Itseäni ei raha paljon kiinnosta, joten en juurikaan kiihottunut Eduskunnan kyselytunnista, jossa Eduskunta peitteli peruskysymyksiä ja tivasi loisteliaasti moraalisäteillen yksityiskohtia Keskustan vaalirahoituksesta. Yhdyn pienessä kansalaisen mielessäni Päivi Räsäseen ja olen sitä mieltä, että kaikkien puolueiden tulisi julkistaa kaikki vaalirahoituksensa ja muu rahoituksensa.
Sitä kuitenkin ihmettelen, että kun rekisteröidyn yhdistyksen perustaminen juuttuu kansalaisilla muutaman kuukauden jonoon yhdistysrekisterissä, niin miten erilaisia Kehittyvien maakuntien Suomi ry:itä ja muita vastaavia yhdistyksiä, joiden ainoa tarkoitus on kierrättää puolueiden rahoitusta niin, että taustalla olevat rahoittajat eivät tulisi julkisuuteen, voidaan polkaista pystyyn ja liittää yhdistysrekisteriin yhdessä päivässä.
Eli kunhan nyt hieman vanhavennamolaisesti kysyisin, että menevätkö "suuri raha" ja poliittinen "eliitti" kansalaisten ohi jotenkin laittomin keinoin tässä?
Sinänsä en usko sen enempää maailman vähiten korruptoituneen maan virkamieskunnan, tuomioistuinten, kuin poliittisten päättäjienkään rehellisyyteen, joten en niin piittaa vastauksestakaan ja ymmärrän kysymyksen olevan puhtaasti retorinen, vaikka olenkin pahoillani, että sen pitää olla sellainen.
2 kommenttia:
Jos sinua ei raha paljon kiinnosta, niin lukaisepa edes, kuinka rahaa tehdään. Tyhjästä.
Kirjoitapa Googleen rahan luonti, siis sanat erikseen.
Lue ajatuksella Richard Murphyn teksti, jonka on suomentanut Mikko Silvennoinen.
Vastaa sitten itsellesi kysymykseen, on tosiaankin noin.
Mulla tuli ensimmäisenä hakutuloksena otsikko: "Rahan luonti vaatii pankkiasiakkaan luottamuksen"
Luotin Karhulan-Kymin säästöpankkiin. Se oli kadonnut sillä aikaa, kuin olin huitelemassa maailmalla ja uskomaton omaisuuteni oli siirtynyt Osuuspankkiin. Nyt on kai pakko luottaa siihen.
Itse asiassa tuo näköjään olikin se teksti. Nyt voin olla pseudointellektuelli ja sanoa, että se ei kiinnosta, koska se on niin yksinkertaista ;)
Vakavammin ottaen en osaa sanoa tuohon totuuteen oikein mitään. Jos ihmiset olisivat yhteistoimintaan paremmin kykeneviä pankit voisivat hyvin toimia osuustoiminnallisesti tai osuustoiminnallisemmin. Myös japanilainen malli, jossa eri yrityksiä on ryhmittynyt pankkien ympärille on mielenkiintoinen.
Lähetä kommentti