torstai 23. heinäkuuta 2020

Mitä nyt taas on tehtävä

Kartta polulla pysymiseksi.
Voisin perustella Kraftwerkin kuuntelua sillä, että osaan, tai ainakin olen osannut sillä en kohta pariin kymmeneen vuoteen ole edes koskenut siihen kuin joskus ajatuksissani, ohjelmoida. En kuitenkaan persustele. Kraftwerk nyt vain on hyvää musiikkia.

E. Michael Jones kertoi eräässä youtuben ohjelmassa mielenkiintoisen tarinan. Hän oli vaimonsa kanssa järjestelemässä anoppinsa ( tai tämän äidin ) jäämistöä. Kellarista löytyi erilaisia soittimia viuluista urkuharmonin kautta banjoon. Jones oli hämmästynyt, koska ei ollut koskaan kuullut kenenkään vaimonsa perheestä soittavan mitään. Hän päätteli, että ennen levytettyä musiikkia lähes jokaisessa perheessä oli ollut jonkinlainen soitin, jota oli ainakin yritetty soittaa, kun levytettyä musiikkia alkoi olla saatavilla, se tappoi ihmisten innon itse yrittää soittamista, koska levylle päässeet esitykset olivat niin ylivoimaisia. Pienen ajatusketjun perusteella hän johti tästä päätelmän, että Bachin perhe oli mahdollinen vain, koska siihen aikaan kaikki perheet rämpyttelivät vähintään jonkinlaista kansanmusiikkia. Itse Bachin oli siten helppo nousta vertauskuvallisen vuoren, jonka soittava kansa muodosti, huipulle.

Tämä voi hyvin olla totta.

Jones itse perusti poikiensa kanssa folkbändin, joka näillä perityillä soittimilla soitti folkkia South Bendiläisessä klubissa jokaisena maanantai-iltana. Tämä oli erittäin hyvä ja toimelias idea.

Tämän blogin alkuperäisessä hengessä voisikin ehdottaa, että jokainen alkaa vähintään kirjoittaa suomenkielisiä runoja ja piirtää piirustuksia. Niihin pystyy jokainen. Soittaminen on vaikeampaa ja vaatii harjoittelua, mutta ei olisi pahitteeksi opetella soittamaan edes jotain. Jopa kellopelillä itse soitettu Ukko Noa tuottaa tyydytystä massaviihteen raiskaamalle sielulle. Bändejä Suomessa on liikaakin, joten sellaista ei tarvitse perustaa. Lapsille kuitenkin kannattaa ostaa instrumentteja, joilla voi tuottaa harmonisia ääniä.

Laskento, liikunta, uskonto, laulu ja piirustus ovat ne asiat, jotka pitävät kansallisen kulttuurin pystyssä. Ja kansallisen kulttuurin ylläpitäminen on tärkeää. Kaikki eivät voi olla hyviä ainakaan näissä kaikissa, mutta silloinkin voi ryhtyä Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaaksi. Sekin on hieno tapa tukea kansallista kulttuuria ja siinä jokainen on hyvä ainakin, jos muistaa ja oivaltaa laskennon, liikunnan, uskonnon, laulun ja piirustuksen kautta saadun perusopetuksen.

Melkeinpä voisi sanoa, että ellei osaa laulaa Veikko Lavin laulua Silakka-apajilla unissaan samalla piirtäen vasemalla kädellä ääriviivakopiota Edelfeltin taulusta Eukkoja Ruokolahden kirkolla on velvollisuus lähteä Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaaksi, ellei nyt satu olemaan pappi tai upseeri.

Näillä mennään.

Ei kommentteja: