torstai 15. heinäkuuta 2010

Tieteisromaani

Pohdiskeleva aikamatkustaja kohtaa erilaisia tilanteita ajassa ja miettii kuumeisesti mistä hän todella voi tietää olevansa aidosti menneessä tai tulevassa ajassa. Hän palaa sitten kotiin "omaan" aikaansa. Tämä pitäisi varmasti tapahtua jo ikään kuin romaanin johdantona.

Jos tällainen on, niin joku lukija voisi antaa lukuvinkin.

8 kommenttia:

Vongoethe kirjoitti...

Äkkiseltään mieleen tulevat Asimovin Ikuisuuden loppu ja vaikkapa Dan Simmonsin Hyperion. TV-sarjahan oli tietysti Quantum Leap. Aikamatkailustahan on kirjoitettu niin jumalattomasti, vilkaise vaikkapa www.aikakone.org

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikuisuuden_loppu

Tiedemies kirjoitti...

Hyperionissa on aikamatkaa, muttei mitään tuollaista. Tosin, jos IDA ei ole sitä lukenut, niin se voisi kaikkine jatko-osineen hänelle sopia hyvinkin. Katolisuus on siinä vahvana läsnä...

IDA:n kuvailemaa teemaa muistuttava läppä löytyy PKD:n kirjasta "Now wait for last year" (suom. Varro vain viime vuotta tms), muttei sekään ihan noin mene.

IDA kirjoitti...

Meinasin tuohon loppuun laittaakin, että "paitsi Philip K. Dickin koko tuotanto" :)

Valis on ehkä lähimpänä sitä mitä ajattelin.

Vongoethe kirjoitti...

Hyperionin jatko-osia en ole tainnut kaikkia lukeakaan, täytynee ottaa koko sarja alusta pitäen uusintaan kesälukemiseksi. Heitin sen kehiin juurikin tuon katolilaisteeman vuoksi.

Alfred Besterin Määränpäänä tähdet (Stars, My Destination) -teoksessa hypeltiin, "jaunttailtiin" myös, mutta tehtiinkö sitä ajassakin?

Haldermanin Loputon sota kuten myös Besterin Murskattu mies täytynee ainakin silmäillä läpi uudemman kerran.

IDA kirjoitti...

Täytyy varmaan itsekin lukea ainakin tuo Hyperion. Itse asiassa koko genre on minulle Philip K. Dickiä lukuun ottamatta aika tuntematon.

Tiedemies kirjoitti...

Hyperionin jatko-osissa on se ongelma, että vaikka ne ovat ihan kelvollista alan kirjallisuutta, Hyperion itsessään asettaa riman sen verran korkealle, että ne tuottavat väistämättä pettymyksen.

Tuplis kirjoitti...

Juu, Hyperion oli hieno, sen sijaan jatko-osa jäi kesken hyvin äkkiä.

Tosin enpä minä juuri skifiä lue. Taantumuksellinen lukee mieluummin kertomuksia maailmoista, joissa on jumalia, ja sankareista, joilla on sielu. Ja isot lihakset.

Michelange kirjoitti...

Lue Orson Scott Cardin Ender-trilogia. Kirjailija on mormoni, ja se jossain määrin näkyy myös kirjoissa. Mutta eihän kukaan ole täydellinen...

Ei se kyllä varsinaisesti aikamatkailuun liity muuten kuin että Ender haahuilee ympäri galaksia suunnilleen valonnopeudella ja on aikadilataation takia (objektiivisesti ajatellen) tuhansia vuosia vanha. Varsinaisista aikamatkustusromaaneista paras tietämäni on vongoethenkin mainitsema Ikuisuuden loppu.