perjantai 6. helmikuuta 2009

Runo- ja kuvatorstai XII


Taivaita on monta.

On pilvet, niiden päällä avaruus
ja sitten
avaruuden jälkeen
on ihan muuta.

Niistä ei saa kertoa.

Ihmisen työ ikuisuudessa on
pienentyä omiin askeleisiinsa.

via.

4 kommenttia:

Mudzahir kirjoitti...

Hyvä runo, vaikka minua jäikin vaivaamaan mikset saa kertoa siitä, mikä on avaruuden takana.
Omiin askeleisiinsa mahtuminen on kyllä oikeasti kova tavoite.

IDA kirjoitti...

Kiitos.

Itsekin mietin tuota hetken, että pitäisikö kirjoittaa "saa" vain "osaa".

En osaa kertoa mitä on avaruuden takana ja en saa kertoa, koska se on jo kerrottu ja minun tehtäväni on vain uskoa tai ottaa opiksi.

Crane kirjoitti...

Vaikuttava oivallus: "Ihmisen työ ikuisuudessa on
pienentyä omiin askeleisiinsa"...

Winnie kirjoitti...

Hyvä runo minustakin. Ja tuo
"Niistä ei saa kertoa"
tekee runosta jännittävän.