Lukeminen häiritsee...

...mielipiteenmuodostusta.

Suomalaiselle journalismille tyyppillistä tuntuu olevan se, että ei edes haluta tietää, eikä ottaa selvää. Kymen Sanomien päätoimittaja yhtyy tänään muuhun mediaan, kirjoittaa pitkän ja pateettisen kirjoituksen, jonka lopulla tivaa Olli Immosta määrittelemään mitä tämä monikultturismilla tarkoittaa. Mikä osoittaa vain sen, että hän ei ole viitsinyt perehtyä kirjoittamaansa aiheeseen edes alusta. Mikäli hän olisi lukenut Immosen kirjoituksia tai vaikka vain googlettanut "multiculturalism" hän olisi saanut vastauksen. Toisin kuin omistamaltani YLE:ltä voisi arvokkaan paikallislehden päätoimittajalta odottaa edes jonkinlaista journalistista tasoa. Siksi nyt vaivaudun, vaikka muuten olenkin sitä mieltä, että on aika turha puhua mitään silloin, kun halua ja kykyä kuunnella ei ole.

Monikultturismi on siis yhteiskuntatieteilijöiden parissa syntynyt yhteiskuntaopillinen ideologia, jonka mukaan saman valtion alueella asuvilla eri kansoilla pitäisi olla mahdollisimman suuri autonomia ja valtion pitäisi tukea näitä kansoja, tai kansanryhmiä, niin että ne, ja niiden jäsenet, voisivat säilyttää oman kulttuurisen identiteettinsä mahdollisimman vahvoina. Se on nimenomaan nationalismia. Aiheen tutkimuskin puhkesi kukkaansa hyvin pitkälle silloin, kun Neuvostoimperiumi hajosi ja hetken luultiin, että siitä seuraisi yleinen kansojen itsenäisyyspyrkimysten tukeminen liberaalin demokratian hengessä. Kaunis ja kannatettava ajatus siis, mutta yhdistettynä maahanmuuttoon tietenkin totaalisen tuhoisa. Suomen valtiolla on edellytykset tukea täällä perinteisesti asuneiden kansojen, suomenruotsalaiset ja saamelaiset, kansallista kulttuuria ja jopa autonomiaa, mutta ei mitään edellyksiä tukea tänne joukkoina muuttavien kansanryhmien kulttuurista autonomiaa. Kymen Sanomien päätoimittajakin ymmärtää varmasti tämän, hän ei vain osaa käsitellä asiaa, koska ei ole tutustunut faktoihin aiheesta, josta hän kirjoittaa. Itse asiassa tuo monikultturismin määritelmä oli kirjattuna jo Kotkan ensimmäisessä moninkulttuuriohjelmassa, jota Kymen Sanomat ylisti ilmeisesti lukematta sitä lainkaan.

Maahanmuuttokeskultelussa ns. maahanmuuttokriitikot esittelivät näitä käsitteitä jo 1990-luvulla erittäin ansiokkaasti. Media tasona mukaan ymmärsi silloisen keskuslun niin, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat halusivat estää eri kansoihin kuuluvien ihmisten seksuaalisen yhtymisen, mitä umpitolloa näkemystään, joka siis syntyi keskusteluun tutustumattomuudesta, se hokee vieläkin.

Nykyisin ollaan siis tilanteessa, jossa mahdollisen dialogin toinen osapuoli vaatii käsitteiden määrittelyä, jotta löytyisi yhteinen pohja keskustelulle. Itse olenkin sitä mieltä, että dialogi tällaisen vastapuolen kanssa on täysin mahdotonta. Dialogi onnistuu paikallisesti ja sitä on syytä käydäkin. Järkevään dialogiin pyrkivän on vain syytä jättää kotomainen media siitä syrjään ja ymmärtää, että mediassa jyllää vain ja ainoastaan poliittinen demagogia.

Laki ja oletettu oikeus

Viereinen Claude Monetin maalaus on törkeän rasistinen ja julkaisen sen tässä vain esimerkkinä siitä millainen taide ei sivistyneiden oikeus- ja yhteiskuntaoppineiden mielestä ole toivottavaa ja sallittua läntisen, eurooppalaisen kulttuurin piirissä...

Claude Monet Is the New Donald Trump

... ja aivan selvää tietysti on sokealle Reetallekin, että maalauksesta puuttuu positiivinen sankari.

Charlie Hebdo - lehti on ilmoittanut, että se ei tule enää julkaisemaan pilakuvia Muhammedista

Charlie Hebdo editor: No more Mohammed cartoons

En voi väittää, että tuo tulisi yllätyksenä, enkä osaa pitää päätöstä vääränäkään. Herjaaminen ei ole kaunista ja mikään vastarinta ei tietenkään voi perustua rienaaviin pilakuviin. Eurooppalaisen, varsin oikeutetun islamvastaisuuden olisikin löydettävä itselleen vakaampi perusta, eikä sosialistinen Charlie Hebdo sellaisessa kuitenkaan olisi mukana.

Melkein voisin lyödä vaikka vetoa, että kristinuskon törkeää herjaamista Charlie Hebdo ei lopeta, eli kokonaisuudessaan tapaus on melko paljastava: länsimaisten oikeusoppineiden ollessa vahvasti islamin puolella ja islamin pystyessä myös raakaan väkivaltaan herjaajiaan vastaan, ei sosialistin ( mikä nykyisin tarkoittaa kulttuurillisessa mielessä samaa kuin poroporvari ennenvanhaan ) kannata keinuttaa venettä. Muistaakseni jopa Suomessa, jossa kantaa ottavat tuomarit ovat vain etäisiä kopioita Ranskan vastaavista, nämä tuomarit olivat pahoillaan siitä, että Halla-aho ei saanut oletetusta islamin pilkasta vankeustuomiota. Islam nyt vain on uskonto, jota arvoliberaalit sosialistit eivät pysty vastustamaan, edes tekemällä siitä pilaa, tai taidetta. Taidehan länsimaissa onkin Andy Warholin jälkeen ollut aika pitkälle kuollutta parkertamista, sillä laki jyrää.

No antaa mennä.

Länsirajan takana sijaitsevassa Puuhalandiassa, joku kirjailija oli soittattanut toivekappaleenaan radiossa Ultima Thulen hienon Sverige, Sverige fosterland - laulun. Teko oli aiheuttanut pöyristymistä.

Liza Marklundin musiikkivalinta.

”Minä paskat välitän mitään asiayhteydestä. Jos soitat kaikkien aikojen merkityksellisintä ruotsalaista rasistirokkibändiä, sinulla ei ole enää ihmisarvoa”, on varmaankin hienosti ja rohkeasti sanottu kaikkien niiden mielestä, joihin mikä tahansa propaganda, joka on valtion konformistisesti hyväksymää, uppoaa kuin veitsi voihin. Itse en voisi vähempää piitata, joten antaa lattapäiden kabineissa keskenään sopiman ihmisarvon mennä menojaan. En jää sitä kaipaamaan, vaan soitan vielä hienomman Ultima Thulen versioiman Änglamarkin. Se voisi ihan hyvin kuvata omaa kotiseutuani. Täällä ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja jokaisella on luovuttamaton arvonsa. Niin on tietysti muuallakin, mutta joissain paikoissa, kuten suljetuissa toimituksissa, sitä on ilmeisesti vaikeampi ymmärtää. Olkaapa siis hyvät:

Änglamark

Väärä uutinen todennäköisyydellä 1

Paavi Franciscuksen ensyklikan Laudato si pitäisi ilmestyä huomenna torstaina. Odotan sitä suurella mielenkiinnolla. Lähes täysin varma olen siitä, että rakkaan Yleisradiomme ennakoiva uutinen on jälleen kerran silkkaa roskaa

Ilmastonmuutos katolisen kirkon opiksi

ja kertoo oikeastaan vain siitä, kuinka avuttoman huonosti monikulttuurisuuteen pyrkivä Yleisradio tuntee kristinuskoa ja kristillisiä kirkkoja. Käytännössä ei lainkaan. Eli paljon olisi yhtiölläni parantamisen varaa, jos se edes oikeasti tavoittelee omien ideaaliensa toteuttamista.

