lauantai 20. kesäkuuta 2009

Nerous

Kristinuskossa on yksi erittäin nerokas piirre. Kolminaisuudesta ainoastaan Pyhän hengen kieltäminen ja solvaaminen on synti, jota ei koskaan saa anteeksi.

Pyhää henkeä onkin lähes mahdoton pilkata.

Popkulttuuriateistit kuten Dawkins, Harrsis et al ovat lanseeraneet kampanjan, jossa ihmiset julkisesti kieltävät Pyhän hengen. Tulokset ovat enemmän kuin noloja. Kukaan ei onnistu.

Pyhä kolminaisuuden persoonalliset edustajat Jumala ja hänen poikansa, varmaan kokisivat tuon youtubessa leviävän uhon niin, että johan on, kyllä maailmaan melua mahtuu, mutta pitääkö sitä itsensä silti mennä nolaamaan.

Juuri tuohon kiteytyy kristinuskon nerous. Pyhää henkeä ei voi voittaa.



PS.

Laitetaan nyt yksi linkki. Tuossa on täysin tyypillinen älyn ja järjen ylivoimaan uskova evoluutiotiedemies työssään. Tuo on siis keskiverto ja oikeasti koko I deny - liikkeen kärki. Mitään sellaista mitä tuossa videossa ei sanottaisi ei ole Dawkinsilla, Harrisilla et alilla sanottavanaan.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksi uskot jumalaan? Pelkäätkö sitä vai rakastatko sitä?

Palvotko jumalaa jumalan vallan takia vai siksi, että uskot hänen olevan jonkinlainen?

Uskotko kaikkivoipan jumalan pystyvän tekemään niin suuren kiven ettei hän pystyisi edes itse nostamaan sitä?

Oletko itse koskaan leipiintynyt selittämään jotakin yksinkertaista asiaa jollekin, joka ei halua ymmärtää vedenpitäviä vätteitäsi, vaan haluaa uskoa kumoavansa ne tunnepohjaisilla argumenteilla? Sellaista sattuu usein mm. selittäessä markkinoiden toiminnan lainalaisuuksia vihervasemmistolaiselle. En ihmettele yhtään, jos silloin menee maltti. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että olisi väärässä.

IDA kirjoitti...

"Miksi uskot jumalaan?"

Siksi, että minut kastettiin uskomaan.

"Pelkäätkö sitä vai rakastatko sitä?"

En oikeastaan kumpaankaan.

"Oletko itse koskaan leipiintynyt selittämään jotakin yksinkertaista asiaa jollekin, joka ei halua ymmärtää vedenpitäviä vätteitäsi, vaan haluaa uskoa kumoavansa ne tunnepohjaisilla."

:D

Kukapa ei olisi? Itse en kuitenkaan enää koe niin, että järkipohjainen olisi jotenkin erillään tunnepohjaisesta. Tai ymmärrän niiden eron, mutta en arvota niitä niin, että toinen olisi parempi toista. Olen muistaakseni jossain postauksessa kertonut mitä loogisen empirismin "jumalaa ei ole" tarkoittaa. Pysyn siinä.

Jos haluaisit tähän jonkun todella vakavan ja punnitun näkemyksen minulta, niin se olisi: Älä koskaan pilkkaa tai kiellä pyhää henkeä.

Emmä muuta osaa sanoa. Jatketaan.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi uskot jumalaan? Pelkäätkö sitä vai rakastatko sitä?

Jälkimmäistä.

Palvotko jumalaa jumalan vallan takia vai siksi, että uskot hänen olevan jonkinlainen?

Siksi, että olen osa Häntä itseään. Niin olet sinäkin, vaikka kuinka sen haluaisit kieltää.

Sinä et ehkä usko Jumalaan, mutta Hän kyllä uskoo sinuun.

Uskotko kaikkivoipan jumalan pystyvän tekemään niin suuren kiven ettei hän pystyisi edes itse nostamaan sitä?

Kun kiven massa ylittää Oppenheimer-Volkovin massan, se lakkaa olemasta kivi. Se muuttuu mustaksi aukoksi. Kiven massalle on siis olemassa yläraja.

Tuo paradoksi on tunnettu jo 1100-luvulta saakka, ja johti vain siihen, että tajuttiin ettei osamäärällä ääretön jaettuna äärettömällä ole yksikäsitteistä ratkaisua.

Oletko itse koskaan leipiintynyt selittämään jotakin yksinkertaista asiaa jollekin, joka ei halua ymmärtää vedenpitäviä vätteitäsi, vaan haluaa uskoa kumoavansa ne tunnepohjaisilla argumenteilla?

En. Silloin käytetään tunnepohjaisia argumentteja. Ihmisille puhutaan sitä kieltä, mitä he kulloinkin ymmärtävät.

Tupla-J kirjoitti...

Anonyymille tiedoksi:

You cannot reason someone out of something he did not reason himself into.

Anonyymi kirjoitti...

