Tuutulaulu

Nopeasti ajatellen ei tule mieleen oikeastaan mitään hyvää, mitä 60-luvun radikalismi olisi saanut aikaan. Kaikki todelliset, oleelliset ja tarvittavat muutokset olisivat tapahtuneet siitä huolimatta. Radikalismi vain sotki peliä ja on johtanut useisiin käsittämättömyyksiin, sekä on aika täydellisesti vastuussa tulevasta rappiosta. Ja tietenkin ihan jokaisesta ministeristä, jolla meitä köyhää rahvasta on tässä nykyisessä hallituksessa paiskattu.

Muutokset ovat hitaita. Syksyn kunnallisvaalit ovat taas yksi askel oikeaan suuntaan. Niitä odotellessa voi kuunnella Alex Stubbin, Matti Vanhasen, Tarja Kronbergin, Astrid Thorsin ja koko kepudemarikokoomuksen tuutulaulun, jonka tuossa esittää Paavo Lipponen ja demariälymystön kuoro. Kotoisia unia.

Imperialismin voitto

Tappion syyt ovat selkeät.

Mikäli UEFA:n ja FIFA:n sortokoneistot hyväksyisivät katalaanien ja baskien oikeutetut vaatimukset tilanne olisi täydellisesti toinen. Kisoissa pelaisivat Katalonian ja Euskadian maajoukkueet. Oikeudenmukaisessa maailmassa oikeat joukkueet voittaisivat.

Taistelu oikeudenmukaisen jalkapallon puolesta jatkuu.

Viva Zapata!

Traditio

Ottelun alku pilattiin typerällä poprokilla. Yleisradio olisi hyvin voinut käyttää sen ajan, minkä alemmat kansat käyttävät ala-arvoiseen viihteeseen, Antti "Mursu" Muurisen ja Ari "Zico" Hjelmin asiantuntevan kommentoinnin välittämiseen. Saksa voittaa.

Puoliaikatilanne: Saksa 0 - Espanja 1

Espanja käyttää selvästi hyväkseen sitä, että Ferando Torres on Athletic Club Bilbaon Llorenten kokonimikaima. Llorenten nimihän on myös Fernando Torres. Se luo Saksan riveihin mystistä pelkoa, mutta tämä tuskin kantaa pelin loppuun asti ja Saksan tasoitus tullee ajoissa.

Lopputulos: Saksa 0 - Espanja 1

Saksa sekosi yllättäen loppuvaiheissa aivan täysin. Tosin Espanja otti vielä potentiaalisen Athletic Club - pelaajan Xabi Alonson kentälle. Tuollaisia temppuja pidetään yleensä vastuuttoman ylivoiman hakemisena, mutta ehkä se tällaisissa peleissä sallitaan.

MM-karsintojen kannalta tilanne alkaa näyttää Suomelle jo liian helpolta.

AäriX äärimmäisellä äärellä

Kuva on kansanarkistosta napattu. Mikäli niin ei saa tehdä poistan sen kiltisti.

"Internet on julkaisukynnystä madaltanut väline, jonka sisällöstä kamppailevat pornografia ja äärikansallismielisyys", toteaa Jami Järvinen Libero nimisessä, vasemmistolaisessa internetjulkaisussa. Mielenkiintoinen näkemys, jota voisi ruotia monin tavoin. Ehkä julkaisukynnystä pitäisi nostaa, jotta saisimme parempia sisältöjä, mutta se kuitenkin nostaisi ilmoille ikävän kysymyksen siitä saisiko Jami Järvinen juttujaan julkaistuksi Tiedonantajassa? Se ei olisi ainakaan mitenkään varmaa.

Nykyisin kaikki perinteisen ja vanhentuneen poliittisen kentän ulkopuolella olevat ilmiöt ovat ääri-ilmiöitä. Henkilökohtaisesti tunnustaudunkin suosiolla ääriluterilaiseksi henkilöksi, jolla on äärikansallismielinen poliittinen näkemys. Niin on selvempää. Jami Järvisen edustamaa maltillista keskivasemmistoa kohtaan tunnen kuitenkin tiettyä sympatiaa, sillä heillä on sisällään outo ja kasvava peto laajaa kansansuosiota nauttivan Esko Seppäsen muotoon verhoutuneena. Seppänen on yksi Suomen kansallismielisimpiä poliitikkoja. Äärikansallismielinen siis.

Miksi siis kirjoittaa jostain Mannerheimista ja Uudesta Suomesta sen sijaan, että käytäisiin reippaasti oman puolueen vääräoppisten pesäkkeiden kimppuun? Olisi jotenkin äärimmäisen nostalgista, jos Jami Järvinen nyt, kun taas on alkanut ilmestymään poliittisesti haastavia pamfletteja, joiden julkaisukynnys on juuri sopivan korkea, julkaisisi sellaisen. Siinä voitaisiin todeta aidolla, vasemmistolaisella tyylillä: "Toveri, kiristä taisteluvyös" ja julistaa monisanaisesti oikeaoppinen, maltillisen barrosolaisuuden keskitien linja, josta poikkeaminen olisi polku revisionistiseen äärihelvettiin. Sellainen teko voisi hyvinkin olla tie takaisiin aitoon, puhdasoppiseen ja maltilliseen vasemmistolaisuuteen, jossa käytäisiin olematonta luokkasotaa olemattomien luokkien välillä siitä, kuka saa olla ääri-ilmiöitä kavahtavan Vasemmistoliiton johtaja ja mikä olisi maltillisen vasemmiston oikea linja.

Se loisi myös varmasti tarvittavaa älyllistä säpinää taistelussa internetin sisällöistä. En nimittäin hetkeäkään voi uskoa sen, että maltillisen keskivasemmiston ajatukset eivät tällä hetkellä kamppaile internetin mielenkiintoisimman sisällön asemasta, johtuvan vain siitä, että ne eivät olisi poliittisesti mielenkiintoisia ja haastavia. Joku muu syy sille on oltava.

