torstai 21. kesäkuuta 2012

Mitä ne meistä ajattelee

Kappas vain! Kansainvälisimmissä ja kosmopoliittisimmissa uutisissa törmää välillä Suomeenkin valtiollisten uutisten yhteydessä:

Finland and the Holy See: 70 years on...

Ja varsin positiivisissa merkeissä. Tästä on hyvä jatkaa taas 30 vuotta seuraavaan poliittiseen merkkipaaluun. Ollaan sen aikaa arvokkaasti hiljaa, niin saadaan kalaa.

3 kommenttia:

vieras kirjoitti...

Muunmaalaisilla ei taida olla tuota "mitä ne meistä ajattelee"-ajattelua?

Kari Suomalainen ihmetteli pilapiirroksissaan jo 1960-luvulla tuota "mitä ne meistä ajattelee"- ajattelua. Se jos jokin henkilö tai asia saa ulkomailla positiivista julkisuutta on sitten jokin absoluuttinen totuuden mittari, miten asian suhteen pitää edetä eikä eri mielipiteitä sallita.

Jostakin kummasta se kertoo että pitää saada hyväksyntä tietyiltä ulkomaisilta piireiltä, jotta kyseinen asia nousisi arvostukseen myös Suomessa.

Sen takia varmaan Alvar Aaltoa arvostettiin ja yhä arvostetaan koska Aalto tuli kuuluisaksi ulkomailla. Ikään se pyhittää kaiken sen mitä Aalto teki ja oikeuttaa siihen liittyvän yhden totuuden kulttuurin.

Eliel Saarinen suunnitteli hienojaa taloja myös ulkomaille, mutta hän ei silti saanut Suomessa samanlaista epäjumalan asemaa kuin Aalto.

Onko Kotkassa yhtään Aallon tai Saarisen suunnittelemaa taloa?

IDA kirjoitti...

Vietin lapsuuteni Alvar Aallon suunnittelemassa teollisuusmaisemassa Sunilassa. Olen siis kasvanut Alvar Aallon suunnittelemassa talossa :)

En tiedä onko muita näiden huippuarkkitehtien suunnittelemia rakennuksia Kotkassa, mutta jos on niin ne ovat jääneet legendaarisen kaupungintalon varjoon. Sen on todennäköisesti suunnitellut Anonymous ;)

Anonyymi kirjoitti...

Anonymous ei myöskään tarkoita das man. Kyseessä - mikäli uskoisin viestin vastaanottajan makuun - on luultavasti joko jollakin tavalla das manin kautta tukahdutettu esiintymä kyvyn rikoksesta tulla nimetyksi tai yksinkertaisesti taitavan yksilön vaatimattomuus pysytellä nimettömänä. Tätä kyvyn vaatimattomuutta en kehumasi "kansan" parissa ole kovinkaan usein tavannut, vaan pikemminkin tollokin on ylpeä kyvyistään, kunhan saa samankaltaistensa hyväksymänä nimensä seinään.