Itse uskaltaisin melkein lyödä vetoa, että ensyklika ei tule ottamaan kantaa kantaa siihen mikä on tieteellinen totuus ilmastonmuutoksesta, vaan tulee keskittymään siihen mikä on näiden polttavien kysymysten hengellinen ja uskonnollinen merkitys. Missään tapauksessa se ei tule tekemään ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltämistä katolisen opin vastaiseksi toimeksi, kuten Yleisradio vihjailee, koska sellainen olisi vähintäänkin järjetöntä ja ristiriidassa Yleisradion huomiotta jättämän, mutta kirkoissa ilmaiseksi jaetun, äskettäisen Misericordiae Vultus ( laupeuden kasvot ) bullan kanssa. Veikkaan, että paavi tulee sanomaan, että yhteiskunnissa, jotka julkeavat kutsua ihmisiä kuluttajiksi, ja pitää heitä sellaisina, on jotain syvällisesti vialla, mutta palataan asiaan sen jälkeen, kun itse ensyklika on luettu.

Muuten olen sitä mieltä, että Mixu Paatelaisen potkut olivat väärin.

Going to a Go Go

Hallitus on muodostumassa ilmeisen hyvässä hengessä ja kansallista yhteisymmärrystä tavoitellen. Tästä on hyvä jatkaa aatteellisesti Halla-ahon-Hakkaraisen - linjalla. Itse tietysti kaipaisin konkreettisempia aloitteita ja ehdotuksia tyyliin "nyt tehdään näin", mutta ainakin maahanmuuttopolitiikan suuntaviivat vaikuttivat yllättävänkin hyviltä ottaen huomioon, että neuvottelupöydässä istuivat myös Kokoomus ja Keskusta. Eerolaa ei valittu eduskuntaan turhanpäiten. Työryhmälinjaus tietenkin jättää tilaa säätämiselle, mutta antaa vähintäänkin olettaa, että asiaan ryhdytään suhtautumaan järkiperäisesti Suomen etu huomioiden ja se antaa siihen myös selkeät mahdollisuudet. Erityisen hyvää on, että maahanmuuton kustannuksista laaditaan puolueeton selvitys, vaikka Suomen Perustalla sellainen onkin jo valmiina. Myös EU:n tuloaan tekevän takaanjaon torjuminen on hieno juttu.

Puolustuspolitiikan osuus vaikutti myös hyvältä.

Muista asioista on vaikea sanoa mitään. Itse tietysti eroaisin eurosta välittömästi, mutta kaikkea ei voi saada. Mikäli politiikan suuntaa onnistutaan kääntämään niin, että Suomi toimii yrittäen kehittää EU:ta valtioiden väliseksi vapaakauppa-alueeksi sosialistisen liittovaltion sijaan, niin hyvä.

Taloudellisestihan tulevat vuodet eivät tule olemaan mitään kulta-aikaa. Oma talouspoliittinen näkemykseni on se, että Eurooppa, ja Suomi siinä mukana, voisivat olla paljon köyhempiäkin ja hyvin menisi, kunhan henkevyyttä ja sielua riittää, joten puolueen edun nimissä en ota talouspoliittisia kantoja ollenkaan.

Kaiken kaikkiaan henki tuntuu olevan jopa yllättävän positiivinen ja eteenpäin menoa hehkuva. Empaattisena ihmisenä tunnen kuitenkin surua siitä, kuinka kaikkialla tuntuu kaikuvan sosialistien raastavan tuskainen huoli ymmärsivätkö PS:n äänestäjät varmasti mitä ovat menneet äänestämään. Voin vain lohduttaa heitä ja vastata: Kyllä ymmärsivät.

Ihmeellinen luonto

Luonnossa on aika vähän eläviä olentoja, joita voisi sanoa limaisiksi nuljaskoiksi. Selkärangallaan ajattelevista eliöistä suomalainen toimittaja on ilman muuta yksi niistä harvoista.

Ei kuitenkaan ole luonnonsuojelullisia syitä miksi omistamani Yleisradio ei voisi luovuttaa A-talkin juontajaa Seiskan viihdetoimittajaksi. Tulisivat kyvyt parempaan käyttöön.

Vaalitulos

Vaalien tulos oli lopulta aika epädramaattinen. Jotkut ämmät ( sukupuolesta riippumatta ) ovat ilmoittaneet haluavansa muuttaa maasta, mutta sekin on mahdotonta, jos isukki ei maksa meno/paluu - lippua ja kustanna kunnollista viikkorahaa ulkomailla oleskelun ajaksi.

Itse myönnän jännittäneeni vaalitulosta enemmän kuin missään muissa vaaleissa, mutta vain kannattamieni Juho Eerolan, sekä Emmi Voutilaisen vuoksi. Molempien tulos oli hyvä, Juhon suorastaan loistava mikä oli havaittavissa jo laskennan alkuvaiheessa. En pettynyt edes ennakkoäänten tulokseen, vaan innolla kannoimme Tiutisen äänestyskopit koulun ullakolle ja tuolit työväentalolle odottamaan seuraavia vaaleja. Vaikka tunnelman kohoaminen mitä lähemmäs vaalipäivää tultiin oli toreilla ja muualla selvästi havaittavissa, en osannut odottaa puolueelta niin upeaa nousua, joka vaali-illan edetessä nähtiin. Pakko taas kerran myöntää, että Soini on ollut oikeassa. Tällä kertaa vetäessään näissä vaaleissa vakaan asiallista, välillä laimeankin tuntuista linjaa.

Keskustan menestystä en edelleenkään ymmärrä. Monet keskustaa äänestävät ihmiset sanoivat ympäri Suomea, että kyseessä ei ole mikään ideologinen asia, vaan keskustalta odotetaan vain oman paikkakunnan puolen pitämistä eduskunnassa. Ihan pätevä perustelu, mutta jos kaikki vetävät samalla tavoin kotiinpäin, niin kokonaisuus siitä kärsii. Sopii toivoa, että Sipilän talousosaaminen tasapainottaa innokkaimpien "siltarumpupoliitikkojen" meininkiä. PS:n toivon menevän hallitusneuvotteluihin omat vaaliohjelmansa mukanaan. En mene sanomaan, että ne olisivat kaikilta osin täydellisiä, mutta ainakin ne ovat selkeitä. Neuvotteluissa voisi tuoda pöytään ne samat - esteettisesti muuten ihan tyylikkäät :D - eri osa-alueiden ohjelmapaperit, joita jaoimme toreilla ja katsoa miten pitkälle niiden kanssa päästään ja kuinka suuria kompromisseja pitäisi tehdä. Henkilökysymykset sitten joskus, jos ohjelmasta päästään sopimukseen.

Kai se on vielä pakko todeta, että Kepun, PS:n ja Kokoomuksen hallitus tästä pitäisi tulla, vaikka edelleenkin haikailen sen menetetyn Kokoomus, PS, SDP hallituksen perään. Demareiden se siipi, joka tuosta hallituspohjasta olisi tehnyt hedelmällisen on kyllä siirtymässä, ja kannattajiensa osalta suurelta osin jo siirtynytkin, meidän joukkoihimme.

Seuraavaksi sitten kunnallisvaalit.

Livertävä demari

Kevättä pukkaa, kun demarien liverrys on kiihtynyt. Kim Soares ( sosdem) on kirjoittanut sekä Kymen Sanomiin, että Ankkuriin mielipidekirjoituksen

Silmänkääntötemppu

jonka ainoa rehellinen sisältö on "tsirp, tsirp, en pidä persuist, tsirp, tsirp" ja kaikki sen ympärillä oleva kuorrutus joko täydellistä tietämättömyyttä aiheesta, tai - mikä pahempaa - silkkaa tarkoitushakuista valehtelua.

Soares esimerkiksi kirjoittaa:

"Missään muissa alan tutkimuksissa ei otantaa katkaista 70 ikävuoteen. Siitä syystä perussuomalaisten tutkimus ei myöskään ole vertailukelpoinen esimerkiksi Tilastokeskuksen aineistoihin tai OECD:n tutkimuksiin samasta aiheesta.", 

kun totuus kuitenkin on se minkä Soaresilta edes selailematta jääneen tutkimuksen tekijäkin toteaa:

"Mitä tulee tutkimuskirjallisuuteen, tutkimuskirjallisuudessa paljon puhuttu OECD (2013) käyttää 15-64-vuotiaita vertailuissaan, VATT (2014) käyttää juuri 20-62-vuotiaita mallintaessaan työikäisten vaikutuksia julkiseen talouteen...Käytän tutkimuksen I osassa, joka käsittelee vain toteutuneita tuloja ja menoja tuota 20-62-vuotiaiden haarukkaa, jotta se olisi mahdollisimman vertailukelpoinen VATT:n tutkimuksen kanssa...

Lisäksi tutkimuksessani mainitsemastani "tärkeästä kirjallisuudesta" Wadensjö ja Orrje (2002) käsittelevät julkisen talouden toteutuneita nettovaikutuksia lähinnä 19-64-vuotiailla, Bratsberg et. al (2010) 20-64-vuotiaita ja Hinte ja Zimmermann (2014) toteutuneita saatuja sosiaalietuuksia Saksan osalta 18-64-vuotiailla ja Tanskan osalta 18-66/18-59-vuotiailla."

Soares siis levittää julkisuuteen, jos ei nyt panettelevaa, niin propagandistisella tavalla marinoitua väärää tietoa. Sinänäsä ymmärrettävää ennen vaaleja. Demarithan tunnetusti olettavat, että äänestäjiä voi sumuttaa mielensä mukaan.

Mitä viserrykseen muuten tulee, niin tutkimuksen tekijä on kirjoittanut Hommaforumille huomattavasti vähemmän viestejä kuin Marko "Fobba" Forss ja tuskin kenellekään tulisi mieleen nimittää Marko Forssia aktviiseksi hommaforumilaiseksi. Myöskään Useammat väestö- ja tilastoteilijät Suomessa eivät ole ainakaan vielä ottaneet mitään kantaa tutkimukseen.

Vastaukset erinäisiin kriittisiin huomautuksiin tutkimuksesta voi itse lukea tuolta:

Väitteitä maahanmuuttotutkimuksesta

Ne olivat siellä jo ennen kuin Soares kirjoituksensa kirjoitti, mikä hyvin kuvaa ahkeran demarin suhtautumista aiheeseensa. Toisaalta olen itse asiassa tyytyväinen demareiden ”liverryksestä”, sillä se osoittaa taas kerran, ettei heidän poliittisilla puheillaan ole mitään pohjaa.

Lopussa saatiin kulma

Jälleen yksi tärkeä rajapyykki saavutettu. Eilisessä ottelussa Suomi sai kuin saikin kulman aivan ottelun loppuhetkillä. Kulmapotku on aina potentiaalinen maalipaikka. Eteenpäin on menty. Nyt vain positiivisella otteella kohti uusia pelejä.

Täältä tähän. Armollista pyhää viikkoa, jota on myös piinaviikoksi kutsuttu.

Mainosmiehen arkea

Lievästi ole pettynyt siihen, että Kotkassa ei osattu painaa tuollaista. Saa kuitenkin kopioida ja tulostaa vapaasti.

Poliitikot järkyttyvät Twitterissä

Olen melko innustunut uudesta Android-puhelimestani. Sunrise Calendar toimii kuin enkeli, joten olen joka paikassa ihmeellisessä synkassa kaiken sen kanssa minkä pitääkin. Voin myös lukea hetkipalvelukset, päivän lukukappaleet ja päivän raamattutekstit siitä suoraan puhelimesta. Se on tavallaan noloa, koska paksujen kirjojen selaamisessa, ja siinä, että tekee jotain asian eteen, on oma viehätyksensä, mutta on se myös helppoa ja toimii liikkeellä. Liikkumista pitäisi kyllä entisestään vähentää, koska eihän siinä ole mitään järkeä. Ennenkin minulla on ollut kannettava mukana joka paikassa, mutta sitä olen käyttänyt lähinnä kirjoittamiseen. Puhelin on enemmän lukemiseen ja kuluttamiseen.

Twitteriä jotenkin vielä vierastan. Olen saanut sen käsityksen, että suomenkielisessä twitterissä poliitikot ilmaisevat kirjoitustaitonsa puitteissa asioita, joista he ovat pöyristyneitä tai joita he diggaavat. Uuteen Suomeen, joka on huono verkkopalvelu, eksyin Facebookin kautta, joten annan niille kristillisesti yhden klikkauksen, koska he menivät yksinkertaisuuttaan tähän pöyristymisen halpaan:

Järkytys leviää

Nämä samat asiat saa asiallisesti tietoonsa myös muita kautta, joten miksi olla kiinnostunut linkeistä, joita poliitikot lähettävät ilmaistakseen tunteitaan? Toki itse paavikin on Twitterissä, mutta Pope Appsin kautta voi lukea päivittäin kaiken mitä paavi oikeasti on sanonut, joten sillä pärjää harvinaisen hyvin. Twitterin merkkimäärärajoite on myös typerä. Vaikka itse aikanaan koulussa opinkin menetelmän, jonka mukaan kirjoitettiin ensin vapaasti ja sitten otettiin siitä vähintään puolet pois, jotta teksti olisi edes alusta asiallinen, niin vapaaseen ja nopeaan kirjoittamiseen se ei sovellu ollenkaan. Jos haluaa ilmaista ajatuksensa nopeasti, pitää vain kirjoittaa nopeasti ja silloin tekstiä tulee paljon. Twitterin lyhyys ei olekaan harkittua ja mietittyä vaan pelkästään typerää.

Voin kyllä olla väärässäkin tässä, koska ennen vannoin pitäväni kiinni siitä, että puhelin on puhelin ja tietokone on tietokone, mutta sorruin kuitenkin sitten sekottamaan ne ja olen tulokseen ihan tyytyväinen. Lakkoilen kuitenkin niistä Internetin sameista vesistä, joista en pidä, kuten suomalaisesta mediasta ja poliitikkojen twitteristä.

Työvoimapulasta

Työvoimapulaa ei ole. Sitä ei ole edes Pikku Kakkosessa, koska YLE:n Pressiklubia tehdään aikuisille. Ohjelma on loistava esimerkki omistajuuden rappeuttavista puolista. Aikaisemmin se oli mediakriittinen ohjelma, joka tarkkaili median ilmiöitä arvostelevalla otteella. Sitä mukaa, kun Yleisradiota on vastoin tahtoani siirretty minun omistukseeni ohjelma on muuttunut nykyiseen muotoonsa, jossa toimittajat arvostelevat muita ihmisiä päräyttäen sekaan jonkun hyvällä tahdolla yläastetasoiselle kypsyydelle sopivaksi katsottavan vitsin.