Ihmiset kaikkialla ovat samanlaisia

Tai ainakin heillä on joka puolella maailmaa hämmentävän yhtenäinen mielipide siitä, että siirtolaisuutta olisi rajoitettava nykyistä tehokkaammin ja enemmän.

Osoittaa politiikan täydellistä voimattomuutta kaikkialla, että tuota ihmisten tahtoa ei pystytä toteuttamaan. Luulisi ainakin kaikkien ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien puolueiden - niitä riittää kaikkialla maailmassa, Suomessa esimerkiksi yksikään puoluejohtaja ei uskaltaisi sanoa, että ilmastonmuutos ei ole yksi hänen suurimpia huolenaiheitaan - olevan tuosta ihmisten näkemyksestä innoissaan. Noudattamalla kansojen ja ihmisten tahtoa ilmastonmuutoksen hallinta olisi paljon helpompaa.

Voi tietenkin olla, että muualla maailmassa on sama tilanne kuin Euroopan yhteisössä, jolla on raskas hallintokoneisto, jota viritellään jatkuvasti yhä tehokkaampaan toimintaan, mutta jolla ei ole kansalaisia, eikä kansaa ja näin heidän tahtoaan ei edes teoriassa päästä toteuttamaan. Se on ikävä tilanne.

Toisaalta ainahan Barroso, Rehn ja Stubb voivat Euroopan raunioilla laulaa kolmen tenorin lailla Oodin ilolle triona, jos se huomattavien hallinnollisten ponnistelujen jälkeen joskus onnistutaan nimeämään Euroopan yhteisön kansallislauluksi. Mitään aihetta masentumiseen poliitikoilla ei siis ole: "Sä teet vaan luovia ratkaisuja niinku sä aina teet ja sit sä tajuat: Hei mä oon tässä. Sä ja sun frendit on viimein päässeet maaliin. Se laulu soi nyt ja sä laulat siinä mukana!"

Ylläpidollinen tiedotus

Eleganttia lukemista arkisin, ja usein myös sunnuntaisin.

Koska tyylipuhtaista Lada-lippiksistä ja "aroma"piipuista huolimatta palkanmaksu takkuilee, kuin Veikkausliigan putoamiskamppailuun ajautuneessa jalkapalloseurassa konsanaan, olen päättänyt siirtyä yhtiössä porvariston hillittyä charmia heijastelevaan julkikuvaan.

En vielä tiedä mitä se käytännössä merkitsee, mutta kaipa se jotain merkitsee.

ei itkeä saa...

...ei meluta saa, tonttu voi tulla ikkunan taa..nyt nimien kirjaan merkitään taas, tuhma vai kiltti, ajatelkaas.

Mielenkiintoinen tutkimus. Mitenkään kommentoimatta sen kattavuutta tai oikeellisuutta voisi vetää mutkat suoriksi ja todeta, että puhtaan materialistiselta kannalta voi sanoa sivistyksen olevan resurssien jakamista - ainakin se tuli mieleen, parempia tiiviitä selityksiä otetaan ilomielin vastaan. Tutkimus kuitenkin viittaa siihen suuntaan, että sivistys romahtaa, ellei siihen sisälly yliluonnollista, materiasta vapaata elementtiä.

Strategian voitto

Uhka potentiaalisen Athletic Club Bilbaon pelaajan Xabi Alonson saapumisesta kentälle hyydytti Venäjän pelin täysin.

Espanja 3 - Venäjä 0

Suomen kannalta tulos on hieman ikävä, sillä se tavallaan himmentää Suomen tilastollista kunniaa tulevissa MM-lopputurnauksen karsintapeleissä. Olisi ollut hienoa voittaa Euroopan ykkönen ja kakkonen, mutta meneehän se näinkin.

Puutullit

Hyvät ihmiset!

Suomi kuuluu kaikille. Vaikka suurvaltana kuulummekin kaikkiin hallinnollisiin ytimiin, voin omasta ja hallitukseni puolesta vakuuttaa teille, hyvät ihmiset, että me emme tule mitenkään itse hallinnoimaan elinkeinoelämää Suomen alueella, emmekä missään tapauksessa tule ulottamaan verotusoikeuttamme Suomen perinteisten kansalaisten ulkopuolelle. Tuollaiset pelot ovat aivan turhia. Ja muistutan tässä tilaisuuden tullen vielä, että maksamme ostamamme helikopterit ja ydinvoimalat varmasti ja etukäteen.

Kiitän huomiosta ja pyydän väärinkäsityksiä anteeksi.

Paikallista blairismia

Kymen Sanomat on ainoa paperinen sanomalehti, jota luen säännöllisesti. Sitäkään ei voi suositella paikkakunnan ulkopuoliselle, mikä ei välttämättä ole huono asia.

Tiistain lehdessä perussuomalaisten Juho Eerola kirjoitti mielenterveyshoidon alasajosta ja Laajakosken sairaalan myynnistä venäläisille, mitä ilmeisimmin jonkinlaiseksi jiujitsu-hoitojen pitopaikaksi sellaisille venäläisille ja paikallisille, joilla on hoitoihin varaa. Kirjoituksessa Laajakoskelta kotoisin oleva Eerola veti aika hauskan kaareen siitä, kuinka lapsena hiippailtiin sairaalaan luonnonkauniisiin ja arkkitehtuuriltaan hienoihin maisemiin katselemaan hullujen touhuja, siihen kuinka hullujen hommia saa nykyään hiippailematta katsella kunnallispolitiikassa. Tämän päivän lehdessä oli sitten kunnallispolitiikkaa hallitsevan SDP:n vastaus.

