torstai 3. joulukuuta 2009

Runo- ja kuvatorstai XXI


Yksi Clem vaan kohtaa sijoiltaan menneen ajan ( impasto ja graffiti )


I

Jos joisin, joisin
menneelle itsenäisyydelle
ja tulevalle

II

On väärin ajatella ihmisiä vain yksilöinä.
Jokainen on aina
jonkin kokonaisuuden osa.
Ihmisen pitäisi ymmärtää tämä itse
sillä se on totuus
ja sitä on mahdotonta opettaa.

III

On vain rukoiltava.
Se avaa sen
mistä on
siihen mille on.


via.

4 kommenttia:

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Niinpä niin: Menneelle itsenäisyydelle...
Näet samoin. Se on lohdullista.

emmi2410 kirjoitti...

Pidän erityisesti toisesta runosa/osasta. On väärin ajatella ihmistä vain yksilönä. Luen sen manifestina tätä pahaa oloa tuottavaa ääriyksilöllisyyden maailmaa vastaan.

IDA kirjoitti...

Samoin näen. Mutta eiköhän se itsenäisyys vielä palaa.

Luen sen manifestina tätä pahaa oloa tuottavaa ääriyksilöllisyyden maailmaa vastaan.

Jotain semmosta varmaan tavoittelin. Nykyään korostetaan aivan liikaa yhteisöllisyyden huonoja puolia. Yhteisö on kuitenkin persoonan kehittymisen ehto. Ja nimenomaan yhteisöjen suhteen perinne on niin sanotusti koetteleva. Perinteisissä yhteisöissä täytyy ( useimmiten ) olla jotain järkeä, koska ne ovat eläneet yli sukupolvien.

helanes kirjoitti...

Monitulkintainen tuo kuva. Saa ajatukset liikkeelle.