tiistai 30. kesäkuuta 2009
Ruoka
Tavallisesti syön vain Karjalan piirakoita, silakoita, nauriita ja mämmiä, jotka parhaani mukaan pyrin pyydystämään itse. Nyt kuitenkin, johtuen joko helteen sekoittamasta päästä tai innosta eteläisen Tyynenmeren alueen kaupalliseen yhteistyöhön, intouduin laittamaan uusiseelantilaisia lampaanfileitä ja kiinalaisia nuudeleita erilaisten kosmopoliittisten lisukkeiden kera illalliseksi. Sanalla sanoen: Olen ylensyönyt. Oikeastaan ei puuttunut kuin matalapalkkaiset tarjoilijat, jotta voisin sanoa syöneeni jännän etnisesti, ehkä jopa nepalilaisesti, kuten oikeat vihreät. Ehkäpä vielä järjestän senkin kohotakseni henkisesti moraalisäteilevälle tasolle, mutta nyt vielä on kyllä aika palata tämän nolon syrjähypyn jälkeen takaisin kotimaiseen perusruokavalioon. Tällainen mässäily ei voi olla terveellistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Paikallinen herkku.
Jos jollain ruokalajilla on pllut "ikuisuus" aikaa valloittaa maailma, ja sitä kuitenkin syödään vaan jossain pikkukylässä niin se tuskin on kovin hyvää.
Amerukkalais-italialainen keittiö rules ok.
No jaa.
Paistettu ahven ja perunamuusi :)
Tri Tri osuu ytimeen. Miksi erilaiset vuoristokylien ja lammaspaimenien pöperöt ovat etnoa, mutta pitsa tai hampurilainen eivät?
Ketunleivät ne vasta hyviä ovat.
Lähetä kommentti