Jussi Lähde ehdottaa Jussi Halla-ahosta Aamulehden kolumnistia. Ihan hyvä idea, tosin riippuu varmaan siitä millaiset merkkimäärien rajoitukset niillä on; Halla-aho on hyvä sellaisena kuin on.
Keskustelusta keskustelu on aina ärsyttävää. Suomessa ollaan maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa valtamedian piirissä päästy siihen, että asioista pitäisi keskustella ja mietitään kuumeisesti miten niistä pitäisi keskustella. Mikään ei olisi estänyt käyttämästä aikaa varsinaiseen keskusteluun. Toivottavasti keskustelu nyt viimein alkaa, kun 13 PS-vaikuttajaa julkaisee hiomansa Maahanmuuttopoliittisen manifestin. Itselläni ei ole mitään syytä uskoa, että ohjelma ei olisi hyvä pohja asialliselle keskustelulle tulevia vaaleja varten. Ikuisena optimistinakin olen kuitenkin edelleen hieman epäileväinen sen suhteen miten vakavat kannanotot ja poliittisen linjan selvitykset mediaan uppoavat, mutta toivotaan parasta.
16 kommenttia:
Demokratiailveilyn eliitille riittää vallan mainiosti se, että "asioista keskustellaan" KUNHAN VAIN EI TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ. Kuten maahanmuuton lopettamista ja jo tänne tulleiden sopeutumattomien palauttamisesta lähtömaihin.
Miksei noinkin, mutta nämä allekirjoittajat nyt ainakin ovat menossa myös päättämään asioista.
En usko, että ohjelma on sinusta tarpeeksi hyvä ;) mutta itse haluan uskoa tähän juttuun. Vaikka kyse on pitkälti alusta asti ollut sekavasta räpistelystä, joka on jatkuvasti hajoamassa palasiksi, niin mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät.
Minä olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että lähes kaikki julkinen keskustelu on vähintäänkin turhaa tai jopa suorastaan haitallista. Valtiovalta nimenomaan haluaa lisää Vastuullista Keskustelua koska siellä kyllä tiedetään, että epälooginen keskustelu vaikeuttaa loogisten havaintojen tekemistä asioista, joiden valtiovalta ei halua tulevan julki.
Tarvitaan vain sellaisia koko kentän leveydeltä hyökkääviä päättäjiä, jotka tekevät enemmistön haluamia päätöksiä, ottavat tyynesti vastaan vähemmistösuvaitsevaisten suvaitsemattomuuden ja sitten menevät tekemään lisää enemmistön haluamia päätöksiä. Se on juuri niin yksinkertaista.
Imulippo:
Juuri koko kentän leveydeltä hyökkääviä päättäjiä pyritään saamaan eduskuntaan. Toki puolustusta ( pulustus ;) ) unohtamatta.
Suurin ongelma olisi aluksi saada tarpeeksi ääniä ja toinen se, että ainakin PS:n edustajista valtaosa tulee olemaan ensikertalaisia. Väittäisin silti, että näihin tyyppeihin voi luottaa.
Omasta mielestäni kaikkein hienointa olisi, jos PS pääsisi Tanskan kansanpuoluetta vastaavaan asemaan ja osaisi hyödyntää sen.
PerSut ovat nyt kriittisessä 10%:n kannatuksessa jolloin on toisaalta jo valtaa vaikuttaa, mutta perimmäisen ihmisluonteen takia myös vaara suistua houkusten tielle ja unohtaa kasvaneeseen kannatukseen johtaneiden syiden lunastaminen. Toivottavasti olo ei siis ole kovin kylläinen.
Olin jo henkisesti sitoutunut äänestämään Muutosta mutta pragmaattisesti ajatellen muutoksella on nyt kiire ja Muutos ei saa muutosta aikaan vielä. Uskon, että Muutoksen aika tulee vielä koska pelkkään luottamukseen perustuvan edustamisen haitat voidaan minimoida tehokkaimmin hajautetulla päätöksenteolla. Hyvä juttu suorassa demokratiassa olisi mielestäni myös se, että ihmiset eivät voisi syyttää poliitikkoja ainakaan ihan kaikesta kun kansalaiset olisivat itse vastuussa omista päätöksistään. Vastuu on hyväksi jokaiselle itsensä vapaaksi tuntevalle yksilölle.
Anteeksi avautuminen täysin asian vierestä, mutta minä ainakin yllätyin katolisen Espanjan päätöksestä hyväksyä Burkhat. Olin aivan varma, että tuolla, ja Italiassa, jos jossain, ne varmasti kielletään mutta toisinpa vain kävi. Miten itse otit uutisen vastaan?
Itsekin uskon, että Muutoksen kannattaisi panostaa täysillä seuraaviin kunnallisvaaleihin. Tai jopa presidentinvaaleihin :)
En oikein ottanut tuota uutista mitenkään vastaan. Eräs pappi sanoi, ei tietenkään mitenkään tuohon liittyen, että on kokonaan kaksi eri Espanjaa: katolilainen ja toinen.
on kokonaan kaksi eri Espanjaa: katolilainen ja toinen.