Tällainen omistajuus ei ole soveliasta, joten alkaa olla vain kaksi vaihtoehtoa: YLE ryhtyy tekemään parempia ajankohtaisohjelmia tai se siirretään työntekijöidensä omistukseen. Heidän omalle vastuulleen. Sellaisessa tilanteessa muuten jonkun toimittajankin silmät saattaisivat avautua ja hän huomaisi, että mitään työvoimapulaa ei ole, ei ole koskaan ollutkaan, eikä koskaan tule. Se olisi kyllä ehkä kiusallista, sillä silloin toimittaja saattaisi esittää jonkun kysymyksen, eikä vain nyökkäillä monttu auki, kun ministerit tai tutkijat puhuvat tästä fiktiivisestä työvoimapulastaan.

No, olemalla katsomatta televisiosta muuta kuin urheilua ja kultturia ja pitäytyen Radio Yhden kuuntelijana näiltä kaikilta kyllä välttyy aika hyvin.

Jatkuva edistys

Ihmisen jatkuva kehittyminen ja viisastuminen jaksaa hämmästyttää. Voi sanoa, että kaikki historian tragediat olisi voitu välttää, jos vallassa olisi ollut valistunut nykyihminen, tuo kaiken mitta ja valistusfilosofi/tiedemies Markiisi de Saden onnellinen lapsi. Ajatellaan vaikka vuoden 1918 äärimmäisen ikäviä tapahtumia. Mikäli silloin olisi ollut vallassa nykyisten hallitusten kaltainen dynaaminen yhdistelmä olisivat ihmiset kuulleet transistoriradioistaan - ne olisi silloin jo kevyesti keksitty ja niitä olisi myös tasapuolisesti jaettu - jotain seuraavan kaltaista:

- Herra ministeri! Kaduilla liikkuu miehiä kiväärien kanssa ja sosialidemokraattisen puolueen radikaali siipi...
- Anteeksi nyt arvon toimittaja, näillä ei ole mitään yhteyttä keskenään. Kaduilla rähisevät, lähinnä nuoret miehet, kärsivät sosiaalisista ongelmista. Sosialismi taas on rauhan ideologia.
- Mutta aikooko hallitus jotenkin toimia...
- En usko, että tässä mikään tavanomaista kummallisempi toiminta on tarpeellista. Tämä kaikki on ihan normaalia kehitystä, ehkä pienten kasvukipujen kera. Mutta kun kerran kysyitte voin kertoa, että Yleisradio aikoo lukea koko Pääoman ääneen radiossa.

Ja näin olisi vältetty turha väkivalta ja sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut aikaa keskittyä Espanjan taudin täysimittaiseen hoitoon.

Pakkoruotsi

Perussuomalaiset on eduskunnan ainoa puolue, joka vastustaa pakkoruotsia

Näin valiokunta äänesti

Jokainen järkevä ihminen tietää sisimmässään pakkoruotsin mielettömyyden, joten en ryhdy jauhamaan siitä. Sen sijaan ihmettelen politiikan epärehellisyyttä. Edellisen kansalaisaloitteen aikana perusteltiin voimakkaasti kansalaisaloitteen olevan niin arvokas asia, että sen on päästävä suuren salin käsittelyyn. Tällä kertaa samat perustelijat ovat sitä mieltä, että kansalaisaloitetta ei tarvitse käsitellä suuressa salissa. Eli kansalaisaloite onkin arvokas asia vain, jos kansalaisaloitteen sisältö miellyttää kyseisiä poliitikkoja.

Äänestäkää nyt sitten näitä. Itse äänestän perussuomalaisia.

Tunteen voima

Bob Dylanin ja John Lennonin perijätär, nykyrockin haastava hahmo Madonna on todennut Ranskan tuntuvan aivan Natsisaksalta. No keitäpä me olemme epäilemään rockin jättiläisiä ja onhan Madonna aina näyttänyt siltä, että hän voisi hyvinkin todella tietää miltä elo Natsisaksassa tuntui.

Espanjan tauti

Annoin periksi, luovuin symbianista ja siirryin androidiin. Luulen, että Messengerin aiheuttama ärtymys, oletin aluksi, että jokaiseen tärinään ja piipitykseen pitää tietenkin reagoida, altisti minut niin heikoksi, että minuun tarttui sitkeä influenssa. Ettei minua nyt aivan modernistiksi luultaisi, niin huomasin jotain olevan vialla lukiessani viiden Mooseksenkirjan Douay-Rheims ja Vulgata versioita rinnakkain. Olin äärimmäisen hämmentynyt kuinka kaikki alkoi tuntua puuduttavalta sekavalta kesken Leviticuksen ja mitattuani kuumeen huomasin sitä olevan noin 40 astetta. Nelisen päivää lähinnä nukuttuani kuume hävisi, mutta väsymys jatkui noin viikon ja sitten kuume palasi. Nyt kuume on taas mennyt, mutta jäljellä on todella ärsyttävä yskä. Ensi syksynä todennäköisesti otan rokotteen, jos sellaisen saan.

Tämä kaikki tietenkin vain pohjustuksena sille miksi olen innostunut katsomaan televisiota. Omatuntoni ei ole niin kehittynyt ja herkkä kuin jesuiittaisillä, joten olen katsellut vähän kaikkea mössöä mitä Netflix ja Areena tarjoavat ilman sen kummempia tunnontuskia. Downton Abbeysta jopa pidän ja toisin kuin jesuiitoista minusta siitä olisi voitu jättää koko suffragettiliikkeestä ja ensimmäisestä maailmansodasta alkanut ongelmallinen, kaiken pilaavan, metallisen torvimusiikin rantautumiseen johtanut kehitys kokonaan pois. Vanhassa vara parempi ja olisi joskus kiva katsoa sarjaa, joka menisi ajassa koko ajan taaksepäin. Olisi vain soiteltu viuluja eikä gramofoneja ja menty taaksepäin aina aikoihin, kun Downton Abbeyn paimenet ensimmäiset pajupillit keksivät. Kaikkea ei voi tietenkään saada ja sarja kyllä on erittäin hyvä, sekä mielenkiintoinen.

Yritin katsella myös suomalaisia sarjoja, mutta en saanut otetta kuin Kimmosta. Metsoloitakaan ei aina jaksa katsella uudestaan. Hovimäki oli ihan hyvä, mutta Dowton Abbeyhin verrattuna liian tyypitelty mikä ehkä johtuu turhan pitkä aikavälin kuvaamisesta liian vähissä jaksoissa.

Noista linkitetyn Jesuit Post - artikkelin sarjoista olen nähnyt House of Cardsia ja Walking Deadia. Lopetin niiden katsomisen suunnilleen samoista syistä mitkä artikkelissa on mainittukin. Ehkä katson House of Cardsin tulevan, viimeisen kauden, mutta tuskin nyt heti sen ilmestyessä. Säästän sen siihen, jos tulee taas sellainen aika, että ei jaksa lukea edes Mooseksen kirjoja. Game of Thronesiin en tunne mitään mielenkiintoa, mutta Mad Men voisi olla ihan mielenkiintoinen sarja. Downton Abbeyta, jossa olen toisen kauden alussa aion katsella aina, kun sattuu huvittamaan ja siihen on aikaa.

Noin yleisesti haluaisin enemmän Moraalisia tarinoita tyyliin Eric Rohmer. Niihin keskittymällä pysyisi varmaan influenssakin paremmin kurissa. Voisin jäärämäisesti sanoa, että nykytelevisiosta puuttuvat moraaliset tarinat täysin ja tietenkin myös tuomitsen tällaisen asiaintilan.

