torstai 14. toukokuuta 2009

Kansakuntien Eurooppa

Ensimmäiseksi on huomautettava, että YLE:n vaaliohjelma ohjattujen aaltojen tekemisineen on hämmentävän nolo. Tosin Saarakkala puhuu juuri asiaa ja sitten itse asiaan:

Mielenkiintoisinta europarlamenttivaaleissa tulee olemaan kuinka suuren vaalivoiton Euroopan aidot ja periaatteelliset kansallismieliset puolueet saavat ja miten ne tulevat ryhmittymään. Vaalivoitto itsessään on niille joka tapauksessa varma asia. Suomen kannalta ongelmallista on, että miellä on hyviä, yksittäisiä kansallismielisiä ehdokkaita, mutta ei selkeästi kansallismielistä puoluetta, joka osallistuisi europarlamentissa samaan ryhmään muiden kansallismielisten puolueiden kanssa ja tekisi niiden kanssa yhteistyötä.

Emme vielä edes tiedä miten Perussuomalaiset puolueena aikoo toimia. Pahimmassa painajaisunessa se liittyy Euroopan liittovaltiota kannattavaan, suurella rahalla nopeasti käyntiin potkaistuun Libertas-ryhmään ja asettuu siten täysin vastakkaiselle linjalle kansallismielisten kanssa.

Toisaalta huoli pois: vaikka se noloa onkin, ajaa esimerkiksi Tanskan Kansanpuolue suomalaisten etuja paremmin, kuin yksikään suomalainen puolue. Koska sitä ei ole mahdollisuutta äänestää on äänestettävä ensisijaisesti henkilöä ja unohdettava taustalla olevat puolueet.

PS:

Alussa mainitussa ohjelmassa Kike Elomaa laulaa Dolly Partonia. Onhan sekin jotain, mutta toista olisi ollut, jos Freddy olisi tulkinnut Jaques Breliä tai David Allan Coea ;)

2 kommenttia:

Kalterijääkäri kirjoitti...

Eikös kansallismielisyyden ensimmäinen kriteeri eurovaaleissa ole se että kannattaa Suomen itsenäisyyden palauttamista eli eroa EU:sta?

IDA kirjoitti...

Niin no. Siinä tapauksessa on tietysti Itsenäisyyspuolue.


Kansallismieliset puolueet ajavat EU:n päätösvallan purkamista asioissa, jotka olisi parempi päättää kansallisesti, mutta ilmeisesti hyväksyvät EU:n yhteistyöjärjestönä ja kansallisten valtioiden liittona, jonka tasolla sovitaan kansojen välisistä asioista.