Matti Piipari ( demariälymystö ) kirjoitti äärimmäisen tuohtuneen, lyhyen - mikä oli kirjoituksen myönteinen piirre - mielipidekirjoituksen, jossa väitettiin sen kertovan jotain oleellista Eerolan ja perussuomalaisten arvomaailmasta, että sairaalan - SDP:n politiikasta johtuen jo entisiä - potilaita kutsuttiin hulluiksi. Eikä sitten muuta. Demariälymystö siis voi rauhassa ajaa mielenterveyshoidon alas, kunhan pidetään visusti mielessä se, että mielenterveyspotilasta ei kutsuta mielenterveyspotilaaksi, jolloin ongelma hetkeksi poistuu todellisuuden kieltämisellä ja ilmenee sitten taas myöhemmin uudestaan eri nimisenä. Missään tapauksessa ongelman syntyminen ei silloin jää demariälymystön vastuulle, koska ongelma on nimetty todellisuudessa, jossa demariälymystö ei käsitetasolla elä, eikä ole elänyt.

Demariälymystön vaikutuksesta suomen kieleen saa hyvän kuvan lukemalla EU:n päätöksiä ja julkilausumia. Jos siihen suuntaan haluamme, niin luonnollinen valinta on tietenkin SDP.

Väärää tietoisuutta

Uusi Suomi uutisoi Britannian entisen työväenpuolueen alamäestä.

On lähes kohtalokkaalla tavalla väärin ajateltu, että puolueen alamäki johtuisi sen uudesta johtajasta. Todellisuudessa kannatuslukujen lasku johtuu tietenkin harjoitetusta politiikasta, jossa Gordon Brown ainoastaan jatkaa aiemmin luotua linjaa. Mielikuviin, imagoon ja seremoniallisuuteen perustunut politiikka on joutunut syvään ristiriitaan todellisuuden kanssa. Tony "The Joker" Blairin paluu todennäköisesti romahduttaisi suosiota entisestään.

On hyvin mahdollista, että johtoa vaihtamalla voidaan vielä uskotella, että politiikan suunta muuttuu, mutta ellei sitä todellisuudessa muuteta, puolueen henkinen konkurssitila vain syvenee ja valta-aseman jatkuessa puolueen politiikka aiheuttaisi myös syvää vahinkoa tuolle ennen Englantinakin tunnetulle maalle.

Britannian muiden osien itsenäistyminen olisi asiasta tietysti lähes väistämätön positiivinen seuraus, mutta käsittääkseni se ei ole minkään valta-asemaa tavoittelevan puolueen tavoitteena.

PS.

Samassa lehdessä kokonaan toisesta aiheesta mielenkiintoinen uutinen.

Pohjois-Korea on antanut ilmoituksen ydinohjelmistaan Kiinalle.

Noin se homma etenee. On vain ajan kysymys, koska Pohjois-Korealla ja Kiinalla eri ohjelmien sijasta yhteinen ydinaseohjelma. Japani, Etelä-Korea, Taiwan, Singapore jne...liittyvät rintamaan sopivalla hetkellä. Mikä oikeastaan on aivan hyvä juttu. Voima vaatii aina vastavoiman tai se puhkuu ja pullistelee itsensä tyhjiin ja islamilaiselle maailmalle riittävän vastavoiman olemassaolo tekee varmasti harvinaisen hyvää.

Häiriö kansaivälisessä kuvayhteydessä

Tunnustan. Minun vikani. Ajattelin 1 - 1 tilanteessa, että kirjoitan tuolla otsikolla, jos Turkki voittaa. Sitten kuva todellakin hävisi. Onneksi kosminen oikeus ei kuitenkaan järkkynyt:

Saksa 3 - Turkki 2

Välihuomio

Kirjat kannattaa edelleenkin kommentoida lukemalla vain vähän alusta, joten heti huomio tuohon Kumitontun edellisen postauksen kommentissa esittelemään tutkimukseen.

Tutkimus esittää jälleen kerran väärinkäsityksen patriotismista ja nationalismista.

Sosiaalipsykologiassa on empiirisesti tutkittu sekä myönteiseksi
miellettyä ’patriotismia’, jossa omanarvontunto ei merkitse toisten arvon
alentamista että kielteiseksi miellettyä ’nationalismia’, jossa omanarvontunne
perustuu toisten yläpuolelle asettumiseen.

Patriotismi on kyllä yleensä käsitetty aika puhtaaksi tunteenomaiseksi isänmaallisuudeksi ja ylpeydeksi kotimaasta, mikä on sinänsä ihan arvostettava ja hyvä asia , mutta joka ei sinänsä ota varsinaisesti mitään poliittista tai eteenpäin katsovaa kantaa. Nationalismi taas on pyrkimystä kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuteen. Se arvostaa tietoisesti ja poliittisesti myös muiden kansojen itsemääräämisoikeutta ja pyrkii ideaaliin, jossa kaikilla kynnelle kykenevillä kansoilla olisi täysi valtiollinen itsenäisyys.

En tiedä mistä tuo väärinkäsitys on levinnyt, mutta valistunut veikkaus on USA, kuten aina. Jenkkien pitää jotenkin perustella oma isänmaallisuutensa sitä vastaan, että he monesti toimivat kansainvälisessä politiikassa kansojen itsemääräämisoikeutta tukahduttavasti. Koska nationalismi korostaa juuri kansojen itsemääräämisoikeutta siitä tulee reaalipoliittinen paha. Ja toinen ilmeinen syyllinen on tietysti se, että Saksan Toista maailmansotaa edeltäneet kansallissosialistit samaistetaan sellaisenaan nationalismiin. Mikä tietysti on historiallinen vääryys ja varsin naurettavaa etenkin Suomessa, jossa meillä on omasta takaa historiallinenkin esimerkki paljon terveemmästä ja sivistyneemmästä nationalismista.

En nyt tiedä onko tuo käsitemäärittely niin tärkeää, mutta minusta sillä on ainakin jotain merkitystä. Nimenomaan patriotismissa ei ole mitään pidäkkeitä sille, etteikö se muuttuisi kansalliskiihkoiseksi valloitushaluksi, kun taas poliittisessa nationalismissa pidäkkeet ovat vahvoja ainakin teoreettisella tasolla.

