Lueskelin Usko ja Rukous palstan keskustelua Luterilaisuuden ongelmalliset taustaoletukset. Itse en kommentoi, koska sain palstalle aivan käsittämättömät bännit oletetusta naisen loukkaamisesta. Kommentoin siis täällä, koska täällä ei loukata naisia, eikä myöskään kuvitella sellaisia naisia, jotka mahdollisesti loukkaantuisivat.
Olen melko pitkälle kaikesta mitä ketjussa on kirjoitettu samaa mieltä kuin nimimerkki Thinkcat. En vain tiedä onko järkevää sanoa asioita noin suoraan silloin, kun ollaan selvästi vastakkaista näkemystä vastaan. Joskus on joskus ei. Useimmiten se vain betonoi vastaväittäjän puolustusasemiin.
Joka tapauksessa oma huomioni kiinnittyi ketjun viime aikaisia viestejä lukiessani seuraavaan Yksimielisyyden ohjeesta napattuun kappaleeseen:
Niin pian kuin Pyhä Henki on sen saanut aikaan eli siis yksinomaan jumalallisella voimallaan ja vaikutuksellaan muuttanut ja uudistanut ihmisen tahdon, silloin ihmisen uusi tahto on Jumalan, Pyhän Hengen instrumentti ja työväline: se ei ainoastaan ota vastaan armoa vaan se on myös mukana osallistumassa Pyhän Hengen seuraaviin töihin.
Eikö tuo siis tarkoita sitä, että joko Luther puhui uudistuneena, Pyhän Hengen, ja siten Jumalan äänitorvena vaatiessaan tappamaan talonpoikaiskapinaan osallistuneet tai kirjoittaessaan 'Juutalaisista ja heidän valheistaan' tai vaihtoehtoisesti sitä, että luterilainen vanhurskauttamisoppi ei pidäkään paikkaansa? Onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin nämä kaksi? Toki se, että Luther ei päässytkään taivaaseen, mutta luterilainen kirkko tuskin hyväksyy tätä näkemystä.
Kysyn siis vaan.
Erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen keskustelu joka tapauksessa. Siinä on jopa vanhan FF:n henkeä. Osa tietää mistä puhutaan, osa mistä ei puhuta ja osa ei mistään. Silti kaikilta puolilta tulee kommentteja, jotka ovat ainakin kirjoittamisen, elleivät jopa lukemisen arvoisia.
5 kommenttia:
Epämääräisenä maallikkokristittynä Lutherin opin ytimenä on ymmärtääkseni se, että hän itse ei kyennyt vastustamaan kokemiaan houkutuksia, joten hän koki välttämättömäksi muokata teologiastaan sellaisen, ettei hänellä ollut siihen koskaan mitään mahdollisuuksiakaan, koska se oli häntä korkeammassa kädessä.
Ei sillä, että Pietarikaan olisi ollut lankeamaton ja kaikin puolin esikuvallinen kaveri, mutta hän ei omia epäonnistumisiaan pyrkinyt kodifioimaan kirkon opiksi.
En tiedä pyrkikö Lutherkaan, mutta niin vain hänelle kävi, koska hän teki väärin.
Mum mielestä on jotain käsittämätöntä, että luterilainen teologia lopuujen lopuksi perustuu perustuu sille, että Jumala puhui Lutherin kautta. Sitten jälkikäteen on alettu viilalaita, että ei aina kuitenkaan puhunut,eikä varsinkaan silloin. Kuitenkin tuo vanhurskauttamisoppi minusta romahtaa noinkin yksinkertaiseen huomioon minkä itse tein.
Jahas, kenes jumala on oikea ..
Thinkcat on kyllä viiltävän hyvä argumentoimaan. Hän on ilmeisesti hiljattain liittynyt kirkkoon. Mies (?) on kulkenut pitkän tien. Hänen hengellinen historiansa vaikuttaa olevan hyvin kirjava. Siihen mahtuu vapaita suuntia, helluntailaisuutta, normiluterilaisuutta sekä LHKP - ja nyt sitten meidän kirkkomme. En voi mitään sille, että minua tämmöinen vaeltelu tunnustuksesta toiseen vähän epäilyttää. Meinaan, että kauanko mahtaa pysyä paavin laumassakaan...
Minulla ei ole keskusteluun lisättävää. Anateema.
Halusin vain esittää tervehdyksen pitkästä aikaa, sillä pelkurimainen ja kavala Marcus Zuckerbergilainen estää minua sitä muuten tekemästä. Varsinaista asiaa minulla ei ole.
Lähetä kommentti