Tämä ei ole minun ideani, enkä ole edes pohtinut sitä. Satuin vain törmäämään siihen: Mitä, jos Suomi räjäyttäisi potin ja Naton sijasta pyrkisikin liittymään Shanghain sopimukseen?
Mitä etua itse asiassa on siitä, että suomalaiset erikoisjoukot leikkivät sotaa jossain Afganistanissa? Alue vakautuu tai ei vakaudu nimenomaan noiden Shanghain sopimukseen liittyneiden valtioiden kautta. Toisaalta, kun Ruotsi on nyt luopumassa armeijastaan ja sen todennäköisesti on liityttävä Natoon, niin näiden kahden sotilaallisen liittoutuman raja jäisi yhdelle maailman perinteisesti rauhallisimmista rajoista.
Lisäksi on huomattava kaikki ne uskomattomat mahdollisuudet, joita Suomi voisi tarjota olemalla sopimuksen läntisin ja länteen selkeän avoimesti ja ystävällisesti suuntautuva valtio. Pelaaminen Kiinan ja Venäjän, jotka tuskin luottavat toisiinsa enempää, kuin savolainen maalaistalo mustalaisleiriin, välissä tarjoaisi uskomattomia mahdollisuuksia, eikä kaikkea separatismia varmaan nähtäisi suurenakaan syntinä.
En ota kantaa. Aika kuitenkin vaatisi radikaaleja ratkaisuja :)
1 kommentti:
Kieltämättä tämä aika vaatii radiaaleja, juuriin meneviä ratkaisuja. Ainakin tuntemukset ovat henk.koht. ratkaisevia. Toivotan hyvää vointia ja itselleni kiertotietä hyvää syntymä- ja nimipäivää.
Lähetä kommentti