keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Selibaattipäiväkirja osa 11 ( Ensyklopedistit )

Kuumuus tuntuu jatkuvan, se loppuu vasta, kun ruumis todella tottuu siihen. Niin aina.

Suomen Ensyklopediakerho vain parantaa juoksuaan. Muuta ei kyllä ole odotettavissakaan. Onhan se hyvä, että lapsilla on joku harrastus, mutta eikö mielipidelehti Helsingin Sanomat tai joku muu vastaava julkaisu olisi parempi osoite tuollaisille artikkeleille, kuin oletettu tietokirja? Nyt on outoa, että tietokirjassa varta vasten pitää keskittyä juuri siihen mikä "simply not true" - kuten vähäisemmät anglosaksiset veljemme sanoisivat. Miksi ei voisi kääntää suoraan parempaa artikkelia, koska kaikki tiedot on kuitenkin hankittu korkeintaan sieltä.

Tieteen ateismi on kuitenkin juuri tuota. Ei sitä voi oikein pahakseenkaan pistää, koska se on enemmän silkkaa typeryyttä ja lapsellista uskoa siihen, että koko maailma julistaa ja sen on julistettava nuoren ensyklopedistin omaa näkemystä, eikä varsinaista pahuutta. Ja hyvä ihminen tietysti vain hiljaisesti korjaisi artikkelin vastaamaan totuutta ja ehdottaisi, että esimerkiksi luokkaan "papit" - ja miksei muihinkin luokkiin - kirjoittaminen vaatisi taustatietoja aiheesta edes vähän alusta.

Ansioitunut tähtitieteilijä José Gabriel Funes, Coynen seuraaja, on myös jesuiittaveljeskunnan jäsen, joiden kouluja kävi myös alkuräjähdysteorian ensimmäinen esittäjä. Onkin tärkeää mahdollisimman usein käydä kuulemassa ihmisiä, jotka jakavat samaa spiritualiteettia jesuiittojen kanssa. Se pitää tavallaan tiellä, eikä eksy seuraamaan ensyklopediakerhoa missään keskeisissä asioissa.

Suomi ei tietenkään ole mikään tähtitieteen valtamaa, eikä tarvitse ollakaan, sillä olemmehan ensklopedisteina ahkeria ja lähinnä luovia. Luovia siksi, koska mikäli muut kielet katoaisivat ja meidän näkemyksemme historiasta jäisi oikeasti historiaan, niin se näyttäisi ihmeelliseltä Mikämikä - maalta, joka eläisi päivittäisten, poliittisten intohimojen mukaan riippumatta täysin siitä mitä todella on tapahtunut. Ja siinä luovuudessa olemme myös kiihkeitä: Jos joku kirjoittaisi suomalaiseen Wikipediaan vastaavan artikkelin vaikkapa Sam Harrisista tai Richard Dawkinsista, joiden molempien tieteelliset ansiot ovat edelle esitettyjä herrasmiehiä pienemmät, hänet todennäköisesti solvattaisiin pahanpäiväisesti.

Kuuman päivän kunniaksi loppukevennykseksi voisi tarjota filmin, joka aivan hyvin voisi olla jostain fiktiivisestä, amerikkalaisesta TV-sarjasta osa "Ensyklopediakerho Espoo kohtaa Mustan Paavin."

3 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Et ole ymmärtänyt, miten wikipedia toimii? Karkeastiottaen se, että artikkeli on huono, on sinun vikasi, ihan henkilökohtaisella tasolla, jos kerran tiedät että siinä on virhe.

IDA kirjoitti...

Kirjoitin tuossa, että hyvä ihminen tietysti korjaisi artikkelin kaikessa hiljaisuudessa.

Miten huhusta voi tietää totuuden? Huhujahan voi levitellä miten vain, mutta onko tietokirja siihen oikea paikka? Mikäli tuota alkaisi korjaamaan niin valistunut arvaukseni on, että syntyisi meteli siitä miten voi tietää, että siinä on virhe. Ei sitä muuten voi tietää kuin siitä, että artikkelin kohde itse toteaa, että artikkeli ei yksinkertaisesti ole totta ja siitä, että Katolinen kirkko ja Vatikaanin observatorio eivät yleensä toimisi noin, kuten artikkelissa kuvataan. Se, että niiden luullaan toimivan noin on laajempi, yleistiedollinen ongelma.

En ole hankkinut tunnuksia Wikipediaan. Tuo oli vain räikein mieleen pulpahtanut esimerkki siitä ilmiöstä mitä Kansankokonaisuuden kirjoitus, jota luin, kuvasi.

Imulippo kirjoitti...

Toisaalta Wikipedian heikkous, vapaa muokattavuus, on myös sen vahvuus. Tuskin jostain tunnetusta aiheesta kirjoitettu perätön väittämä siellä kovin pitkään seisoo.

Mielestäni monista käsitteistä kertovat kirjoitukset ovat hyvin kuvaavia mutta seikkaperäisissä kertomuksissa historian tapahtumista Wikiin kannattaakin suhtautua linkkikokoelmana eikä tietokirjana.