Oleellista tietoa Euroopan yhteisöstä

Euroopan yhteisön jäsenmaiden kansalaisille myönnetään poliittisia turvapaikkoja Euroopan yhteisön sisällä. Toinen jäsenvaltio voi siis myöntää poliittisen turvapaikan toisen jäsenmaan kansalaiselle ja myös, ainakin Suomen tasavallan tapauksessa, myöntääkin auliisti.

Ellei tässä ole kyse pakolaispolitiikan hämärtämisestä ja yleensäkin maailman hädänalaisten aseman pilkkaamisesta, niin missä sitten on? Pakolaispolitiikan juoneksi pitäisikin nyt jo viimeistään paljastua se, kuinka koko koneistoa pyöritetään moraalisäteilyllä*, jonka tarkoituksena on vain ja ainoastaan kiinnittää huomio itse säteilijään.


*Catilinan määritelmän mukaan:

Ylemmyydentuntoista paheksuntaa ympäristöönsä kompulsiivisesti lähettävä moraalisäteilijä on ilmeisesti valkoiseen, eurooppalaiseen nykymaailmankaikkeuteen erottamattomasti liityvä ilmiö.

Moraalisäteilijän tarvitsema energiamäärä on suunnaton, ja sen lähdettä voi vain arvailla. Vahvimmalta näyttää oletus, jonka mukaan yhteiskunnan ylijäämähyvinvointi tiivistyy narsistisen ytimen ympärille, ja kasvettuaan riittävän suureksi se ryhtyy säteilemään moraalisuutta ympäristöön valtavalla intensiteetillä. Tämä jatkuu kunnes ylimäärähyvinvointi on ammennettu tyhjiin. Vasta sen jälkeen moraalisäteilijä, joka on täysin riippuvainen ympäristön hyvinvoinnista, vaimenee.

Marianne Mikko

Koska EU:n on puututtava kaikkeen, niin EU puuttuu myös blogikirjoittamiseen. Ilman näitä säätelyitä EU:n virkamiehet voisivat hämmästyä omaa toimettomuuttaan mikä aina muodostaa vaaran hallintokoneistolle, sillä silloin siellä voi syntyä jopa luovia ajatuksia.

Helsingin Sanomien uutisen mukaan asiasta EU:lle raportin - hyvää hyvyyttään ja kansalaisyhteiskunnan hengessä vapaaehtoistyönä - laatinut Marianne Mikko toteaa, että bloggaajien taustojen täytyisi olla paremmin selvillä:

"Tarvitsemme laatutakeita, pitää tuoda ilmi, kuka kirjoittaa ja miksi."

Hän toteaa.

Tuota olen aina ihmetellyt. Tekstistä itsestään pitäisi selvitä mitä se on. Kirjoittajan taustoilla ja motiiveilla ei pitäisi ihanteellisessa tilassa olla mitään väliä. Ainakaan tekstin laatu ei muutu siitä suuntaan eikä toiseen. Kirjoittajan nimi on vain eräänlainen merkki, jonka avulla löytää muita tekstejä mikäli joku teksti sattuu herättämään kiinnostuksen. Omalla nimellä kirjoittamista ei siinä Euroopassa jota kohti ollaan menossa voi suositella kenellekään, joten nimimerkki ajaa saman asian.

Se, että Marianne Mikko ja hänen EU-kuoronsa ovat kyvyttömiä ymmärtämään sisältöjä ja vaativat sen taustaksi tiedot sisällön tuottajasta, ilmeisesti voidakseen asemoida hänet poliittiselle kartalle, ei merkitse sitä, että ihmiset yleensä olisivat yhtä kyvyttömiä. Siksi asialle ei yksinkertaisesti kannattaisi tehdä yhtään mitään. Kansalaisille homma kelpaa tällaisenaan.

Ja koska Marianne Mikon ja EU-kuoron näkemys on perusteiltaan väärä se ei ansaitse sen syvempää analysointia, moinen olisi pikkusormen antamista pahalle, vaan täyden tyrmäyksen sellaisenaan. Kokonaan uuden raportin tekeminen sitä paitsi työllistää taas ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Siirtomarkkinat

Viime kesänä luotettavaksi osoittautunut Marca on taas listannut Athletic Clubin tulevat ja lähtevät pelaajat, sekä pelaajat, joista joukkue on kiinnostunut. Listan intensiivinen seuraaminen tuo jännitystä sadepäiviin.

Tällä hetkellä näyttää ensi kauden kannalta ihan hyvältä. Lähdössä ovat vain Del Horno, Aranzubia ja Exposito. Sinänsä hyviä pelaajia - ei sitä muuten joukkueeseen edes pääse - mutta ei mitenkään sellaisia, että heidän lähtönsä rokottaisi joukkuetta kohtuuttomasti.

Yuri Berchichen tulo Tottenhamista takaisin olisi aikamoinen yllätys ja sopimus varmaan olisi pitkäaikainenkin, jos sellainen saataisiin aikaan. Xabi Prieto olisi myös hyvä hankinta, luulisin.

Muiden joukkueiden osalta siirtomarkkinat ovat luonnollisesti täysin sekaisin. Tänään illalla värvärit ovat varmasti silmä tarkkana, kun Saksa kohtaa Turkin EM-kisojen välieräottelussa.

Jaksaa sataa

Sateessa ei ole muuta vikaa kuin, että sateessa on ikävä talsia.

Steve Sailer jatkaa uusimmassa blogikirjoituksessaan tuosta koulutusaiheesta minkä huomioin vähän alempana. Näkemys, että alemman koulutuksen tähtääminen jääräpäisesti korkeakouluopintoihin on monin tavoin tuhoisaa, vaikuttaa kaikin tavoin oikealta. En keksi vastaväitteitä. On ikävää, että ihmisiä tuhotaan sillä, että heitä yritetään väkisin kouluttaa johonkin sellaiseen mihin heidän älylliset ominaisuutensa eivät ole sopivia.

