tiistai 18. huhtikuuta 2017
Ovi
Minun piti ottaa kuva omasta ovestani, mutta unohdin sen, enkä enää jaksa lähteä ottamaankaan. Sen sijaan tuossa kuvassa kyyhkynen, joka ansiokkaasti vartioi tietä ovelleni. Pysykää poissa, jos ei ole asiaa.
Mitä enemmän mietin dom Meiattinin ehdotusta, että vaihtaisimme keskustelussa mielikuvat muureista ja silloista mielikuviin ovista, sitä paremmalta se tuntuu. Mielikuvilla on merkitystä. Monista asioista johtuen puhdas fakta ei vetoa ihmisiin, vaan tarinat, näkemykset ja kosketukset esteteettisiin mieltymyksiin vetoavat. Syvemmällä tasolla ihmiset ovat viisaita. On aika selvää, että vaikka suomeen tulisi miljoonia poppamiehiä ja maahan rakennettaisiin satoja megamoskejoita, niin parin sadan vuoden päästä, pikaruokavieraiden kadottua tuonelaan, soilta nousee suomalainen rotu jatkamaan työtään kuten se teki isovihan jälkeenkin. Tässä välissä kuitenkin nähtäisiin kärsimyksiä, jotka eivät ole lainkaan tarpeellisia.
Eli luokaamme ovet, jotka voimme itse avata ja itse lukita. Kansaa muokkaavat tekijät ovat: verenperintö; elinympäristö ja elinkeinot; kieli; uskonto; ja tavat ja tottumukset. Ne voisivat samalla olla viisi ovea, joiden kautta maahanmuuttajien pääsyn Suomeen on käytävä. Ei voida vaatia kaiken ymmärtämistä, mutta voidaan vaatia, että edes yhdestä suunnasta ymmärretään mitä sisään pääseminen vaatii.
Mitään velvollisuutta otaa ketään vastaan Suomen valtiolla ei ole, koska tämä maa on suomalaisten koti. Mikäli valtio ei edusta kansaa se ajan myötä vaihdetaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti