Nopeasti islamista

Edellisen kirjoituksen kommentista tuli mieleen, että en ole kirjoittanut tänne aikoihin mitään islamista. Ehkä se johtuu siitä, että näkemykseni siitä ei ole mitenkään muuttunut. Vaikka monet varmasti harjoittavat sitä vilpittömästi uskontona se on minusta enemmän uskonnon kaapuun puettu imperialistinen ja vallan- ja laajentumishaluinen ideologia. Meistä Syyrian ja Irakin kristityt voivat tuntua kaukaisilta, mutta se on tavallaan vain näköharha, koska kyseessä on pitkälle hengellinen sota, joka ei tunne rajoja. Juurikin täältä lännestä on lähtenyt sotureita viemään islamia alueille, joissa vielä on hengissä vanhoja kulttuureja. Ja täällä asiasta voidaan vielä kärsiä myös.

Usein sanotaan, että ISIS ja vastaavat joukkiot eivät edusta oikeaa islamia, mutta ongelma onkin siinä, että kukaan ei edusta tai ainakaan kukaan ei tiedä kuka edustaisi. ISIS ja muut terroristit ovat ehkä puhtainta islamia siinä mielessä, että ne ovat täysin irti paikallisista traditioista ja kulttuureista. Monesti ne ovat syntyneet länsimaissa. Ne hyökkäävät puhtaan hengellisin perustein ilman mitään kosketuskohtaa maahan ja ihmisten perinteiseen elämään, eli ne siis hyökkäävät puhtaasti - ehkä vääristyneen islamin mutta silti - islamin nimissä ilman muita tavoitteita kuin islamin voitto. Tämä huolimatta siitä, että kukaan ei edelleenkään tiedä mikä on se oikea islam, eikä kenelläkään varsinkaan ole auktoriteettia julistaa jotain islamin tulkintaa oikeaksi. Kristittyihin rinnastettuna hieman sama, kuin maailmassa olisi kaikkialla huomattava määrä Westboro Babtist Churcheja, jotka tulkitsevat oppiaan täysin vapaasti, vain alkuperäisen Westborolaisen perustajan sanomia siteeraten ja mukanaan kantaen.

Luterilaiset tunnustuskirjat tuomitsevat islamin harhaopiksi. Ja missä harhaoppi siellä myös valheen isä, mutta ei siitä sen enempää.

Kristityt eivät valitettavasti voi itsekään kehua sillä, että tiedettäisiin mikä on se oikea ja lopullinen kristinuskon oppi, koska kirkot ja kirkolliset yhteisöt ovat hajaantuneet. Se tiedetään kuitenkin huomattavasti paremmin kuin islamissa. Läntinen ja itäinen kristinusko ( katolisuus ja ortodoksisuus ) ovat opillisesti erittäin lähellä toisiaan, ehkä jopa samoja. Lännessä näitä lähimpinä ovat ehkä luterilaisuus ja anglikaanisuus. Oleellista käsiteltävän asian suhteen näille kaikille on, että niiden oppia säilyttää ja tulkitsee hierarkkinen kirkko. Mikäli minä julistaisin naapurin Penalle uhkavaatimuksen ja vaatisin häntä luopumaan luterilaisuudesta tai päinvastoin, niin jokainen naapuri, joita yllytämme pyhään taistoon, tietäisi, että meillä ei ole moiseen minkäänmoisia valtuuksia ja ainakin uskonsotana lupaavasti alkanut naapurikahakkamme kuivuisi kokoon viimeistään siinä vaiheessa, kun piispat käskivät meitä pitämään päämme kiinni. Sen jälkeen sotisimme puhtaasti materialistisin asein materialistisen asian puolesta. Islamista tällainen auktoriteetti näyttää puuttuvan kokonaan. Ja tämä tekee asiasta vaarallisen. 

Isiksen ja kumppaneiden edustama islam on oman lajinsa gnostilaisuutta, jossa hengellisyys irtaantuu kokonaan todellisesta historiasta. Sen synnyn voikin ymmärtää ainakin osittain sen pohjalta, että nykyinen globalismi kiskoo aivan surutta ihmisiä juuriltaan ja heittelee heitä sinne tänne kohdellen heitä lähinnä aivottomana massana. Ja väliaikaisena taloudellisena hyötyjänä länsi ei osaa kohdata islamia koska taloudellinen hyöty on sille kaikki kaikessa. Karkeasti sanoen voisi todeta, että jos Lepanton meritaistelun aikana lännessä rukoiltiin ruusukkoa oman laivaston voiton puolesta, niin nykyisessä lännessä "turkkilaiset" toivotetaan sossutätien toimesta satamaan ja toivotaan pullamössön ja kaikesta irrallisen pornokulttuurin vapauttavan heidät niistä harhoista, joihin he ovat kasvaneet ja tekevän heistä notkeasti yli rajojen liikkuvaa työvoimaa EU:n tarpeita varten. Tästä ei hyvä seuraa.

Sitä mitä pitäisi tehdä voi jokainen kysyä itseltään. Minulta on turha kysyä, koska en tiedä. Tai ehkä tiedän, mutta se olisi pidempi juttu, eikä sitä tällä pohjustuksella kukaan kuitenkaan uskoisi.