Myös yliopistojen politisoituminen ja muuttuminen mitä ilmeisimmin jonkinlaisiksi aikuisten lastentarhoiksi ja koulukiusaamiskeskuksiksi liittyy tavallaan tuohon samaan asiaan.

Asia ansaitsisi pidemmänkin kirjoituksen, mutta se taas tuhoaisi tämän blogin idean kirjoittaa jutut yhteen ja samaan syssyyn ensimmäisestä ideasta viimeiseen pisteeseen. Kirjoittaminen muuttuu työksi, jos tekstin joutuu keskeyttämään ja ajatuksia muotoilemaan pidempään kokonaisuuteen sopiviksi. Toisaalta voisihan sitäkin koittaa joskus, jossain muualla, mutta toisaalta taas on hyvinkin mahdollista, että sateetkin taas loppuvat.

Poliittisesti korrekteja totuuksia

- Kiinan kulttuuri on keinotekoinen keksintö.
- Afrikan ja Aasian kansojen itsemääräämisoikeuden tavoittelu ( nationalismi ) aiheuttaa vain sotaa ja kärsimyksiä.
- Saudit ovat geneettisesti liian homogeeninen kansa. Maahanmuutto parantaisi heidän geeniperimäänsä.
- Islamilainen kulttuuri rikastuu ateistisista ja länsimaisista vaikutteista.
- Mitään kurdeja tai tamileja ei ole vaan kyseessä on kapitalistien keksimä historia.
- Kurdien itsehallinto ainoastaan uusintaisi vanhentuneita näkemyksiä kurdeista kansana.
- Turkkilaiset ovat lähinnä jalkapallohuligaaneja.
- Maasaiden ja kiinalaisten välillä ei ole sellaisia rodullisia eroja, että heidät voisi erottaa toisistaan.
- Länsimaisen, liberaalin eliitin tulisi hallita koko maailmaa, mutta asia pitää kirjoittaa rivien väliin.
- Kuka tahansa olisi voinut käydä kuussa. Oleellista on usko evoluutioon ja ateismi.

jne...Olisihan noita pitempäänkin luetteloon.

Oppikoulu

Charles Murray taitaa olla nykyajan merkittävämpiä yhteiskunnallisia ajattelijoita. Ainakin hän yleensä tarttuu asioihin, jotka näyttävät olevan menossa pieleen ja esittää rakentavia vaihtoehtoja. Murrayn tuleva kirja tulee Steve Sailerin artikkelin mukaan keskittymään siihen miten koulutus USA:ssa olisi uudistettava nyt, kun sitä uhkaa katastrofi. Kirja tuskin suuresti poikkeaa Murrayn artikkelisarjan ideoista, jotka voi lukea täältä: 1, 2 ja 3, mutta sisältää tuon jutun mukaan yksityiskohtaisen ohjelman, jota ei vielä saa julkistaa, koulutuksen uudistamiseksi.

Steve Sailer esittää itse mielenkiintoisen näkemyksen, että USA:n yliopistojen äärimmilleen viety poliittinen korrektius on vain savuverho, jonka takana käydään armotonta sosiaalidarwinistista kamppailua niin rahoista, asemasta, kuin parhaista oppilaistakin. Ne, jotka ovat liian tyhmiä, tai ehkä rehellisiä, tajuamaan tilannetta, ovat niitä, jotka tilanteesta kärsivät. Ja heidän mukanaan valitettavasti koko alemman tason opetus, jonka pitäisi olla kasvattavaa siinä missä kouluttavaakin.

Valtion pitäisi enemmän keskittyä kouluttamiseen, joka ei johda yliopistoihin, eikä siten millään tavoin palvele niitä. Mikäli koulutus alusta asti pyrkii siihen, että kaikki lukevat Kantia kolmella kielellä ratkoessaan siinä ohella matemaattisia knoppeja, niin se johtaa vain siihen, että aikuisväestön lukutaitoprosentti pienenee kunnioitettavasta sadasta, johonkin vähemmän innostavaan lukemaan.

Artikkeli on erittäin mielenkiintoista luettavaa. Valistuneena veikkauksena esittäisin, että Murrayn kirjassaan esittämä malli tulee noudattelemaan tyyliä: Kansakoulu 6 vuotta, kansalaiskoulu 2 vuotta ja sitten ammattikoulu, oppisopimus tai työ, joita koululaitos suunnittelee yhdessä yritysten kanssa. Tai vaihtoehtoisesti kansakoulun neljänneltä keskikouluun viideksi vuodeksi, jonka jälkeen lukioon tai ammattikouluun. Lukiosta yliopistoon tai korkeakouluun, joiden vaihtoehtona olisivat tekniset opistot ja vastaavat. Tuollaisesta järjestelmästä on erittäin vaikea keksiä suurempaa vikaa :)

Yliopistoille ja korkeakouluille mallissa kaavailtaisiin melko suurta itsenäisyyttä ja erilaiset innovaatioyliopistot suorastaan kiellettäisiin, koska yliopistojen tehtävänä ei ole palvella yritysmaailmaa, joka voi aivan hyvin panostaa koulutukseen myös itsenäisesti ja sen kokemuksen pohjalta, joka niillä on, vaan niiden perustehtävä on lähinnä korkeamman sivistyksen ylläpitoa, jonka ne taas parhaiten osaisivat.

Niin tai näin melkoisen varma olen siitä, että ammatillisen koulutuksen ja käytännän osaamisen osuutta kirja tulee korostamaan. Siitä kuitenkaan tuskin tulee meillä mitään, koska sellainen tähtäisi täystyöllisyyteen ja jopa pieneen työvoimapulaan, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa olisi poliittisesti mahdotonta, koska se selkeyttäisi ja järkevöittäisi myös politiikkaa niin paljon, että esimerkiksi huutavasta työvoimapulasta ei voitaisi huutaa silloin, kun sellaista ei yksinkertaisesti ole. Mikä taas tekisi poliittisen elämän vaikeammaksi, käytännöllisemmäksi ja haasteellisemmaksi ja siihenhän emme suinkaan voi pyrkiä, koska nykytilanne tarjoaa nimenomaan poliitikoille helpon ja leppoisan leivän niin pitkään, kuin sitä nyt kestää.

