunut erilaisista viinilaseista. Ja voi jopa kuvitella, että a-teistia eivät kiinnosta mitkään henkimaailman asiat. Mutta voiko hiuksettomuuden perusteella päätellä, harrastaako hiukseton ihminen ristisanoja? Tai raitis autoilua? Tai a-teisti lomaosakkeita?

Ja sori vaan, kyllä uskontojen historia ja nykypäiväkin on aika väkivaltainen, ei tosiasioiden tunnustamisen pitäisi olla loukkaavaa (paitsi jos ei tunne tai ei hyväksy tosiasioita). Kahden a-teistin koulusurmaajan rinnalle mahtuu satoja teistitappajia.

Eikä a-teismi ole torjuntaa uskonnon oppijärjestelmää kohtaan, vaan teistisyyden torjuntaa. Jumalia ei ole.