Varovaisuus

Poliittisessa puheessa on syytä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta. Ei ole mitään syytä itkettää sosialidemokraattisia rautakouria, jotka menettävät herkät yöunensa pienimmästäkin sanomisesta. Se on vain tylyä. Rautakouraa on kohdeltava lempeydellä ja pidettävä huoli siitä, että hänen höyhenpatjansa alle ei kukaan pääse laittamaan hernettä. Hänhän saattaisi herätä ja se se vasta kaameaa olisi.

Kouvola ( se on paastoa nyt )

Pirteän markkinahenkinen ja moderni Kouvola ei millään tavoin paljasta paaston alkaneen. Kahvila tosin on mukavan hiljainen ja kirkon sisällä asia tietenkin oli enemmän kuin selvä. Kotkassa eilen kesken kulttuurilautakunnan kokouksen tasan kello 18.00 sen sijaan ortodoksisen kirkon kellot alkoivat soimaan kaikuvasti alkavan paaston merkiksi. Kotka onkin ehkä säästynyt pahimmalta modernismilta, sillä onhan se Kymin ytimen vieressä. Ortodoksisen kirkon kellot varmaankin osaltaan vaikuttivat siihen, että Kotka sai palkattua hämmentävänkin hyvän kulttuurijohtajan. Itse luulin, että nykyihmiset eivät liiku niillä rahoilla, joita Kotkalla on kulttuuriin pistää, mutta ilokseni olin selvästi väärässä.

Toisaalta mitäpä rahasta, ei siitä ole kuin haittaa ja paastonaika siis todellakin on alkanut. Mitäpä siis pitäisi tehdä nyt: Kääntyä ja uskoa evankeliumi, ei sen kummempaa ja se käy varmaan Kouvolassakin, vaikka onkin helpommin sanottu kuin tehty.

On monarkian aika

Kotkan valtuuston sosialistijohtaja tyhjensi tänään neljän hengen kansoittaman parven, kun asiantuntijat olivat antamassa valtuutetuille tietoa Kotkan Energian, sosialistien jo päättämästä, myynnistä. Parvelta löytyi asiantuntemusta kenttäteoriasta, tykistön suuntaamisesta, piirianalyysista ja pankkitoiminnasta ainakin. Lisäksi siellä taisivat olla ne kaikki, joita Kotkan valtuuston toiminta yleensäkään kiinnostaa.

On siis aika irtautua tästä oklokratiasta. Itse asiassa noista neljästä sorretusta ja solvatustakin kaksi oli paikalla vain tavatakseen valtuuston ehdotonta eliittiä. Sosialistit estivät tämän. Siksi on aika julistaa Freddy Van Wonterghem ja hänen salissa istunut hovinsa Kotkan laillisiksi hallitsijoiksi. Tukea tälle on saatavissa aina Etelä-Afrikasta asti. On monarkian aika.

Note to self

Olen ajatellut suhtautua omistajuuteen vakavammin, joten laiton oikein Google Keepiin itselleni ylös seuraavan asian, jotta muistaisin ottaa sen esille seuraavassa yhtiökokouksessa.

Yhtiössäni on yksi vakava puute. Se on täysin kyvytön tekemää ohjelmaa, jonka nimi olisi yksinkertaisesti "Suomi on suomalainen" ja joka esittelisi nimenomaan suomalaisuuden historiallista vaikutusta valtiomme kulttuurielämään ja muuhunkin. Näkisin, että tämä puute on korvattava harjoittamalla sen korjaamiseen tähtäävää rekrytointipolitiikkaa tulevaisuudessa. Ehkä jo seuraavien vaalien jälkeen, sillä onhan tässä demokratian suossa jopa omistavan luokan huomioitava poliittiset voimasuhteet.

Mielipide-erot

Hyvä kirjoitus keskustelun vaikeudesta

Oikea- ja väärämielisten sananvapaudesta

Täytyy vain toivoa, että järkevät ihmiset jaksavat olla noissa akatemioissa, vaikka akateemisuus on tuollaiseksi politiikkaan vaikuttamaan pyrkiväksi hölmöydeksi rappeutunutkin. Itse sanoisin tuollaisessa tilanteessa, että vaikka tutkimus noudattaakin metodia se on silkkaa roskaa, koska maailma nyt vain ei ole lainkaan tuollainen. Lapsikin sen näkee.

Mikäli itse perustaisin yliopiston, niin antaisin sille moton: "Älä anna metodia heikkomielisten käsiin." Toki vasta kysyttyäni tietäviltä kuinka se kääntyy latinaksi, minkä hallitseminen olisi tietysti ehto myös henkilökunnan palkkauksessa. Itse suosiolla keskittyisin hyvän jalkapallovalmentajan palkkaamiseen ja muutenkin opiston joukkueen seuraamiseen kiinalaisilla vedonlyöntimarkkinoilla.

Ihmissalakuljetus

ISIS ei salakuljeta taistelijoita Kiinaan, eikä varmasti Japaniinkaan.

"Odottakaan vain" ISIS kertoo salakuljettaneensa tuhansia taistelijoita Eurooppaan.

Japanin hallitus lupasi, että Japani ei koskaan unohda ISIS-järjestön tekoa sen teloitettua kaksi japanilaista. Euroopan toivo, ehkä ainoa toivo, onkin, että ISIS astuisi niin pahasti näiden kaukoidän valtioiden varpaille, että niille syntyisi intressi tuhota se. Euroopalla itsellään ei ole mitään aseita, eikä kykyä rajoittaa näiden sotureiden maahantuloa, vaan heidät jopa elätetään täällä. Se joka sanoo poikkinaisen sanan on rasisti, fasisti, äärioikeistolainen ja muuta ihmeellistä, eikä ansaitse sananvapautta Euroopassa. Mikäli Nato tuhoaa islamistien kaavaileman kalifaatin ottaa Eurooppa Kalifaatin puolesta taistelleet tänne keräämään voimiaan ja ryhtyy syyttämään Yhdysvaltoja julmuuksista. Tämmöinen on nykyinen Eurooppa noin maailmanpoliittisesti ja globaalisti ajateltuna. Valitettavasti en usko, että Japani ja Kiina kokevat intressikseen sen pelastamista, sillä voihan elektronista viihdettä myydä kenelle tahansa.

Kulttuuripoliittinen huomio

Itse en ole mikään katutaiteen suuri ystävä ja tuntija. Kotkan valotaide on ihan asiallista ja Helsingissäkin kävely Kampista pyhä Henrikin katedraalille muuttuu mitä kautta tahansa esteettisesti miellyttäväksi elämykseksi melkein heti, kun Sanomien lasitalo on häipynyt näkyvistä. Arkkitehtuuri, liikkeiden somistelu jne...riittävät minulle katutaiteeksi.

Kulttuuripolitiikan tehtävänä on lähinnä luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia taiteelle kukoistaa ja sen ohella tukea suoraan suurempia kansallisia hankkeita. Nykyisin kulttuuripolitiikan linjasta ovat vastanneet lähinnä vasemmisto ja vihreät, koska asia ei ole suurempia puolueita juuri kiinnostanut. Perussuomallaisia kiinnostaisi, mutta hallitukseen ei ole voitu mennä tukemaan sen huonoa politiikkaa, eikä tällaisia laivoja toisaalta neljässä vuodessa käännettäisikään.