Kirjarovio

On oikeastaan aika luonnollista, että niin sanottujen anarkistien juhannusjuhlissa poltettiin kirjoja. Niinhän totalitaariset liikkeet yleensäkin tekevät. Mikään tuskin on aidommin stalinistista, kuin vastustaa yhtä aikaa, väkivaltaisilla eleillä sekä seksismiä, että uskontoa. Ei niinkään etäisesti tulee mieleen eräs kuuluisa kirja ja sen Anti-Sex League.

Ikävää vain, että johdonmukaisuuden nimissä lasten pitäisi ilmeisesti saada tuomiot uskonrauhan rikkomisesta ja Suomen lipun häpäisemisestä. Toisaalta on mukavaa, että Mika Illmanilla ( Demla ) riittää työsarkaa näiden tapausten parissa. Tässäkin hän voi hetken miettiä miksi jättää syytteen nostamatta.

T-paidat vastaan liituraidat

Euroopan seremoniallisessa parlamentissa käydään välillä mielenkiintoisia keskusteluja. Rintamalinjat alkavat olla aika selvillä: kansa vastaan poliittinen eliitti. Parlamentissa esiintyvät tietenkin vain edustajat, mutta kuitenkin. T-paitojen edustus tulee ensi kesän vaaleissa ponnahtamaan uskomattomiin lukemiin, mikäli ihmiset vaaleista kiinnostuvat.

Venäjä

Mikäli en olisi kristitty olisin rikas. Toivottavasti koko naapurusto noudatti neuvoani ja vaurastui.

Hollanti 1 - Venäjä 3.

Aika huolestuttavaa, että Suomen pitää voittaa Venäjä ja Saksa mennäkseen Etelä-Afrikan kisoihin. Toisaalta niin vain käy.

Miä tulin nyt

Vaikka vaikuttaa selvältä, että Taisto on lähinnä klassisen musiikin ystävä, niin ihmisissä se tuntuu herättävän tunteita, joita voisi kuvailla vaikka popahtaen.

Juhannuspäivä

Aamulla seison kalliolla, lähellä viimeistä rantaa.
Ihmettelen hiljaisuutta vaikka
tiedän, että ihmiset vain nukkuvat humalaansa pois.

Se minne aurinko laskee ja mistä se nousee
on ikuista ja myös Taisto
elettyään yli talven tietää mihin on hyvä majoittua.

Koska kaikki on ulkopolitiikkaa
nappaan ajatuksen auringosta.
Se kuuluu:
Haistakoon Anglosfääri pitkän ja kanootinmuotoisen vitun.

:)

via

Ulkopolitiikkaa ja paikallisia tapahtumia

Kissat hakeutuvat netsien asumuksiin. Se ennustaa voittoa.

Suomen pitäisi perustaa suhteensa Kiinaan runolliselle pohjalle. Matti Vanhanen ei ehkä runoile, mutta kaikki kiinalaiset runoilevat. Vuonna 1939, kuultuaan Neuvostoliiton oikeudettomasta aggressiosta Chen Duxiu kirjoitti runossaan näin:

saapastelee ylimielisesti naapurimaahansa
...Ja keittää hengiltä sankarit ja vanhat ystävät saman tien
Oikea ja väärä vaihtelevat kuin päivä ja yö
Musta ja valkoinen muuttuvat vain hänen käskystään...

Tuossa olisi hyvä pohja rakentaa läheisempiä suhteita nousevan, dynaamisen talouden kanssa.

Toisaalla:

- Tuo on naapurin kissa, Kaisu, se on pyörinyt tässä muutaman päivän, kun naapuri on Lapissa. On annettu sille ruokaa ja se nukkuu tuolla saunatuvassa
- Ei tuo mikään Kaisu ole, tuo on nuori poikakissa
- Älä nyt saatana!
- No kyllä se vaan on.
- No voi helvetti.
- Jos se on poikakissa annetaan sille nimeksi Taisto?
- Niin kai sitten.

Hyvää Juhannusta!


Runo Jung Changin kirjasta Mao Jaana Iso-Markun suomentamana ja Otavan kustantamana

Jatkuvuus ja varmuus

On hyvä, että myös oman elämän ulkopuolella on asioita joiden vain tietää aina tapahtuvan.

Portugali 2 - Saksa 3

Saksan luova, inspiroitunut joukkuepeli oli jälleen kerran voittamatonta. Ihan hyvä peli, mutta koko homman kruunasi kisastudio, johon oli yhtä aikaa saatu raahattua kaksi suomalaisen jalkapallon suurimpiin legendoihin kuuluvaa hahmoa. Miehet joiden nimiä ei kirjoiteta historiaan katoavalla taikamusteella, vaan jotka kaiverretaan kiveen ikuisuuden ihmeteltäväksi: Antti "Mursu" Muurinen ja Aki "Ägä" Riihilahti. Aivan uskomatonta :)

Parakkien varjossa

- Moro Dimitri, miten menee?
- Mikäpä tässä, putkea vetelen.
- En mitenkään halua hoputtaa, mutta meidän urakkamme on hieman jäätyneessä tilassa, kun odotamme milloin nämä putkityöt ovat valmiit ja siksi tässä lähdin hieman kävelemään ja tunnustelemaan mielialoja.
- Eipä mitään, kyllä tämä tästä piankin valmistuu. Tiedäthän sinä, yhteistyö on voimaa.
- Niinpä. Illalla on muuten kirjastossa erittäin mielenkiintoinen luentotilaisuus. Ajattelinkin kysyä kiinnostaisiko sinua lähteä kuuntelemaan?
- Muuten kyllä, mutta minulla on tänä iltana se kotoutumiskurssi, enkä millään malta jättää sitä väliin.
- Ai niin. Se on totta. Itse olen tehnyt niin, että käyn kotoutumassa viikonlopun kursseilla, jolloin näin arki-illoiksi jää vapaata aikaa harrastaa kaikkea muuta.
- Kukin tyylillään. Kotoutuminen itsessään on kuitenkin tärkein asia.
- Niin on. Se meidän tulee muistaa. Viitsitkö vaikka soittaa sitten, kun pääsemme laittamaan seinää. Ei mitään kiirettä kuitenkaan.
- Sopii. Mukava, kun piipahdit.