Hui. Niin oli myös vuonna 1936.
"Hui. Niin oli myös vuonna 1936."
Se oli varmaan vähän eri juttu.
Tuli tuosta mieleen vanha, aiheeseen liittymätön klassikkojuttu, johon en nyt tähän hätään löydä linkkiä. Kuitenkin amerikkalaisessa yliopistossa esitettiin dokumenttielokuvaa Espanjan sisällissodasta liberaalille yleisölle. Kun filmissä tuli kohta, joka oli tekstitetty "Kapinalliset saapuvat Madridiin" yleisön joukossa alkoi taputusta ja hurrausta. Ne eivät voineet ymmärtää, että juuri Francon joukot olivat kapinallisia. Se roolihan on varattu liberaaleille.
Keskustelun taso voi olla ns. paska, mutta esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa paskakin keskustelu on tuonut ainakin kysymyksen politiikkaan mukaan. Politiikassa homma liikkuu hitaasti, koska säätöpisteitä on vain neljän vuoden välein. Julkinen keskustelu - luokatonkin - tuo ainakin jotain pelkoa poliitikkojen perseen alle vaalien lähestyessä, jos nämä ovat profiloituneet epäsuositun politiikan airueina.
Vallanpitäjät haluavat ns. vastuullista keskustelua paitsi Imulipon ounastelemista syistä, myös ihan vilpittömistä syistä eli siitä syystä, ettei kovaa ääntä pitävä vähemmistö pääse määrittämään koko poliittisen keskustelun sisältöä.
Ei maahanmuuttokeskustelun paskuudessa ole kyse pelkästään siitä, että vallanpitäjät haluavat nuivistelijoille suukapulat jotta pääsevät ekstaasissa mokuttamaan, eikä siitä, että he haluavat vakiinnuttaa valtansa muuttamatta mielipiteitään, vaan isoksi osaksi siitä, että politiikka ei toimi, jos kaikki ovat tuuliviirejä. Mamukeskustelua halutaan operationaalisella tasolla, so. tasolla, jossa voitaisiin tehdä toimenpiteitä, jotka aikuisten oikeasti ovat "kansan tahto", ei vain siksi, että joku "rotutohtori" tai muutama "propellipää" tai "kottaraisenpöntön tuijottelija" on heittäytynyt rääväsuiseksi.
Näitä leimaavia termejä toki soisi tulevan vähemmän. Niilläkin on funktio, eikä ollenkaan niin pahankurinen kuin te yleisesti tunnutte kuvittelevan. Niiden tarkoitus on suodattaa korkeimmat taajuudet pois siitä kansan äänestä. Jos joku huutaa kovaa ja pää punaisena, niin sille laitetaan näillä tempuilla sordiinoa, jotta ne eivät vie kaikkea huomiota. En hyväksy näitä toimenpiteinä, mutta tällaisen tarve tai "tarve" on helppo nähdä.
TM:
Tuossa on pointtia, mutta minusta noiden kovimpien, punapäisemmin huutavien edustajat on poimittu netistä - jossa keskustelu aina jossain vaiheessa rapautuu rääväsuiseksi huutamiseksi - vähän tarkoitushakuisen väärin.
Eivät esimerkiksi Mikko Ellilä ja Jussi Halla-aho harrasta sellaista keskustelua, vaikka he osallistuvat keskusteluihin sellaisilla foorumeilla, joilla vapaa keskustelu sallitaan - tai mitäs vapaita ne on kun minut bannataan :D.
Aikanaan kaikilla suurilla puolueilla oli jonkinlainen vapaa keskustelupalsta, mutta ne pistivät ne kiinni, koska aiheesta kuin aiheesta keskustelu veti mukaan myös rääväsuista spammia.
Voin kokemuksesta vakuuttaa, että on erittäin vaikea oikeudenmukaisesti päättää kenen pitäisi antaa kirjoittaa ja kenen ei, koska ihmiset kirjoittavat niin eritasoisesti samoista aiheista. Siksi olisi kohtuullisen oikeudenmukaista, jos käsiteltäisiin vain kirjoittajan omia tekstejä ja toisaalta niitä poliittisia ohjelmia tai puolueita joihin hän liittyy, eikä assosioitaisi internetin vapaata tekstimassaa eri kirjoittajiin.
Esimerkiksi halla-aholaisuus on taustoja tuntien monin tavoin aika typerä termi vaikka onkin, pääasiassa Jussin rauhallisen ja viisaan suhtautumisen vuoksi, kääntynyt tavallaan jo voitoksi.
Ja myös Sisun palstan takana oli aikanaan todella heterogeeninen ja monia näkemyksiä edustava porukka, mutta pelkästään se, että sallittiin "natsien" kirjoittaa leimasi julkisuudessa kaikki "natseiksi" koska vain äärimmäisyydet huomioitiin ja ne esitettiin porukan yhteisenä kantana, mikä myös sitten väsytti porukkaa, jolla olisi varmasti ollut paljon annettavaakin keskusteluun.