Joka tapauksessa nyt on tarjolla elävä, reaalimaailmassa toteutunut esimerkki siitä millaisia kulttuuripolitiikan erot voisivat olla teosten tasolla katutaiteessa. Ylläoleva kuva on esimerkki siitä minkä tyylistä katutaidetta perussuomalainen kulttuuripolitiikka pyrkisi synnyttämään. Allaoleva kuva on esimerkki siitä millaista katutaidetta nykyinen, vihervasemmistolainen, ja kepun, demareiden ja kokkareiden hyväksymä, kulttuuripolitiikka synnyttää. Äänestäjä valitsee.

Super Bowl XLIX

Kävin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni vanhassa, latinalaisessa messussa. Kaikin puolin hieno kokemus. Ehkä jopa yllätys kuinka vähän se lopulta poikkesi Novus Ordosta, vaikka olenkin aina pitänyt Novus Ordoa syvällä traditiossa olevana.

Toisenlaista, kevyempää traditiota edustaa pian alkava Super Bowl. Huomasin kotiin saavuttani, että se on tänä yönä, joten menin saman tien nukkumaan ja heräsin nyt katsomaan tätä ottelua. Tapani ja uuden traditioni mukaan en ole tälläkään kerralla seurannut kautta enkä playoffseja lainkaan. Tiedän niin paljon, että Tom Brady on ikiaikaisen suosikkijoukkeeni New England Patriotsin pelinrakentajana, joten veikkaa valistuneesti tulokseksi New England Patriots 36 - Seattle Seahawks 31. Puoliaikashown yritän parhaani mukaan jättää väliin. En tiedä kuka/ketkä siellä esiintyvät, mutta veikkaan että Billy GZ Gunner and the Gangstas from Artschool featuring Minnie "Mouse" Virgin.

Puoliaikatulos: New England 14 - Seattle 14. Patriots on ollut erittäin varma ja Seattle hutiloinut, mutta lopussa Seattle vyörytti erittäin komean hyökkäyksen. Mikäli näin jatkuu niin voidaan mennä jatkoajallekin. Kuitenkin Patriots on edennyt selkeästi enemmän ja varmemmin, joten pidetään voittoa vielä varmana. Sen verran väsyttää, että taidan mennä nukkumaan. Toista puoliaikaa on helpompi sitten kritisoida, jos sitä ei näe. Puoliajalla esiintyisi joku Katy Perry. Yleensäkin Superbowlia puhtaana urheilutapahtumana pilaavat venytetyt tauot. Olisi eri asia, jos olisi amerikoissa juhlatunnelmissa mukana. Näin paaston lähestyessä ei viitsi tehdä edes grilliruokia, saati juoda olutta tunnelman simuloimiseksi. On ehkä lähdettävä siitä, että valvotaan näistä supertapahtumista vain Jukolan viesti, kun kerran Suomessa ollaan ja pysytään.

Lopputulos New England Patriots 28 - Seattle Seahawks 24. Kolmas ja neljäs neljännes olivat hyvää peliä ja ottelu päättyi suhteellisen dramaattisesti, kuten jokainen voi itse YLE:n sivuita katsoa. Varmaan tullaan jauhamaan kannattiko Seattlen yrittää tuossa vaiheessa heittopeliä, mutta miksi ei olisi juuri tuossa vaiheessa? Onnistuminen olisi tuonut melko varman voiton ja nyt puhuttaisiin lähes neroudesta.

Työ ja vapaus

Eilen oli erittäin hyvä koulutustilaisuus vaaleja silmälläpitäen. On tilastollinen tosiasia, että PS on Suomen suurin työväestön puolue ja ilmassa on merkkejä siitä, että meissä olisi vahvistumassa myös kohti sivistyspuoluetta vievää suuntausta. Eli vaikka tulevien vaalien merkitys on erittäin suuri on vaalivoiton tai vaalitappion takana kuitenkin selkärankaa, joka ei heilu sen mukaan miten menestys heilahtelee. Itse arvioisin, että sitä on vähintään 10 prosentin- ja enintään 14 prosentin kannatuksen verran. Ne jutut mitä eilen käsiteltiin tulevat näkymään vaalikampanjassa niin hyvin kuin puolueena osaamme ne esittää. Mikäli haluaa olla hieman suurellinen voisi sanoa, että tehtävämme on vapauttaa työläiset ylläolevan kuvan kuvaamasta asemasta, johon nykyiset trendit ja niitä seuraavat kepudemarit ovat heidät alistamassa.

Koulutuspolitiikasta käytiin pitkä ja antoisa keskustelu. Sen päälle sopii hyvin, että tänään on pyhän Giovanni Boscon muistopäivä. Itsehän olen sitä mieltä, että triviumiin pohjaavan peruskoulutuksen jälkeen voisi hyvin jatkaa nimenomaan ja ensisijaisesti ammattilillisia valmiuksia antavaan ammattikouluun. Koska vaikuttaa siltä, että Suomi ei vielä ole kypsä triviumin käyttöönottoon olen valmis tukemaan kaikkia järkeviä koulutuspoliittisia kantoja, joita ainakin eilisessä tilaisuudessa esitettiin opettajien toimesta.

Pyhästä Giovanni Boscosta pääsee vaivatta aamun Kymen Sanomiin, sillä työtä kai senkin tekeminen on. Armon Vihreiden johtava teologi unohtaa kolumnissaan katoliset papit ja muut katolilaiset, jotka joutuivat natsien leireille katolisen kirkon noustua Saksassa yhteisesti natseja vastaan palmusunnuntaina 1938, mutta se ei ole yllätys tai ihme, sillä Suomessa asiaa tunnetaan todella vähän. Suomessa ei myöskään tiedetä siitä*, kuinka islamisoituminen on merkittävin syy sille, että juutalaiset ovat Euroopassa vaarassa ja nykyisin jopa pakenevat täältä. Siksi on ymmärrettävää, että Relander näkee ongelmana sen, että islamia sorretaan. Protestanttiiset teologithan ovat pohjoisen villejä, vapaita ja vaaleita lapsia, jotka eivät juuri Eurooppa tunne.

*Toki työläiset tietävät, mutta julkinen sana ei tiedä, joten eivät niin sanotussa mediakuplassa elävätkään.

Dilemma

Tämä on tullut sanottua ennenkin, mutta sanotaan se taas kerran. Jokaikinen tutkija, jokaikinen asiantuntija ja jokaikinen poliitikko on huolestunut maailman väestönkasvusta ja pitää sitä ehkä jopa apokalyptisena ongelmana. Jokaikinen tutkija, jokaikinen asiantuntia ja jokaikinen politiitikko ( paitsi PS ) on myös sitä mieltä, että Eurooppa ja Suomi ajatutuvat synkkään taantumaan, jos tänne ei saada lisää väkeä.

Eli, jos teknologisesti kehittynyt ja kehittyvä, moderni eurooppalainen yhteiskunta ei tule toimeen ilman jatkuvaa väestönkasvua, niin eikö ole puhtaan rasistista edellyttää, että jossain Afrikassa ja Kiinassa tehtäisiin kaikki mahdollinen väestönkasvun tukahduttamiseksi?

Muutenkin koko ajatus lisäväestön tarpeesta on älytön ja moraalisesti arveluttava. Sen perustana on ajatus, että meillä olisi tässä täydellinen yhteiskunnallinen koneisto, jos vain onnistumme tuottamaan ihmisiä pyörittämään sitä. Eli aivan täydellistä tuubaa.

Häkämies/Stubb, Rinne ja Sipilä ovat varmasti tästä kirjasesta liikuttavan yksimielisiä kuten demareiden ja keskustan kenttäkin:

Tulevaisuuden tekijät

Sen kutsuminen analyysiksi pilkkaa eilistä muistopäivää. Jätänkin sen lukematta ja siirryn tutkailemaan pilvipalveluja, koska ne ovat merkittävä osa tulevaisuutta, elleivät tuon tapaiset yhteiskuntatieteilijät ja poliitikot sitten onnistu niitä romuttamaan ja rappeuttamaan.