Outo sattuma Umman ulkosaaristosta

Entisessä Englannissa, Birminghamin kaupungissa on tapahtunut kummia: kaksi kristillistä saarnamiestä oli eksynyt alueelle, minne sellaisilla poppamiehillä ei enää pitäisi olla mitään asiaa. Valpas poliisi ennätti kuitenkin taltuttaa tilanteen, ennen kuin mitään suurempaa onnettomuutta pääsi tapahtumaan, uhkaamalla pidättää nuo, kuin suoraan keskiajalta ilmestyneet hahmot, viharikoksen tekemisestä.

Entisen Englannin hallinto on kuitenkin tyrmistyneessä tilassa. Kaikille piti olla jo itsestään selvää, että tällaista ei voi enää tapahtua. Hallituksen piirissä tätä tapausta pidetäänkin muinaisesta menneisyydestä kumpuavan painajaisunen tunkeutumisena keskelle uneliaan rauhallista ummaa. On selvää, että tällaisten tapausten uusiutuminen on estettävä. Ei ole epäilystäkään, etteikö asian vuoksi ryhdyttäisi päättäväisiin toimiin, vakuutti entisen Englannin hallituksen puhehenkilö järkyttyneelle kansakunnalle eilen.

Tietojemme mukaan saarilla asustavat tai vierailevat, knallilla ja sateenvarjolla varustautuneet suomalaiset sosialidemokraatit ovat tällä hetkellä turvassa.

Asiasta raportoi ensimmäisenä Daily Telegraph.

via.

Oikeustaju

Maallikon ei varmaan pitäisi ottaa kantaa oikeudellisiin asioihin edes etäisesti teknisessä mielessä, mutta toisaalta maallikolla on siihen täysi oikeus, joten menkööt.

Ensimmäiseksi on todettava, että on tietenkin itsessään häpeä, että Suomessa yleensä tuomitaan jostain sananvapausrikoksista silloin, kun kirjoitukset ja mielipiteet ovat liikkuneet yleisellä tasolla kenenkään kunniaa loukkaamatta tai kenenkään mainetta mustaamatta. Suomessa kuitenkin tehdään näin ja koska nyt näyttää siltä, että kuulustelut ja syytteet ulotetaan yhä maltillisempiin näkemyksiin, täytyy kaiketi edes yrittää miettiä mitä asian taustalla on.

Pahnan pohjimmaisina ovat tietenkin nimettömät ilmiantajat, jota tehtailevat ilmiantoja virastojen voimautuneille tädeille. En hetkeäkään usko, että viranomaiset itse sattumalta törmäisivät niihin kirjoituksiin joista näitä juttuja on nostettu. Ilmiantajat myös edustavat etnistä ryhmää, jota tavataan kutsua nimellä suomalaiset, sillä tekstien ymmärtäminen vaatii niin hyvää suomen osaamista, että tuskin mikään muu etninen ryhmä niitä juuri viitsii edes lukea. Jo tämä, että syytteiden taustalla ovat henkilöt, joista syytetty ei saa mitään tietoa sotii oikeustajua vastaan. Kyse näissä rikoksissa on kuitenkin pohjimmiltaan puhtaista mielipide-eroista, eikä tapauksissa ole kyseessä millään tavoin tilanne, jossa tarvittaisiin jonkinlaista todistajan suojaa. Ja näissä tapauksissa edes mitään vähemmistösuojaa ei tarvita, koska vastakkain on suomalainen mielipide suomalaista mielipidettä vastaan.

Eli asia siis lähtee liikkeelle nimettömästä ilmiannosta, jonka vastaanottaa viranomainen. Tämä tekee jutuista likaisia jo sinällään.

Seuraavaksi tuo viranomainen siirtää asian poliisille, joka ilmeisesti käytännössä ottaa tutkintaan kaikki tapaukset, jotka viranomainen heille välittää. Kuulusteluista noin reilun puolen vuoden päästä tulee tietoon, että valtionsyyttäjä on päättänyt nostaa syytteen, joka sitten käsitellään käräjäoikeudessa. Se sitten antaa rutiininomaisesti langettavan tuomion, koska asialla on valtionsyyttäjä. Tuo kaikki tapahtuu siitä huolimatta, että ensimmäinen oikeusaste, joka suhtautuu lakiin ja oikeuteen vakavasti, mitä todennäköisimmin kumoaa tuomion. Mikä lainoppineen pitäisi kaiken järjen mukaan myös tietää.

Tämä kaikki ei ole omiaan herättämään ainakaan kunnioitusta lakia kohtaan, mutta en usko, että se on edes tarkoitus. Väittäisin mieluummin, että koko prosessin tarkoitus on rapauttaa lain kunnioitusta. Jos näiden sananvapausrikosten käsittelyä vertaa esimerkiksi tähän pienyrittäjien käymään oikeustapaukseen, johon verkossa sattumalta törmäsin ja jossa oikeuden päätöksen saaminen kesti vuosia, tekisi mieli kysyä ruuhkauttavatko oikeusistuimia sittenkään pikku- ja taparikolliset ja turhat riitajutut, vai ovatko ruuhkien takana yli-innokkaat ja luvalla sanoen typerät vähemmistövaltuutetun ja valtionsyyttäjän kaltaiset virkamiehet, sekä tietenkin kaiken arvostelun alapuolella olevat nimettömät ilmiantajat?

