keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Ekumeeninen sää ensi vuodelle



Suomalaiset, jotka vastustivat Ruotsin keskusvaltaa 1500-luvulla ja hävisivät sotansa vuonna 1600, olivat katolisia. Tsaari, jonka päätökset sitten pari sataa vuotta myöhemmin edesauttoivat Suomen itsenäistymistä omaksi kansakunnakseen oli ortodoksi. Ilman katolisia ja ortodokseja saattaisimme olla ruotsalaisia.

Tämä lempeän viileä pohjavirtaus vain jatkuu ja jatkuu, emmekä osaa ennustaa sille muutosta kotomaamme säässä, joka ensi vuodeksi on seuraava:

Suomessa luterilaisuus elää edelleen läntisen ja itäisen kristillisyyden rajamaalla. On luterilaisen kirkon itsensä päätettävissä seuraako se edelleenkin Ruotsin valtiollista luterilaisuutta, josta se hyvän, ortodoksisen tsaarin ansiosta vapautui, vai liittyykö se katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon lähetyshiippakunnan ja sen kanssa harjoitettavan ekumenian kautta.

Muita mahdollisuuksia ei juuri ole.

Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen tehtävä onkin mahdollistaa lähetyshiippakuntalaisten liittyminen takaisin yhteyteyteensä, jos se haluaa lähentyä kohti “pyhää yhteistä kirkkoa”. Mikäli se valitsee Ruotsin suunnan se ajautuu siitä aina vain kauemmaksi ja päätyy episkopaaliseen sping-spong -  tilaan, joka nopeasti johtaa ilmastokatastrofiin.

Tämä on ihmisen mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Evankelis-luterilainen kirkko on jo uskonnollisessa mielessä hyvin pitkälle menettänyt rahvaan. Kansan piirissä on hyvin vähän uskoa ja se mikä on, on kirkon virallista linjaa vastahankaan olevien herätysliikkeiden piirissä.

Korjausliikkeen pitäisi alkaa nopeasti, mutta sen ei itsessään tarvitse olla nopea. Aikaa on kunhan tuulet puhaltavat oikeaan suuntaan. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa myös hitaan rauhallisilla toimilla.

Lopuksi maailman sää:

Konstantinopolin patriarkaatti ja Rooma lähestyvät toisiaan suojaisten tuulien vallitessa. Moskovan patriarkaatti uhkaa yhä voimakkaammin muodostua omaksi, lähes protestanttiseksi kirkokseen. Athos-vuoren yllä salamoi jälleen, kuten aina.

Siinä siis ensi vuoden ekumeeninen sää. 

Seuraavaksi niille katsojille, jotka jaksavat kuunnella yleisesti hyväksyttyjen näkemysten jatkuvaa toistoa, on kanavallamme tarjolla jälkiviisaat.


16 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Bloggauksen ensimmäinen lause "Suomalaiset, jotka vastustivat Ruotsin keskusvaltaa 1500-luvulla ja hävisivät sotansa vuonna 1600, olivat katolisia" ei oikein aukene.

Tarkoitetaanko sillä Nuijasotaa oheisilmiöineen? Kyllä sen osanottajat olivat tietääkseni varsin luterilaisia, ja lopputulos oli Suomen keskiajalla orastaneen erilliskehityksen katkaiseminen ja Österlandin integrointi tiukasti valtakuntaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä Suomen Ev. lut. kirkko jatkaa olemassaoloaan ja nykyisellä linjalla. Jäsenmäärä tosin jatkaa laskuaan. Erosin itse kirkosta pari viikkoa sitten 50 vuoden jäsenyyden jälkeen. Eron syyt olivat loppujen lopuksi samat kuin teologian professori Osmo Tiililällä v. 1962. Eroprosessi oli vuosia kestäneen harkinnan tulos. Tein päätöksen haikein mielin, mutta kirkon jäsenenä pysymiseen ei enää kerta kaikkiaan löytynyt mitään perusteluja. Kirkko on vuosikymmenien saatossa kadottanut alkuperäisen tarkoituksensa ja sen Lutherin perinnön mikä sillä oli. Kirkossa tuntuu kukkivan hyvinkin radikaalit näkemykset, mutta perinteisiä kristillisiä suuntauksia ja mielipiteitä pidetään tuomittavina. Olenkin vuosien mittaan enenevässä määrin tuntenut itseni kirkon jäsenenä jonkinlaisena heretikkona; kirkollisvero kyllä kelpaa, mutta täytyy pitää suu kiinni. Pakkohan se onkin, kun uskonnolisen vakaumuksen julkinen tunnustus voi viedä nykyisin leivättömän pöydän ääreen.

Catilina kirjoitti...

Tarkoitettaneen Sigismundin sotaa.

IDA kirjoitti...

Nimenomaan Sigismundin sotaa, jossa Sigismund itsekin hannaili. Suomihan oli Sigismundin puolella. Varsinainen ruotsalaistaminen alkoi vasta sen häviön jälkeen.