Teko liikuttaa

Tänään on pyhän Tuomas Akvinolaisen muistopäivä. Seppo A. Teinonen, joka edustaa sellaista vanhoina, parempina aikoina tunnettua asiaa kuin suomalainen sivistyneistö, toteaa kääntämiensä Apostolisen uskontunnustuksen ja Herran rukouksen selitysten esipuheessa Summa theologicasta seuraavaa: "Kyseessä on epäilemättä koko teologian historian merkittävin teos, eikä ole liioiteltua sanoa, että mikäli on olemassa kieli, jolle tätä teosta ei ole käännetty, asianomainen alue kuuluu vielä teologian kehitysmaihin."

Tuomas Akvinolainen olisi varmasti osannut aukottomasti perustellen kertoa omalle Yleisradiollemme miksi se on toiminut yksiselitteisen väärin

YLE tunkeutui keskustanuorten verkkosivulle

ja kuinka olisi ollut oikein ilmoittaa asiasta keskustanuorille ja auttaa heitä korjaamaan tietoturvaongelmansa tekemättä siitä julkista uutista. Meidän Yleisradion omistajien vastuu tässä demokratian suossa on vaikeammin perusteltavissa, mutta uskon, että pyhä Tuomas olisi osannut sanoa siitäkin jotain. Itse en osaa sillä tahdostani riippumatta minut on tähän omistukseen sidottu.

Aloite asioiden järjestämiseksi

Nykyaika on niin kiihkeää, että kansalaisetkin saavat tehdä valtuustoaloitteita, joten katsoin velvollisuudekseni laatia seuraavan aloitteen, sillä raju on ajan riento kuten demari sanoo.


Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, ja arvoisa parvella seuraava yleisö!

On parempi vaikka nääntyä nälkään, kuin alistua vieraiden heimojen poljettavaksi.

Nykyisen Kotkan kaupungin rajat noudattelevat varsin hyvin vanhoja Kymin kunnan rajoja. Meillä olisi oikeus vaatia enemmänkin, mutta aluksi tyydymme tähän. Näiden rajojen sisällä meille kuuluvat vapaus ja itsemääräämisoikeus.

Kotkan onkin aivan ensimmäiseksi kartoitettava alueella kauan vaikuttaneet, hedelmällisiksi osoittautuneet maanomistajasuvut. Sen jälkeen toimitetaan Fuksin niityllä - tarvittaessa laajennetaan Arto Tolsa Areenan puolelle - näiden sukujen päämiesten välillä vaali, jonka voittaja lyödään Kymin ruhtinaaksi. Vaaliin voi äänestäjänä osallistua jokainen 24-vuotta täyttänyt, kotkalaista syntyperää oleva vapaa mies ja vaali suoritetaan käsiä nostamalla tai vaihtoehtoisesti arvalla. Vaalin jälkeen ruhtinas valitsee vanhalle Karhulan alueelle ja Kotkan saarelle omat käskynhaltijansa. Erilaisten valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien hajottamiselle ja uudelleenjärjestämiselle monarkistisellle pohjalle annetaan puolen vuoden määräaika.

Kymin Ruhtinaskunnan ulkopoliittiseksi tavoitteeksi tulee pitää yhteyttä muihin monarkiaan mielistyneisiin suomalaisiin. Päämääränä olisi jakaa maa yhdeksäksi itsehallinnolliseksi maakunnaksi historiallisten maakuntien mukaan. Nämä maakunnat jakautuisivat edelleen kihlakuntiin ja kihlakunnat pitäjiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin. Vain historiallisille kaupungeille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Lopulta maakuntien ruhtinaat valitsisivat keskuudestaan, mieluiten arvalla, Suomelle kuninkaan.

Tämä, hyvät naiset ja herrat, on aitoa monarkiaa. Ei mitään Kokoomuksen ja RKP:n teiniprinsessaa kaipaavaa haihattelua. Kuten nimimerkki Cymbus on sanonut: “Kansamme kaipaa kuningasta! Talonpoikainen Suomemme ei kaipaa vääränlaista yhteiskuntamallia, vaan vapaiden suomalaisten vapaan maan, jonka johdossa on Jumalan asettama kuningas!”

Esitänkin siis valtuustolle, että se mahdollisimman pikaisesti käsittelisi tämän aloitteen ja ryhtyisi sen ehdottamiin, varsin yksinkertaisiin toimenpiteisiin.

Hyvät naiset ja herrat! Sulkeudun suosioonne!

Kreikka

Varsin turhauttavaa on kuunnella suomalaisten poliitikkojen kommentointia Kreikan vaalituloksen johdosta. Oleellinen asiasta on ehkä sanottu tässä:

Valheenpaljastuksen päivä

Mikäli olisi toimittu Perussuomalaisten esittämällä tavalla Suomen kannalta ainoa todellinen ero nykyhetkeen olisi, että Kreikassa ei olisi kommunistista hallitusta ja Suomi ei olisi syytänyt rahojaan tukipakettiin, joka johti tämän kommunistisen hallituksen syntyyn.

On varmasti totta, että EU:n tukipolitiikan ansiosta eurooppalaisille, lähinnä saksalaisille, pankeille tuli maksettua Kreikan velat. Suomen hallitus ei oletettua viisauttaan edes mennyt tähän EU:n järjestämään tukipakettiin samoilla ehdoilla kuin muut EU-maat, jotka siihen osallistuivat, vaan solmi omia sopimuksiaan Kreikan kanssa. Jos Kreikka jotenkin hoitaa velkansa EU:lle ovat Kreikan velat Suomelle hallituksemme taitavan politiikan ansiosta vielä erillinen kysymys. Kreikan todetessa, että se ei aio hoitaa velkaansa Suomelle, niin mitä Suomi silloin tekee? Tässä mielessä puoluejohtajien on helppo vakuuttaa, että Kreikan lainoja ei anneta anteeksi, kun asia ei heidän oman politiikkansa seurauksena ole enää heidän vaikutusvaltansa piirissä.

Eli paitsi valheenpaljastuksen, myös tyhjän puheen päivä. Ja sellaisena yksi monista mitä Suomen valtiolliseen politiikkaan tulee.

Uusi Eurooppa

Tänään on siis Frans Salesilaisen muistopäivä. Kannattaa lukea hänen kirjoituksiaan, jos haluaa lukea jotain hyvää. Omaksi journalistiseksi puolustuksekseni sanon, että eilen oli kuitenkin tämän päivän aattopäivä.

Maailmalla julkaistaan mielipidekirjoituksia myös suurista ja kontroversiaaleista, maailmanpoliittisista kysymyksistä. Euroopassa aika pitkälle pyritään uskottelemaan, että tällaisia kysymyksiä ei edes ole.

Will  a Future Pope Be Forced to Flee Rome?

mikä herättää ajattelemaan miten kymiläisenä pitäisi moiseen tulevaisuuteen suhtautua. Eurooppahan on jo pitkään uusiutunut, hakenut uusia ideoita ja pyrkinyt unohtamaan menneisyytensä, jota se pitää lähestulkoon tunkkaisena. Ja koko tuon ajan kehitys on realistisesti tarkastellen kulkenut tuon linkitetyn kirjoituksen osoittamaan suuntaan. On täysin mahdollista, että peli läntisen Euroopan osalta onkin jo menetetty. Ainakin käänteen pitäisi tapahtua pian.

