Ehdin nähdä illan Ajankohtaista kakkosta vain ohimennen. Siihenkin pätkään sisältyi toimittajan vakavaa virheajattelua, joten poistuin kahville saman tien.
Aiheena oli perussuomalaisten esittämä uudistus kehitysapuun, josta kertomassa oli kansanedustaja Maria Lohela. On myönnettävä, että en tunne ehdotusta kovinkaan hyvin. Itse suhtaudun nykymuotoiseen kehitysapuun erittäin skeptisesti ja pitäisin parempana, jos se lopetettaisiin kokonaan. Helposti uskon perussuomalaisten ehdotuksen olevan parannus nykyiseen, koska se perustuu ainakin osittain kansalaisten vapaaehtoisuuteen.
Toimittaja esitti Maria Lohelalle kysymyksen, joka siitä kuinka perussuomalaisten esittämä malli onnistuisi korjaamaan köyhyyttä tuottavat rakenteet kehitysmaissa keskittyessään lähinnä katastrofiapuun. Ei varmaan mitenkään, mutta ei niitä onnistu korjaamaan nykyinenkään kehitysapu, ei edes vaikka sitä nykymuodossaan tehostettaisiin ja kasvatettaisiin loputtomiin. Nykyinen kehitysapu on tuhoisaa juuri siksi, että se perustuu virheelliselle ajattelulle, jossa kuvitellaan ulkopuolisten voivan muuttaa taloudelliset rakenteet toimiviksi jonkinlaisen teoreettisen osaamisen perusteella. Ei se vain niin käy. Meillä ei ole rakenteellista teoreettista ja taloudellista mallia, johon ihmiset ja kansat voisivat sopeutua tullakseen vauraiksi.
Täältä omistajataholta siis taas yksi miinuspiste yhtiöllemme. Ja lisätään vielä se, että nykyinen paavimme Franciscus on pohtinut kaiken avun, johon ei sisälly henkilökohtaisia uhrauksia, olevan jollain tavoin arveluttavaa. Mikäli perussuomalaisten malli perustuu siihen, että auttaminen olisi vapaaehtoista ja auttajat voisivat itse paremmin vaikuttaa kohteisiin, niin kannatan sitä lämpimästi.
P.S.
Myös omassa tekstissäni oli virhe, joka nyt on korjattu. Ohjelma ei ollutkaan A-studio, vaan Ajankohtainen kakkonen.
4 kommenttia:
"Meillä ei ole rakenteellista teoreettista ja taloudellista mallia, johon ihmiset ja kansat voisivat sopeutua tullakseen vauraiksi."
Kyllä meillä on teoreettinen ja taloudellinen malli, jolla ihmiset ja kansat voivat vaurastua. Sitä vaan ei voi väkisin viedä tai puoliväkisin narulla työntämällä, vaan se pitää omaksua.
Maailmassa on maita, joissa tämä malli on menestyksekkäästi omaksuttu ja yleensä ilman kehitysapuihmisten konsultointia.
No joo, mutta noin tiukasti ottaen ei ole. Markkinatalous on aika monimuotoista kuitenkin ja se voi toimia erilaisin rakenteellisin kehyksin ei kulttuureissa.
"No joo, mutta noin tiukasti ottaen ei ole. Markkinatalous on aika monimuotoista kuitenkin ja se voi toimia erilaisin rakenteellisin kehyksin ei kulttuureissa."
Ei mallin tarvitse olla tiukka.
Kyllä sieltä löytyy ne elementit omaksuttaviksi, jotka ovat vaurastumisen kannalta olennaisia.
Omaisuuden suoja ja meritokratia tulevat ensimmäisenä mieleen. Systeemissä, jossa nepotismi ja valta-asemaan perustuva varastaminen vallitsevat, vaurastuminen on vaikeaa.
Tosin tällaisten elementtien kaupittelu kehitysmaille on vallitsevan länsimaisen paradigman mukaan kulttuuri-imperialismia. Vastikkeeton apu ei ole.
Ei noita elementtejä voi oikeastaan kaupata. Ne joko omaksutaan tai sitten ei omaksuta.
Esimerkiksi meillä on - sikäli kuin enää on :D - meritokratiaan perustuva yksityinen sektori ja nepotismiin perustuva julkinen sektori.
Lähetä kommentti