Qroquius Kad kirjoitti...

Itsekin ajattelin laajaan kuvaan liittyvää Sigismundia, jolle Klaus Fleming oli uskollinen loppuun asti, ja hänen puolalais-liettualaisia joukkojaan.
Mutta Fleming itse oli luterilainen, kuten myös muu Suomen aateli, joten miten tästä saadaan suomalaisten katolilaisten taistelu Ruotsia vastaan?

Catilina kirjoitti...

Pienellä mielikuvituksella. Eihän se ole yhtään sen kummallisempaa kuin väittää synkretististä hereettiä ja salamusulmaania paaviksi.

IDA kirjoitti...

Jos katsoo 2000-vuotta kestänyttä kirkon historiaa, niin olisi aika äärimmäisen liberaalia, modernia ja lähinnä wokea mennä puihin yhden paavin amerikkalaisen ja edistyksellisen median kautta suodaantuneiden lausuntojen takia.

Uskonpuhdistus oli pitkä prosessi, eikä kansa suinkaan ollut täysin luterilaista vielä vuonna 1600. Tuskin edes Jaakko Ilkka oli, vaan Nuijasodan syynä oli Suomen aateliston ylläpitämä ankara linnaleiritys. Kansa noin yleisesti ei pitänyt lainkaan siitä, että heidän kirkkojensa omaisuus siirrettiin kruunun haltuun ja heille tyrkytettiin uusia oppeja.

Catilinalle voisi todeta, että myös Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaatit tunnustavat nykyisenkin paavin pappeuden ja muun väittäminen on liberaalia heresiaa :)

IDA kirjoitti...

Suomessa näistä on kirjoitettu hyvin vähän. Lähinnä Mirka Lappalaisen hieno Susimessu tulee mieleen, mutta se ei käsittele uskonnollista puolta asioissa, kuin lähinnä viittauksenomaisesti. Karmeliitta Magnus Nymanin Ruotsia käsittelevä Hävinneiden historia on ansiokkaasti suomennettu ja se kannattaa lukea. Sen hahmoista jotkut ovat Suomen alueella vankiloissa.

Täällä tapahtumat etenivät tietysti eri tavoin kuin Englannissa, mutta Englannin uskonpuhdistuksesta on nykyisin saatavilla historiantutkimusta vaikka millä mitalla. Siellä kirkon omaisuuden, eräänlaisen yhteismaan, haltuunotto tapahtui vieläkin "manageriaalisemmin", kuin täällä. Suomen tilanteesta kertoo ehkä jotain se, että suomenkielinen kirjallisuus ja sivistyselämä syntyivät uudelleen vasta 1800-luvulla. Luterilaisella kirkolla oli siinä toki suuri ja ansiokas rooli, mutta parisataa vuotta oli eräänlaista jääkautta.

Catilina kirjoitti...

Englannin luostarit enimmääkseen osoittautuivat sitten likvidaatiossa sikarikkaiksi joutilaisuuden ja laiskottelun tyyssijoiksi. Ei ole mitään syytä olettaa asian muualla olleen toisenlaisen.

Qroquius Kad kirjoitti...

Niinhän se osoitti tuo Thomas Wolseyn tutkinta, jonka hän toimitti korkean esimiehensä Henrik VIII:n käskystä.
Toisaalta käskyn tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon ryönää, jota voitaisiin käyttää lyömäaseena uskonpuhdistuksessa;
senkin päämotiivi oli ainakin Suuren Yleisön muistissa Henrikin tahto saada määrätä itse avioliitoistaan ja -eroistaan ohi paavin.

Voisiko kuitenkin olla niinkin, että Wolsey väritti tutkintansa sopimaan Hänen Majesteettinsa tahtoon? – Mitä tulee katolisten luostareiden possumaiseen mässäilyyn ja laiskotteluun, olen antanut kertoa itselleni katolisen kirkon ylläpitäneen keskiajan Suomessa melkoisen kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa nimenomaan luostarilaitoksen kautta.

Uskonpuhdistuksen myötä tämä sote-työ ajettiin alas, mutta luterilainen kirkko jatkoi siihen aiemmin käytettyjen kymmenysten perimistä pappiloiden tarpeisiin.
Sote-työ vaihtui huutolaisuuteen ja vastaavaan barbaarisuuteen.

Catilina kirjoitti...

Luostareiden kansallistaminen oli paljon Henrikkiä vanhempi harrastus, mutta ymmärrettävästi hän paneutui erityisellä innolla asiaan.
Lihavat ja mässäilevät, laiskat munkit olivat jo kauan olleet pilkkalaulujen, pilapiirrosten ja vitsien vakiokamaa. Vaikea uskoa, että ilmiö olisi ollut täysin keksitty. Paradoksaalisesti kansan inhokkeja taisivat olla nimenomaan rappiota vastustamaan perustetut kerjäläisveljeskunnat, koska ne ihan avoimesti ilmoittivat aikovansa elää nimen omaan muitten kustannuksella oman työn asemasta.

