lauantai 10. heinäkuuta 2010

Selibaattipäiväkirja osa 10 ( Wendy let me in... )



Noin se vain on, eikä tuon yläpuolelle voi nousta.

Jos kävelee Pusanin Texas Streetiä voi kuvitella olevansa joku, koska kaikki on tarjolla. Ei kuitenkaan tarvitse kuin astua muutama kadunkulma syrjään, kun kohtaa veljien, sisarten, äitien ja isien oikeutetun vihan. Länsi on kuollut.

Ei kommentteja: