torstai 18. kesäkuuta 2009

Kysymys, johon hallituksella ei ole vastausta

Markku Uusipaavalniemi Eduskunnan täysistunnossa 17.6.2009 pöytäkirjojen mukaan:

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut hieman hukassa näissä talousasioissa jo useamman vuoden. Globaalin luottokuplan aikaansaama ylikysyntä veti kaiken tuotannon. Tilanne ei tule palaamaan. Kilpailukyky Suomessa on mennyt, ja kun maailmantalous lähtee nousuun, Suomi ei automaattisesti seuraa perässä.

2011 alussa veronkorotukset - sanoitte, että tämä on teidän suunnitelmanne, kun taantuma on mennyt ohi. Taantuma ei ole silloin ohi. Te olette yltiöoptimisteja.

Työurien pidentäminen kolmella vuodella poistaisi teidän mielestänne kestävyysvajeen, joka on 10 miljardia. Haluaisinpa nähdä sen matematiikan, joka tuottaa, kun yksi työntekijä laitetaan tekemään töitä, 100 000 euroa Suomen valtiolle. Olkaa ystävällinen ja näyttäkää se! Jos teillä on tämä suunnitelma taskussanne, niin maailma on kyllä täynnä työntekijöitä, jotka 20 000-30 000 eurolla vuodessa tekevät teille sen 100 000 euroa. Meillä ei siis ole hätää.

Tietojen pimittämisestä olen täysin samaa mieltä, kun joku täällä on väittänyt, että tällaista tapahtuu. Se ei ole urbaani legenda. Talousvaliokunta ei pyynnöistään huolimatta saa Finanssivalvonnalta esimerkiksi pankkien stressitesteistä parametreja eikä laskentametodeista tietoa, ei myöskään lainojen vakuuksista, joita pankeilla on.Stressitestissä muun muassa mainittiin, että luottotappiot ovat reilut 4 prosenttia luottokannasta. Kahteen otteeseen olen tiedustellut, miten siitä seuraa 6 miljardia, kun luottokanta Finanssivalvonnan sivujen mukaan on 193 miljardia. Vastausta en saanut.Myöskin stressitestissä on otettu korkokannaksi erittäin matala 1 prosentin taso, ja sanotaan, että se on pahin skenaario pankkien kannalta. Olen hieman eri mieltä. Miksei stressitestissä (Puhemies: 2 minuuttia on kulunut!) testata esimerkiksi 5 prosentin tasoa, joka aikaansaa ...

Eikä ole Eduskunnallakaan, koska tuota seuraa pöytäkirjoissa välittömästi Puheenmiehen keskeyttävä toteamus:

Valitettavasti nyt joudumme pitämään vähän tiiviimpää rytmiä. Ed. Jaskari, sitten ed. Rajamäki, sitten vastaus, ja sen jälkeen me siirrymme mahdollisesti muihin kysymyksiin ja käymme keskustelua niistä noin kello 12.10 asti.

Noilla kai sitten mennään, noin kansantaloudellisesti. Kansalaisten on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Uusipaavalniemi on niin sanottu julkkisehdokas, kun taas Vanhanen, Katainen, Urpilainen ja kumppanit ovat vakavasti otettavia poliitikkoja, joista irtoaa toivottu tulos narusta nykäisemällä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onkos tää Finanssivalvonta sama kuin RATA ?

IDA kirjoitti...

Ei kai. Luulisin, että tuossa tarkoitettiin tätä:

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Fiva/Pages/Default.aspx

RATA ja vakuutustarkastuslaitos on siis vuoden alussa yhdistetty ja todennäköisesti samalla on turhaa byrokratiaa lisätty ja varsinaisia toimintoja taas karsittu.

Nopeasti tsekaten kyseessä lienee laitos joka kertoo politiikoille mitä pitää sanoa julkisuudessa, jotta luottamus rahoitukseen säilyisi, vaikka rahaa ei ole vaan on pelkkää velkaa.

Tiedemies kirjoitti...

Tässä on pari ongelmaa. M15 esittää varmaan ihan hyviä kysymyksiä, mutta kysyy ne vähän vääriltä ihmisiltä ja lisäksi vähän vääristelee lukuja. Jostain syystä se on tapana nykyään.

10 miljardin vaje on käsittääkseni kumulatiivinen vaje koko näkyvissäolevassa tulevaisuudessa, ei vuosittainen vaje. Tosin voi olla että olen väärässä.

Pankkien stressitestien luvut voivat olla peräisin eri paikoista. Luku, jonka M15 esittää luottokannaksi, voi hyvin olla eri kuin se, joka on todellisten "stressimuuttujien" takana. Siis niin, että Maken luvussa on sellaisia luottoja, joita ei testattu, koska niiden riskit eivät kaadu testatuille rahoituslaitoksille.

Tämä on samantapaiselta numeropopulismilta haiskahtavaa kuin se, jonka mukaan valtio valehtelee talousluvuissa, koska kun vienti on Suomessa 40 prosenttia BKT:sta, niin kuin vienti putoaa neljänneksellä, niin BKT tippuu 10 prosenttia.

Väite on älytön, koska viennin osuus BKT:sta on merkityksetön luku. Merkittävää on se, kuinka paljon lisäarvoa viedään, mutta sitä ei kerrota luvuissa. Esimerkiksi osa niistä rekoista, jotka kärräävät autoja Saksasta Suomen kautta Venäjälle, tekee "vientiä", mutta kauttakulkuliikenteen tyrehtyminen ei BKT:ssa edes juuri näkyisi. (Varmaan se huoltamoille olisi jonkinlainen juttu)

Luvuilla pyörittely on toki mukavaa, mutta olisi fiksua, jos niitä lukuja käytettäisiin oikein eikä väärin. Siitä, kuinka oikein M15 niitä käyttää, ei ole tiedossani.

IDA kirjoitti...

Luvuilla pyörittely on toki mukavaa, mutta olisi fiksua, jos niitä lukuja käytettäisiin oikein eikä väärin. Siitä, kuinka oikein M15 niitä käyttää, ei ole tiedossani.

Sama.

Uusis kuitenkin tuossa kysyy myös miksi ne eivät ole tiedossa? Hän itse joutuu kansanedustajana tekemään laskelmansa oletusten perusteella, koska ei saa niitä parametrejä ( tai parametriin argumentteja ), joihin perustuviin laskelmiin hallitus perustaa tietonsa.

Ja hallitus itse muuten esittää tuon 10 miljardin vajeen poistamiseksi työurien pidentämistä kolmella vuodella. Uusiksen kysymys: Mitä vittua? on siis ihan oikea. Se vaatisi selitystä.

Anonyymi kirjoitti...

Juu, kansanedustajat eivät tahdo saada tietoa, tietämättömänä pitää lakeja säädellä.
Ja jos sitten sattuu saamaan tietoa kansanedustajatyön perusteiksi, vaikkapa pyytämättä ja yllätyksenä, niin joutuu oikeuden hampaisiin.
Mitäpä kansanedustaja tiedolla tekee.

Tiedemies kirjoitti...

Niin, siis Uusiksen pointti tuli selväksi ja on validi; jos kansanedustaja ei lakeja säätääkseen ja menoeristä päättääkseen saa tarvittavia tietoja, niin kuka sitten?