Anonyymi kirjoitti...

Jos blogisti ajattelee, että olivat katollisia, vähän kuin muslimit ajattelee, että kaikki ihmiset on muslimeita, niille pitää vaan kertoa se ? :)

IDA kirjoitti...

Qroquius Kad:

Wolseystä on aika rankkaa kommentaaria William Cobbettin kirjassa A History of the Protestant Reformation in England and Ireland. Cobbett oli itse protestantti, joten kirja keskittyy poliittisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Kirjan yleisilme on aika rennon vihainen ja tyylittelevä, joten ainakaan kaikkia henkilökuvauksia ei varmaan kannata ottaa vakavasti.

https://www.amazon.com/History-Protestant-Reformation-England-Ireland/dp/0895553538

Nykyisistä historioitsijoista Eamon Duffy on kirjoissaan kuvaillut katolista Englantia ihan nykyisellä asiatyylillä.

Catilina:

"Lihavat ja mässäilevät, laiskat munkit olivat jo kauan olleet pilkkalaulujen, pilapiirrosten ja vitsien vakiokamaa. Vaikea uskoa, että ilmiö olisi ollut täysin keksitty."

Ei se varmaan täysin keksitty ole, mutta kuinka paljon meillä oikeasti on aiheesta tekstejä ennen uskonpuhdistusta? Ainakin Decamerone ja Canterburyn tarinat ovat enemmän ihan iloittelevaa huumoria, kuin varsinaista satiiria munkkeja kohtaan. Ongelmat olivat selvillä myös katolisen kirkon sisällä ja uskonpuhdistuksen aikoihin katolinen reformaatio kiristi monien sääntökuntien käyttäytymistä. Espanjassa ainakin kontemplatiivisten sellaista.

Ruotsissa ja Englannissa ihmiset olivat lähinnä kauhuissaan jatkuvan hetkipalveluksen loppumisesta. Tavallinen kansa ei todellakaan halunnut luostareiden sulkemista.

"Paradoksaalisesti kansan inhokkeja taisivat olla nimenomaan rappiota vastustamaan perustetut kerjäläisveljeskunnat, koska ne ihan avoimesti ilmoittivat aikovansa elää nimen omaan muitten kustannuksella oman työn asemasta."

Kaupunkiporvaristo ilmeisesti kyllä vihasi nimenomaan saarnaajasääntökuntia dominikaaneja ja fransiskaaneja, koska he elivät kerjäämällä, eivätkä olleet erityisen suopeita ajatuksille, joissa taloudellinen etu meni kaiken muun edelle.

Keskiajalla suhtautuminen köyhyyteen oli täysin toisenlaista kuin nykyisin. Köyhyyttä pidettiin jopa siunauksena, koska köyhät olivat lähempänä Jumalaa. Muutos suhtautumisessa alkoi ennen uskonpuhdistusta jo renessanssiaikana, mutta tässä ei nyt ole tarkoitus kertoa menneisyyyden säästä :D

Joka tapauksessa:

Englannissa oli ennen uskonpuhdistusta mistä tahansa pisteestä lähtien kävelymatkan päässä ilmainen ateria ja yösija. Luostarit siellä tosiaan toimivat eräänlaisena yhteismaana. Kirkot tietenkin olivat sitten vielä erikseen, koska ne olivat seurakuntaelämän keskus. En usko Skandinaviassa olleen kovinkaan erilaisen meiningin. Tuulten tuivertamia merrenkulkijoiden asuinsijoja molemmat.

Anonyymi:

"Jos blogisti ajattelee, että olivat katollisia, vähän kuin muslimit ajattelee, että kaikki ihmiset on muslimeita, niille pitää vaan kertoa se ? :)"

Juuri näin ajattelen :)

Catilina kirjoitti...

Rohkenen epäillä majoituksen ja ylöspidon ilmaisuutta. Myöhäiskeskiajalla oli jo kehittynyt majatalolaitos. Johonkin tarpeeseehan sen oli täytynyt vastata. Ehkä eniten kauppaan. Ihan synkimmällä keskiajalla tuskin paljon matkusteltiin muuten kuin valtion tai kirkon asioissa, joten tuolloin on saattanut kuvailemasi idylli olla lähes tottakin, joskus Wilhelm Valloittajan aikoihin ja ennemmin.

Qroquius Kad kirjoitti...

Ainakin 1500- ja 1600-lukujen suomalaisten rakennukset olivat katollisia.

IDA kirjoitti...

"Rohkenen epäillä majoituksen ja ylöspidon ilmaisuutta. Myöhäiskeskiajalla oli jo kehittynyt majatalolaitos."

Ainahan sitä epäillä sopii ja tuo koskee siis vain Englantia, josta tuo asia ilmenee noista historiantutkimuksista. Muista maista en osaa sanoa. Majoitus liittyi vahvaan pyhiinvaellusperinteeseen, joten voi olla, että muina aikoina ja muissa tarkoituksissa käytettiin muuta majoitusta.