tiistai 16. huhtikuuta 2019

Nyt mua viedään vaaleista vaaleihin.


Vaalit häiritsivät paastoa ja vaalinvoitto kieltämättä aiheutti pienen notkahduksen keskittymisessä oikeisiin asioihin. Toisaalta juhli se kansa palmusunnuntaina Jerusalemissakin ja olihan se nyt vaan hienoa. Nyt koetetaan pitää jalat maassa, niin vältytään takiskuilta.

Nopeasti katsoen Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on todella hyvä. En ole ehtinyt ääniä katsella kuin Kaakkois-Suomesta, jossa pidettiin neljä paikkaa ja ne jakautuivat niin, että yksi tuli Etelä-Kymenlaaksoon, yksi Pohjois-Kymenlaaksoon, yksi Etelä-Karjalaan ja yksi Etelä-Savoon. Aivan kuten viimeksikin. Juho Eerola ja Jani Mäkelä kansanedustajina nostivat molemmat äänimääräänsä. Koko lista sai hieman vähemmän ääniä kuin 2015. Pitää kuitenkin muistaa, että piirin kaksi kansanedustajaa osallistuivat yhteen Suomen historian suurimmista demokratian petoksista. Toinen ehkä tahtomattaan ja toinen pelkkää joviaalia oveluuttaan. Molemmat saivat palkkansa, eikä sitä enää kannata muistella ainakaan pahalla. Molemmat ovat edelleen kunnon miehiä.

Kotkan PS:n osalta tilanne on uskomattoman hyvä. Juhon ja Carinan yhteisäänet olisivat tasan jakautuneina tuoneet Kotkaan kaksi paikkaa. Kun mukaan laskee vielä Eurovaaleissa kansallisen läpimurron tekevän Samuli Sibakoffin, niin seuraaviin kuntavaaleihin lähdetään vähintään kolmella ääniharavalla. Rupeaa Kotkassakin sitten asiat sujumaan.

Olen melko varma siitä, että SDP ja Kokoomus ovat jo sopineet hallitusyhteistyöstä. Minusta PS:n ei pitäisi mennä siihen hallitukseen. Kokoomus vaihtaa viimeistään kesällä 2020 puheenjohtajaksi Elina Lepomäen - Häkkänen on toinen mahdollisuus, mutta pidän Lepomäkeä parempana - ja demaritkin ovat silloin jo paniikissa oman johtonsa kanssa. On hyvien todennäköisyyksien rajoissa, että SDP:n ja Kokoomuksen hallitus hajoaa vuoden sisällä ja, että molemmat puolueet reivaavat politiikkaansa ja johtoaan suuntaan, joka on PS:lle suotuisampi. Siinä vaiheessa on hyvä olla valmis. Lepomäen kanssa olisi helppo neuvotella, koska hän osaa selkeästi sanoa mitä hän ajattelee. Orpon ja Rinteen arvopohjasta kukaan ei tiedä mikä se on, mutta kaikki tietävät, että se on näillä kaveruksilla yhteinen.

SDP, PS, Keskusta olisi ollut ihan hyvä hallituskokoonpano, mutta sen todennäköisyys on todella pieni nyt. Oppositioon siis. Tietysti jos PS olisi yhtä ilkeän laskelmoiva kuin Kokoomus voisimme mennä hallitukseen tavoitteenamme hajoittaa Kokoomus. Se ei näillä korteilla olisi edes kovin vaikeaa.

Oli miten oli. Kotkan PS piti Samuli Sibakoffin esityksestä vaaliteltallaan aina esillä Mikko Almgrenin mainosta. KD:lle toivommekin kaikkea hyvää.

3 kommenttia:

Veijo Hoikka kirjoitti...

Jännäksi menee. Jos kerran Orpolla ja Rinteellä kerran on yhteinen arvopohja niin eikun hallitus pystyyn. Belgiassakin on flaameilla ja valloneilla ilmeisen yhteiset pohja-arvot ja demokratia toimii, kuten hyvin tiedämme. Siellä ei hätäisesti hallituksia ole viime vuosina kasailtu. Niinpä luottamus Brysseliin on niin luja, että sieltä on hyvä ottaa vastaan arvot ja niiden pohjat myös pieneen Suomeen. Paitsi meille tavan tallaajille, jotka luottavat vain suomalaisiin arvoihin ja niitä edustaviin poliitikkoihin. Ja meitä on paljon.

Vasarahammer kirjoitti...

Jos hallitus perustetaan SDP/KOK-akselille parilla apupuolueella, se joutuu vaikeuksiin kahden vuoden sisällä.

Rinne ja Orpo eivät ole erityisen aikaansaavia miehiä, joten taloudellisen kasvun oloissa he eivät saa paljon vahinkoa aikaan. Kuitenkin laskukausi on ovella ja siinä vaiheessa heidän riittämättömyytensä tulee esille.

Lepomäki on Kokoomuksen lahjakkain johtava poliitikko sitten Iiro Viinasen. Orpo on nolla ja Häkkäsen kupla odottaa puhkeamistaan.

Lepomäelläkin on tosin rasitteenaan puolueen kalkkunaosasto, joka on yhtä paha kuin demarien vastaava.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Vasara!

Ssshh! Be quiet. Ei ne juntit vielä tiedä, että Lepomäki on.