Toiselle anonyymille:
Kun jumala on kaikkivoipa, niin hän pystyy luomaan niin suuren kiven, vaikka se olisikin muille mahdotonta. Mutta miten hän voi luoda niin suuren kiven, ettei hän itse kaikkivoipana jaksaisi nostaa sitä?

Toinen ylitsepääsemätön este kristillisen jumalan olemassaololle on raamatun ristiriitaisuus. Jos usko ei perustu kritiikittömään raamatun tulkintaan, niin silloin se ei ole enää kristinuskoa, vaan jumala on oman mielikuvituksen tuote. Jos taas yhdellä ihmisellä on oma uskonsa, niin kaikki muut ihmiset ovat harhaoppisia hänen mukaansa. Onnistumisprosentti on siis yhden suhde miljardeihin. Sitten on myös se suurin mahdollisuus, että kenenkään henkilökohtainen jumala ei ole se oikea jumala.

Ironmistress kirjoitti...

Kun jumala on kaikkivoipa, niin hän pystyy luomaan niin suuren kiven, vaikka se olisikin muille mahdotonta. Mutta miten hän voi luoda niin suuren kiven, ettei hän itse kaikkivoipana jaksaisi nostaa sitä?

Koska kivi romahtaa oman gravitaationsa voimasta mustaksi aukoksi ennen sitä ja lakkaa olemasta kivi. Voidakseen tehdä sen hänen on luotava eri universumi jossa vallitsevat eri luonnonlait. Meidän taas on kuolevaisessa muodossamme mahdotonta kuvitella sitä, millainen se olisi.

Toinen ylitsepääsemätön este kristillisen jumalan olemassaololle on raamatun ristiriitaisuus. Jos usko ei perustu kritiikittömään raamatun tulkintaan, niin silloin se ei ole enää kristinuskoa, vaan jumala on oman mielikuvituksen tuote.

Älä rajoita käsitystäsi Jumalasta pelkästään kristinuskoon. Äläkä varsinkaan siihen, mitä olet jostakin kirjoja lukemalla oppinut. Kirjaviisaus on uskonasioissa nollan asvoista.

Tiedemies kirjoitti...

On teilläkin jutut.

Eikun oikeasti.

IDA kirjoitti...

On teilläkin jutut.

Eikun oikeasti
.

Vetoan ainakin osittain Juhannuspyhiin. Pyhäpäivät herkistävät :)

Ironmistress kirjoitti...

Älä usko mihinkään vain siksi, että olet kuullut sen. Älä usko mihinkään vain siksi, että siitä puhutaan ja huhutaan paljon. Älä usko mihinkään vain siksi, että se löytyy pyhistä kirjoista. Älä usko mihinkään, mikä nojaa opettajien ja vanhimpien auktoriteettiin. Älä usko mihinkään traditioihin vain siksi, että ne periytyvät sukupolvien taa.

Mutta kun olet tehnyt havaintosi ja analysoinut, ja havainnut jonkun asian olevan mielekästä ja hyvää ja hyödyksi kaikille, silloin hyväksy se ja pidä siitä kiinni.

- Siddhartha Gotama Buddha -

Juho kirjoitti...

Joissain varhaisissa (gnostisissa) kristinuskon haaroissa pyhä kolminaisuus oli isä, poika ja äiti. Tämä varmaan kuulosti patriarkaatin korvaan käsittämättömän tasa-arvoiselta ja hieman liian luonnolliselta (pakanalliselta), ja siksi siis nykyinen versio.

IDA kirjoitti...

Yli sukupolvien elävät asiat ovat aina hieman tulkinnanvaraisia. Ennen kuitenkin oli kaikki paremmin:

http://www.gnosis.org/naghamm/thunder.html

Ja asiat voitiin sanoa selkeästi ;)

Juho kirjoitti...

Kiitos linkistä!

Olen lukenut siellä mainostetun Elaine Pagelsin kirjan Gnostiset evankeliumit, ja kaipailinkin paikkaa josta löytyisi noita (aikanaan) kilpailevia tulkintoja Jeesuksen sanomasta.

Elaine muuten esittää varsin vakuuttavasti näkemyksen siitä, kuinka nykyinen kristinusko muotoutui nimenomaan palvelemaan (miehistä) valtiollista vallankäyttöä, ja niin tehdessään julisti monet buddhalaistyyliset Jeesus-tulkinnat pannaan.

Voi Rooman kirkkoisät minkä meille teitte.

Tiedemies kirjoitti...

Jengi jaksaa laskea niitä enkeleitä siellä nuppineulan päässä.

Ei se mitään, pysyy rauhallisena eikä ala riehua. Oopiumia kansoille, sano.

IDA kirjoitti...

"Ei se mitään, pysyy rauhallisena eikä ala riehua. Oopiumia kansoille, sano."

Nyt olet väärässä. Vallankumous on koko ajan käynnissä :)

Tiedemies kirjoitti...

Niin no, opiaattienkin käyttäjät riehuvat, jos eivät saa fixejään.

man with desire kirjoitti...

Raamatun ristiriitoja on tutkittu tällä sivustolla -->

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatun_ristiriitojen_tarkastelua.html