Ei mulla tästä oikeastaan muuta, pitäkää lakinne.

On se niin väärin

Karhulan Titaanit saivat sitten maksettavakseen sellaiset korvaukset, että yhdistys meni maksukyvyttömänä kiekkoseuran alta. Eivät ne suuremmatkaan yhdistykset tiedä mistä niiden rahat tulevat, kuten viime aikojen julkisesta keskustelusta on havaittu, joten aivan hyvin olisi voinut soveltaa jotain syyttömyys/syyntakeettomuus näkökohtaa ja vähintäänkin kohtuullistaa korvauksia huomattavasti.

No joka tapauksessa Hockey Oy on sitten polkaistu käyntiin ja ensi sarjakauteen valmistaudutaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut

Kyllähän pukuhuoneessa joku aina saattaa asiasta jonkun vitsin polkaista

.

Titaanien maalivahti Kai Tillanen totesi Kymen Sanomien mukaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti mestiksen huippua.

Vihreä dialogi

Vihreä dialogi on harvinaisen outoa. Ei sitä voi käsittää. En muista missään kohdanneeni tekstiä missä Tiedemiestä olisi arvosteltu siitä, että hän tappaisi kaikki vastustajansa, jos hänellä olisi tarpeeksi suuri pyssy. Jokainen tajuaa, että kyseessä on humoristinen heitto, tai korkeintaan jonkinlainen turhautuneisuuden ilmaus.

Vihreä Tiedemies kuitenkin itse on valmis vetämään Jussi Halla-ahon tekstistä Katuhäirinnästä tällaisen johtopäätöksen:

henkilö, joka hekumoi seksuaali- ja rotuvähemmistöjen tuhoamisella on jotain muuta kuin "kriittinen"

On kai ymmärrettävä, että kriittisyys on siis sitä, että luetaan muiden tekstiä täysin ilman halua ymmärtää vihahteita, poimitaan sieltä yksityiskohtia joita voi käyttää muita vastaan ja sitten jauhetaan niistä hamaan maailman tappiin asti.

Poliittisen dialogin aikaansaaminen vihreiden kanssa - jos se on edes tarpeellista, minusta ei ole, enkä väitä, että tuosta Tiedemiehestäkään dialogi maahanmuuttokriittisten kanssa olisi. Tämä vain on laajempi ilmiö, joka tuosta jutusta taas tuli mieleen - vaatisi ilmeisesti tuon kriittisen menetelmän omaksumista. Siinä todellakin menettäisi enemmän saisi.

Yleisen poliittisen jargonin yksityiskohtiin tarttuminen on hieman eri juttu, koska se on niin päällekäyvää ja jatkuvaa ja kokonaisuutena tarttumapinnaltaan hyvin ympäripyöreää ja liukasta.

Lenin, Mao, Hitler ja Pol Pot

Ainakin yksi asia yhdistää noita neljää teurastajaherraa: Jokainen näki tehtäväkseen tuhota vanhan kulttuurin.

Jotain hyvääkin

Euroopan yhdentyminen on tuonut mukanaan yllättävän, positiivisen ilmiön. Luonnollisella kielellä on helppo muodostaa varma, poliittinen totuuslause: "Euroopan yhteisö vähentää demokratiaa". Nykyään pitää iloita pienistäkin yleisen elämän rintamilla tapahtuvista valonpilkahduksista.

On nimittäin täysin mahdotonta väittää, että EU millään tavoin lisäisi yksilön mahdollisuuksia osallista itseään koskevaan lainsäädäntöön ja poliittiseen päätöksentekoon. EU on tarkoitettu hallitsemaan kasvottomia, kulttuurittomia ja persoonattomia massoja, jotta nämä tuottaisivat elintasoa. Vapaiden markkinoiden, kansalaisvapauksien, sivistyksen*, kulttuurin tai elämisen laadun kanssa sillä ei ole yhtään mitään tekemistä, muuten kuin tietenkin siinä mielessä, että se tasaisen tappavaan tahtiin huonontaa niitä kaikkia.

Uuden Suomen mukaan Teija Tiilikainen on palannut EU:n ministerikokouksesta ja suorastaan puhkuu intoa siitä kuinka Lissabonin sopimuksen ( siis käytännössä Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylätyn perustuslain, jonka voi lukaista ilokseen täältä ) voimaan saattamista tästä edespäin jatketaan.

Nyt pitää katsoa, mitkä Irlannin varaumat Lissabonin sopimukseen tosiasiassa ovat.

Toteaa Tiilikainen. Tosiasiassahan Irlannin varaumat olivat ne, että sopimus hylättiin kansanäänestyksellä. On ymmärrettävää, että sitä on mahdotonta uskoa, jos on jo varannut itselleen hyvin palkatun paikan jo kovalla vauhdilla rakenteilla olevasta ulkoasiainhallinnosta, mutta niin se vain on. Jos Tiilikaisen maalailut toteutuvat. niin aika pienestä täytyy enää olla kiinni sen lumipalloefektin, joka sitten vyöryttää EU:n ulkoasiainhallinnon kokoontuman brysseliläisen slummikapakan pöytään, euron kahvikuppien eteen, jonne se toki kuuluukin.

Toistan myös aiemman ehdotukseni, että Suomen ulkoministeriön toimintaa voisi huomattavasti supistaa. Toisaalta ei mene hyvin Yhdysvalloillakaan.


*Esimerkiksi Suomessa sen enempää eurooppa- kuin ulkoministerikään eivät osaa puhua suomea. Eurooppaministerin kohdalla asia on ymmärrettävä ja anteeksiannettava, mutta ulkoministerin sä-passiiviviritteiselle teinislangille on vaikea löytää muuta selitystä, kuin piittaamattomuus tai tyhmyys.