Mikäli Eurooppa romahtaisi kulttuuriltaan islamilaiseksi voi kuvitella, että Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Venäjä ja Kauko-Itä jäävät islamilaisen alueen ulkopuolelle. Suomi jäisi mahdollisesti Baltian maiden, Puolan ja muutaman muun Euroopan maan kanssa raja-alueeksi, jonka länsirajan takana alkaa islamilainen kalifaatti. Se muuttaisi tilannetta ainakin niin, että sotaharjoituksista voitaisiin puhua vihollisesta, joka koukkaa idästä. Riippuisi varsin pitkälle siitä mitkä olisivat Amerikan, Venäjän ja Kiinan keskinäiset suhteet kuinka aggressiivinen kalifaatti olisi ja voitaisiinko se mahdollisesti jopa kukistaa. Euroopasta itsestään ei ole Eurooppaa puolustamaan ainakaan näillä näkymin.

Kalifaatti ei kuitenkaan olisi itsestään selvyys edes islamin voittaessa. Esimerkiksi islamilaisessa Ruotsissa saattaisi vallita jatkuva matalan intensiteetin sisällisota eri islamilaisten suuntausten välillä, jossa osallisina olisivat vielä maahan muttaneet lähi-idän kristityt. Myös muualla Euroopassa kehitys saattaisi olla samanlaista. Olisi toivottavaa, että öljyriippuvuus olisi tässä vaiheessa historiaa, jotta USA:n ei tarvitsisi tukea näissä taisteiluissa vähiten nationalistista osapuolta, eli wahabiittien tukemia islamisteja, eikä Euroopan kantaväestöjen tarvitsisi kääntyä niiksi muuten kuin sosialistien osalta, jotka tekisivät sen muutenkin.

Ei mitenkään kiva tulevaisuudenkuva, mutta - ottaen huomioon historian, nykyisen kehityksen ja Euroopan omat poliittiset tavoitteet - monella tavoin todennäköisempi kuin Kataisen ja Himasen visioiden toteutuminen. Puhumattakaan Keskustan ideasta nostaa Suomi nousuun ja suurvallaksi joka kodin jätevesilaitoksilla ja tuulimyllyillä.

Aamu-uutisia

Tehdään tähän heti alkuun korjaus. Frans Salesilaisen muistopäivä on siis huomenna. Toisaalta kai jossain päin maailmaa oli kirjoittaessani jo lauantai. Siis jossain ulkomailla.

Tänään on Frans Salesilaisen muistopäivä. Valitettavasti se on täällä pohjoisessa aika unohdettu mikä myös näkyy. Frans Salesilainenhan on journalistien suojeluspyhimys. Pyydetään kuitenkin me, jotka muistamme, ahkerasti hänen esirukouksiaan, jotta kaikki toimittajamme pääsivät irti heitä liian usein vaivaavasta tietoisesta epärehellisyydestä ja olisivat sen sijaan vaikkapa rohkeasti tyhmiä ja kyseleviä.

Päivän johdosta uskalsin katsoa aamun ensimmäiset uutiset oman yhtiöni tuottamina. Ei suurempaa valittamista. Uutisissa haastatellut asiantuntijat antoivat kuitenkin ymmärtää, että ihmisiltä pitäisi ottaa omaisuus pois, jotta he toimisivat tehokkaammin paikasta toiseen liikkuvina siirtotyöläisinä. Tämä yksityisomaisuuden haltuunotto lisäisi myös talouskasvua, joten se lienee välttämätöntä toteuttaa seuraavassa hallitusohjelmassa. On nimittäin karmeaa ajatella, että päättäjät oikeasti kuuntelevat näitä asiantuntijoita ja jos ne sanovat, että epäsäännöllinen asuminen valtion parakeissa lisää talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja tekee Suomesta globaalin StartUpin, niin poliitikot rientävät kyllä toteuttamaan heidän visiotaan kuin suurta unelmaa. Onneksi uutisten jälkeen haastateltu asiantuntija puhui järkeäkin.

Pisteet myös hyvästä, uutista tukevasta palvelusta verkkosivuilla. Siitä voi tarkastella omistus- ja vuokra-asumisen suhdetta eri paikkakunnilla ja saa muutakin tietoja niistä. Tällä postinumeroalueella 2 prosenttia asuu vuokralla, 95 prosenttia omistusasunnossa ja 3 prosenttia jotenkin muuten. Tämä on minusta erittäin hyvä. Pitäisi nimenomaan enemmän pyrkiä siihen, että ihmisillä olisi omaisuutta ja tehdä omistusasuntojen hankkimista edullisemmaksi.

Ulkomailta sen verran, että Ameriikan ja Englannin valioliigan kuningas on kuollut, mikä nosti öljyn hintaa Tokion pörssissä. Ulkomaalaiset nyt vain ovat enimmäkseen ulkona.

Helsinki

Stadilainen Aarno Laitinen astui pöyhkeää varomattomuuttaan kotkalaisten ja varsinkin kymiläisten tontille arvostelemalla Kotkan kaupunkia ja sen ilmapiiriä. Vastauksena voi todeta muutaman sanan Helsingistä. Tai oikeastaan ei edes tarvitse, vaan voi viitata Ilta-Sanomien pääkirjoitukseen tarkkana dokumenttina Helsingin henkisestä tilasta

Halla-aho päätti jäädä Brysseliin

ja todeta päälle globaalisti: Say no more. Tilanne tällä hetkellä Kotka 6 - Helsingin media 0.

Kyllä sen myöntää jo suomalainenkin virkamies

Aikanaan tuli jauhettua paljonkin siitä, että kehitysapu ei toimi, eikä siinä ole mitään järkeä. Puheista sai vain natsin ja rasistin maineen. Ja ne hyvät ihmiset, jotka rasistiksi solvasivat, vain jatkoivat paikallisten elämänmuotojen ja kulttuurien tuhoamista, sekä köyhyyden lisäämistä kummallisilla hankkeillaan. En tiedä miksi. Osittain varmaan siksi, että siinä on niin paljon rahaa kiinni ja kehitysapu tarjoaa kohtuullisen hyviä elämänuria aina eläkkeelle asti. Se on myös aika paljon tietyillä poliittisilla tavoilla suuntautuneiden ihmisten kenttää. Ja tietysti mukana on myös vilpittömiä ihmisiä, jotka todella haluavat auttaa. Tämä koneisto ei sitten lakkaa pyörimästä millään, kun mukana ovat vielä avustajamaiden omat taloudelliset pyrkimykset. Toivotaan, että kiinalaiset hoitavat homman fiksummin.

Oli miten oli, on ulkasiainneuvos Matti Kääriäinen tänään julkaissut kirjan

Kehitysavun kirous

Lainaus YLE:n haastattelusta:

Äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt niissä Saharan etelänpuoleisissa Afrikan maissa jotka ovat olleet kehitysyhteistyön kohteena.
– Pääsyy siinä on se, että todellista yhteistä sitoutumista äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja vähentämiseen ei ole olemassa, Kääriäinen sanoo.
Hänen mukaansa yksi kehitysyhteistyöhön liittyvä myytti on se, että kehitysavulla voidaan vaikuttaa kohdemaan demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien vahvistamiseen.
– Käytännössä pyrkimykset länsimaisten demokratiakäytäntöjen luomiseksi köyhiin kehitysmaihin ovat tuottaneet päinvastaisen tuloksen, hän toteaa.

Itse veikkaisin, että jos kirja herättää keskustelua se typistyy siihen kuinka kehitysapua on lisättävä jatkaen sitä samalla tavoin ja samalla koneistolla kuin nykyisin, mutta jotenkin mystisellä, määrittelemättömällä tavalla uusin ottein ja eri tavoin.