lauantai 26. syyskuuta 2009

Ilmastonmuutos

En ota mitään tiukkaa kantaa itse asiaan, mutta katsellessa aamukahvitelevision keskustelua aiheesta on helppo havaita, että kysymys on kuuma. Keskustelu on selvästi kiihkeämpi, kuin Mäki-Ketelän ja Husein Muhammedin leppoisa jutustelu maahanmuutosta mennä viikolla samassa ohjelmassa.

Suosittelen katsomaan, kun keskustelu ilmestyy YLE:n areenaan. Itse kallistun vanhemman herrasmiehen näkemysten puolelle, mutta en väitä olevani oikeassa. Jotenkin kuitenkin uskon, että ilmasto nimenomaan kylmenee, sillä empiirinen kokemus osoittaa kuinka yleisen konsensuksen vouhottaessa jotain on todellisuudessa tapahtumassa lähinnä päinvastoin.

Vieläkin olisi hyvä olla inkvisitio ratkomassa yliopistoihmisten välisiä kiistoja. Erilaiset universaaliin totuuteen pyrkivät kokoukset vain kasvattavat viattomien ja työllä raskautettujen hiilijalanjälkeä ilman heidän omaa syytään.

12 kommenttia:

Sarsila kirjoitti...

Carissima, itse asiassa inquisitio, siis Sacrum Officium, Pyhä virasto, toimii koko ajan, mutta ehkä se tarvitsisi uuden konsultin "kehittämään toimintansa rakenteita".

IDA kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
IDA kirjoitti...

Sotkin latinan johonkin muuhun kieleen. Lyön itseäni karttakepillä kolmasti päähän ja otan uusiksi :(

Itse olen välttynyt aikuisten innovaatioleikkikoululta, mutta mitä tutuilta olen kuullut, niin olen melko, ellen täysin varma, että Pyhä istuin Pyhän viraston avustuksella järjestäisi asiat paremmin ihan perinteisellä meiningillä.

Sarsila kirjoitti...

Gratias. Kiitos tiedosta ja suo anteeksi. Latinan mukaan maskuliinin vokatiivi (puhuttelusija) on toisen deklinaation maskuliinissa CARISSIME, siis yksikön toisessa persoonassa. Julius Caesarin väitetään kuolinhetkellään sanoneen: "Tu quoque, mi Brute." - Sinäkin, Brutukseni (lat. nom. 2 dekl. Brutus). Saat nyt nauraa vapaasti näille sosiaalisille konstruktioille. Voi hyvin.

IDA kirjoitti...

Ehdin korjata. Ei ollut tarkoitus mitenkään naureskella olin vain itse tietämätön.

Sarsila kirjoitti...

Mutta jos silti ihmistä, onpa tämä sitten mies tai nainen, puhutellaan latinan ja Pyhän Viraston kielellä "CARISSIME", niin sekin jotenkuten, sanoisin vaivoin, käy, ja tarkoittaa silloin adverbinä 'rakkaimmasti', joskin se sitten vaikuttaa syntaksiin.

Sarsila kirjoitti...

Kiitos, hyvä IDA. Me nauramme yhdessä näille sosio-lingvistisille konstruktioille. Teenkin saman tien blogitekstin Militiaan.

IDA kirjoitti...

Yritän päntätä Pyhää messua latinaksi, mutta se ei taida olla paras tapa oppia kieltä.

Kouluunkaan ei viitsisi mennä, mutta jos olisi joku hyvä oppikirja. Auttaisiko nykyitalian opetteleminen mitään latinan oppimisen suhteen? Ei viitsisi edes yrittää italiaa, koska ennen oli kaikki paremmin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Latinaa ei mitenkään opi ilman lauseenjäsennyskielioppia (subj., pred., obj., pred:vi, attr., adv:li).

Tuplis kirjoitti...

Julius Caesarin väitetään kuolinhetkellään sanoneen:

Juu, Shakespearen näytelmässä.

Se, mitä muissa lähteissä sanotaan tyypin virkkoneen oli "καὶ σὺ τέκνον".

Sarsila kirjoitti...

Kumpikin sanonta elää, vaikka molemmat joutaisivat kuolla pois. Julius Caesar tuskin kykeni saamiltaan tikarinpistoilta (23 tai enemmän tai vähemmän) sanomaan sanaakaan. Laita Gorballe viesti, jos haluat, että Caesar valitsi kreikankielen lentävän lauseensa lähettämiseen tulevaisille ajoille. Älä suutu. Vitsihän tämä vain minulta on. - Mikä oikeasti harmittaa, on se että suunnilleen Neuvostoliiton hajoamisen aikohin vauhdittui perinteisen tiukan lausejäsennyskieliopin alasajo kouluissa. Yliopistossa on niin sanottu sosiaalinen (hömppä)kielioppi ottanut vallan; se ei ole kielioppia ollenkaan. Yksi seuraus on ollut se, että moni, joka olisi tarvinnut latinaa ja / tai kreikkaa, on saanut jäädä ilman - ellei se sitten ole koitunut hänen siunauksekseen.

Sarsila kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.