Ulkopolitiikan amatöörit

Aina aika ajoin erilaiset haihattelevat utopistit saavat päähänsä kaikenlaisia ajatuksia ydinaseettomasta pohjolasta tai pohjoismaiden muodostamasta liittovaltiosta. Niin taas, sopivasti luomaan sellaista henkeä, että Pohjoismaiden neuvoston kokouksella olisi jotain todellista merkitystä. Sellaiset liittovaltiot on kuitenkin jo nähty ja ne eivät toimineet.

Oma ehdotukseni on poliittisesti järkevin ja kaukonäköisin, siis ammattimaisin, joten toistan sitä: Suomen pitäisi liittyä osaksi Kiinaa. Itsenäisyys vain syventyisi ja katukylttien ja tienvarsiopasteiden tekeminen kiinaksi olisi hauskaa puuhastelua: sen toki voisi päättää pysyvästi tulevatko kiinankieliset tulkinnat paikkakuntien ja katujen nimistä alimmiksi vain ylimmiksi; suomen- ja ruotsinkielisiä voisi silti hyvän harrastuksen vuoksi vaihdella entiseen tapaan. Ja tietysti sen voisiko digiverkosta valita televisiohjelmiin duppauksen kiinan eri puhekielillä, vai tyydytäänkö ykskantaan vain tekstityksen tarjoamiseen. Kiinalaiset tuskin muuten Suomen hallinnosta piittaisivat, mutta olisivat innolla tukemassa Suomea kaikissa sen kauppa- ja turvallisuuspoliittisissa pyrkimyksissä niin Euroopan, kuin Venäjänkin suuntaan.

Ja kaiken kaikkiaan näin toteutuisi vanha sanonta: Keskuksen valtakunta säteilee harmoniaa ympärilleen.

PS.

Kokonaan toisena ulkopoliittisena juttuna, joka on amatööriyden ja ammattilaisuuden ulkopuolella: Englannissa on pitkästä aikaa tapahtumassa jotain mielenkiintoista. Englannin kirkon hajaantumisella voisi olla monia, aika kauaskantoisiakin seurauksia. Useinhan on ajateltu, että Thomas Moore kaukonäköisenä ihmisenä naureskeli mestauslavalla sitä millainen vitsi Englanti 2000 - luvulla olisi ja onkin. Nyt olisi siis tarjolla käänne parempaan päin.