Ongelman oikea kuvaus

"Konservatiivien ongelmana on se, etteivät he ymmärrä moralistisen puheen aika- ja paikkasidonnaisuutta, vaan heijastavat omat parannusehdotuksensa menneisyyteen."

Kirjoittaa Utumies.

Koska itse olen jonkinlainen konservatiivi ja kirjoitan usein huvikseni iskulauseen: "Ennen oli kaikki paremmin" haluan todeta, että kyse ei ole lainkaan tuosta. Oikeastaan edes mitään varsinaista parannusehdotusta ei ole. Ei sitä kyllä ole kenelläkään muullakaan. Voidaan kuitenkin ajatella niinkin, että tapa millä ajattelemme menneisyyttä on suodattunut niin, että siitä on jäänyt jäljelle se mikä on arvokasta ja mistä kannattaisi ottaa oppia. Tietenkään kaikilla ei ole näin ja jotkut jopa ajattelevat, että menneisyydessä olisi jotain huonoa, mutta ehkä se onkin se todellinen ongelma. Miksi nähdä huonoa siellä mitä ei voi mitenkään muuttaa tai auttaa muuten, kuin korkeintaan rukoilemalla niiden puolesta, jotka kärsivät kiirastulessa? Huonouteen keskittyminen vain myrkyttää nykyisyyttä.

Koska olen kirjoittanut asiasta ennen kuin olin lukenut muutamassa viime aikojen postauksessani siteerailtua Magnus Nymanin Hävinneiden historiaa, lainaan sitä edelleen häpeämättömästi:

Tradition merkitys arvosteluperusteena tuli kirjeessä selvästi esille. Johannes Jussoila kirjoittaa, että meidän tulee elää niiden uskonnollisten määräysten mukaan, joita esi-isät noudattivat. Hänen ajattelunsa perustuu ideaan sukupolvien välisestä uskollisuudesta ja jatkuvuudesta. Kukaan ei voi rankaisematta murtautua siitä uskon ja käytännön ketjusta, jonka osasia nykyään elävät ihmiset ovat. Jos ketju katkaistaan, katkeaa myös olemassaolon järjestys. Se, joka ei rukoile poismenneiden ja elävien sukulaistensa puolesta, uhkaa laiminlyönnillään perheen ajallista ja iäistä onnea.

Ja totean, että noinhan se on, kuten Johannes Jussoila aikanaan kirjoitti. Ennen siis kirjoitettiinkin paremmin. :)