Toisaalta eipä pidä valittaa. Olen varma, että Eteenpäin on menty :)
"politiikka ei toimi, jos kaikki ovat tuuliviirejä."
Eikö juuri tämän takia James Hirvisaaren kaltaisille, omasta mielestään kyseenalaisille aatteille pitkät paskat haistatteleville "junteille" ole tilausta?
Itse äänestäisin Hirvisaarta jos vain sijaintini puolesta pystyisin koska hänellä on minun kriteerit täyttävälle hyvälle poliitikolle eniten hyviä ominaisuuksia. Poliitikon ei mielestäni pidäkään olla mikään sujuvasti artikuloiva älykkö vaan mielummin kritiikistä lannistumaton jääräpäinen juntti, joka altruistisesti rankkaa äänestäjiensä edun omaa työpaikkaansa tärkeämmäksi.
"Niiden tarkoitus on suodattaa korkeimmat taajuudet pois siitä kansan äänestä."
Itse olen ymmärtänyt tuon motiivin pelkäksi tekosyyksi vaientaa myös asiallinen kritiikki. Suurin osa kansalaisista on kuitenkin sellaista passiivista massaa, joka tunneälyllä reagoi vain kun joku yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa suoraan heidän henkilökohtaiseen elämäänsä, että heidän mielipiteistään ei ole mitään vaaraa valtiovallalle. Ja nuo hyödylliset idiootit sitten tarkoitushakuisesti masinoidaan äänestämään vaikka jokimajavaa. Lapsipornosensuuri-hässäkkä oli tuosta hyvä esimerkki; kansalaiset saatiin demokraattisesti hyväksymään heidän omia oikeuksiaan ja vapauksiaan rajoittava laki.
Valtiovallan älyllinen epärehellisyys yhdistettynä kansalaisten välinpitämättömyyteen tarkoittaa käytännössä sitä, että tyhmät kansalaiset tekevät itse edustuksellisesta demokratiasta tehottoman.
Kun filmissä tuli kohta, joka oli tekstitetty "Kapinalliset saapuvat Madridiin" yleisön joukossa alkoi taputusta ja hurrausta. Ne eivät voineet ymmärtää, että juuri Francon joukot olivat kapinallisia.
Hauska, vaikka viimeistään Beevoria luettuani sympatiani on ollut ainakin 80-prosenttisesti tasavallan puolella. ¡Viva la Muerte! on mielestäni elämänohjeena kestämätön, varsinkin toisille tarjoiltuna.
Stalin nyt oli tunkemassa kaikkialle missä sopiva rako vilahti, mitä ei voi mielestäni laskea tasavaltalaisten syyksi. Guernicastakin kantakoon vastuun Saksa, tai Condor-legioona.
Joo. Ei minullakaan mitään erityisiä sympatioita Francoa kohtaan ole. Kannatan Athletic Club Bilbaota ;)
eikö "Viva la Muerte" ollut vain sen yhden rautakaartin tunnuslause?
Osapuolet koostuivat erilaisista poppoista, joista osa oli hyvinkin eksentrisiä. Yhdenmukaista taisteluhuutoa ei luultavasti ollut puolin eikä toisin.
Mutta että ne stalinistit, mulkut, jaksoivat siellä ryssiä. Suuret määrät anarkisteja, siis periaatteessa omia, piti teurastaa, jottei kävisi epäselväksi, kuka niitä ihmiskunnan onnen avaimia taskussaan kilisyttelee.
Juuri koko kentän leveydeltä hyökkääviä päättäjiä pyritään saamaan eduskuntaan.
Pari kaikkien muiden kansanedustajien kanssa eri mieltä olevaa kansanedustajaa ei päätä yhtään mitään. Mutta nostavatpa hekin palkkaansa.
Väittäisin silti, että näihin tyyppeihin voi luottaa.
Ainakaan he eivät käytä valtaansa väärin, koska vallitsevien voimasuhteiden takia heillä ei mitään valtaa mihinkään ole.
Poliitikon ei mielestäni pidäkään olla mikään sujuvasti artikuloiva älykkö vaan mielummin kritiikistä lannistumaton jääräpäinen juntti, joka altruistisesti rankkaa äänestäjiensä edun omaa työpaikkaansa tärkeämmäksi.
Niinpä amatööri Hirvisaari on tosiaan sinua varten, ei ammattipoliitikoksi ruvennut Halla-aho, joka älykkäänä miehenä on vihdoin keksinyt miten työllistää itsensä, kun kirkkoslaavi ei juuri nykyoloissa (tai minkään maailman oloissa) lyö erityisosaamisalueena leiville.
Pari kaikkien muiden kansanedustajien kanssa eri mieltä olevaa kansanedustajaa ei päätä yhtään mitään. Mutta nostavatpa hekin palkkaansa.
Tämähän tietysti riippuu siitä millaisen painoarvon he eduskunnassa saavat. Ei kukaan odota, että he nousisivat koko maan johtoon.
Lähetä kommentti