Susan Blackmore on joutunut kokemaan lievän törkeää kohtelua luennollaan.
Se on tietysti väärin. Mikäli luennolle mennään siellä pitää osata käyttäytyä ja ellei pidä aiheesta voi aina jättää menemättä, mikä onkin usein suositeltavaa. Veikkaan kuitenkin, että tässä nimenomaisessa tapauksessa syynä kuuntelijoiden tökeröön käytökseen ei ole ollut Susan Blackmoren vihjaama uskonnollinen ennakkoluuloisuus, vaan aivan yksinkertaisesti se, että osa kuulijoista on kokenut koko meemiteorian jonkinlaiseksi uususkonnolliseksi huuhaa-teoriaksi, mitä se ainakin minun mielestäni myös on.
Sosiobiologia tai evoluutiopsykologia taiteilee luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välimaastossa. Sellaiset hahmot kuin Boyd ja Richerson tai D.S Wilson osaavat käyttää ja käyttävät tieteiden perinteisiä menetelmiä ja käsiteaparaatteja esittäessään kulttuurievoluution teoriaa. Tapa on toimiva ja sitä voi arvioida. Meemiteoria taas vetää meemin hatusta eräänlaiseksi kulttuuriseksi ja "hengelliseksi" vastineeksi biologian geenille oikeastaan edes pyrkimättä selittämään mikä ja millainen on itse tämä meemi. Kerrotaan vain, että erilaiset meemipleksit ( meemien kasautumat ) leviävät nopeasti eri kulttuureissa ja esimerkeiksi otetaan erilaisia mainossloganeita. Tämä on yhtä tyhjän kanssa.
Meemiteorian keskeinen ongelma onkin siinä, että se pyrkii luomaan suoraa analogiaa evoluutioteoriaan, mutta täysin irrallaan siitä, siis eräänlaisena puhtaan uskonnollisena ja puhtaan hengellisenä juttuna, jolla ei ole mitään kosketuskohtia biologiaan ja historiaan; ainoastaan ehkä se, että meemi on kuin geeni, mikä todellakaan ei kerro kenellekään yhtään mitään todellisuudesta ja jonka pohjalta voi antaa mielikuvituksen laukata kuinka nopeasti ja lennokkaasti tahansa.
Hylkään siis - jälleen kerran - koko idean meemistä, vaikka paavi ei käskekään niin tehdä :)
Sosiobiologia tai evoluutiopsykologia taiteilee luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välimaastossa. Sellaiset hahmot kuin Boyd ja Richerson tai D.S Wilson osaavat käyttää ja käyttävät tieteiden perinteisiä menetelmiä ja käsiteaparaatteja esittäessään kulttuurievoluution teoriaa. Tapa on toimiva ja sitä voi arvioida. Meemiteoria taas vetää meemin hatusta eräänlaiseksi kulttuuriseksi ja "hengelliseksi" vastineeksi biologian geenille oikeastaan edes pyrkimättä selittämään mikä ja millainen on itse tämä meemi. Kerrotaan vain, että erilaiset meemipleksit ( meemien kasautumat ) leviävät nopeasti eri kulttuureissa ja esimerkeiksi otetaan erilaisia mainossloganeita. Tämä on yhtä tyhjän kanssa.
Meemiteorian keskeinen ongelma onkin siinä, että se pyrkii luomaan suoraa analogiaa evoluutioteoriaan, mutta täysin irrallaan siitä, siis eräänlaisena puhtaan uskonnollisena ja puhtaan hengellisenä juttuna, jolla ei ole mitään kosketuskohtia biologiaan ja historiaan; ainoastaan ehkä se, että meemi on kuin geeni, mikä todellakaan ei kerro kenellekään yhtään mitään todellisuudesta ja jonka pohjalta voi antaa mielikuvituksen laukata kuinka nopeasti ja lennokkaasti tahansa.
Hylkään siis - jälleen kerran - koko idean meemistä, vaikka paavi ei käskekään niin tehdä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti