eli konsertto yhdelle sauvakävelijälle, sekä valikoituja kansanlauluja
maanantai 26. lokakuuta 2009
Oppi tulee idästä
Suomalainen perusjässikkä, Jukka Malinen pyrkii muodikkaasti esittämään, että Timo Vihavaisen ja Jussi Halla-ahon kaltaisten nykymenon kriitikoiden ideat ja oppi tulisivat Venäjältä. Tämähän ei tietenkään pidä alkuunkaan paikkaansa. Juttua on kommentoitu muualla niin perusteellisesti, että jätän virheiden osoittamisen väliin.
Poroporvareiden pakkaa on kuitenkin hämmennettävä sillä, että todellinen henkinen avantgarde on aina tiennyt, että oppia todellakin tulee idästä; se vain lentää tuulen lailla Venäjän yli ;)
Nooh, Jukka Malinen vasemmistolaisena, idän suunnasta oppinsa ammentaneena - tietää mistä oppi tulee. Ja tyypilliseen kommari tapaan kuvittelee muidenkin omaksuneen samat ismit jos muutkin...
Mallinen on kuitenkin oikeassa Venäjän suhteen, mitä kommentoija Hannes ei mustavalkoisuudessaan näytä hahmottavan. mallisen Venäjä-kirjoja kannattaa lukea.
Idea siitä, että idästä - esimerkiksi Venäjältä - ei voisi tulla mitään Suomelle hyvää on edistyksellisessä Suomessa aika yleistä. Idästä otetaan oppia vain kamppailulajeissa ja uskonnoissa. Käytännön ja politiikan ideoiden omaksuminen on heikkoa. Ajatellaan, että olemme parempia kaikessa modernissa, eikä nähdä konservatismin syklisyyttä, tai sitä, että väestöllisesti mahtavampi on jo sinällään etulyöntiasemassa.
Esimerkkinä (huonona tosin) Aasiassa yleinen kasvosuojusten käyttö epidemioiden yhteydessä: suomalainen terveydenhuolto voisi kopioida hyvän idea meillekin. Vaan ei: perusteina varmaan jotain hysterian lietsomiseen viittavaa.
Venäjällä puolestaan on poliittisia ideoita ja tapoja, joista voisi hyvin ottaa mallia: esimerkiksi synnyttämisen tukemiseen panostaminen.
En kaipaa negatiivista enkä positiivista suhtautumista itään vaan neutraalien silmälasien käyttöä, ainakin silloin, jos kyse on "vakavasta politiikasta".
Totta. Itse vain siihen kiinnitin Malisen jutussa huomiota, että Vihavainen ja Halla-aho eivät näe Venäjää mitenkään esimerkillisenä. Molemmat taitavat suhteellisen samoista syistä, mutta eri painotuksin, arvostella sitä jyrkemminkin kuin Malinen.
Milla:
Aivan noin, jos kyse on vakavasta politiikasta. Itse luotailen sameissa vesissä historian suuria pohjavirtauksia ;D Mistä tuli mieleen, että onhan lännestäkin päin tullut Savoon asti jotain mikä on totta. :)
IDA: "Totta. Itse vain siihen kiinnitin Malisen jutussa huomiota, että Vihavainen ja Halla-aho eivät näe Venäjää mitenkään esimerkillisenä. Molemmat taitavat suhteellisen samoista syistä, mutta eri painotuksin, arvostella sitä jyrkemminkin kuin Malinen."
Mallinen arvostelee Venäjää perinteisestä liberaalista ja lännestä päin katsovasta näkökulmasta. Vihavainen käsittääkseni antaa arvoa venäläiselle konservatismille ja on arvostellut suomalaisten russofobiaa. Mitään mustavalkoisesta puolesta - vastaan -käsittelystä tässä ei tietenkään ole kyse. Mutta millä perusteella arvioit, että Vihavainen arvioisi Mallista rankemmin Venäjää?
Mutta millä perusteella arvioit, että Vihavainen arvioisi Mallista rankemmin Venäjää?
Oikeastaan en millään. Mielessä olivat lähinnä Jussin harjoittama erittäin rankka Venäjän arvostelu ja toisaalta Vihavaisen aiemmat kannanotot, mutta niistä suurin osa menee jo Neuvostoliiton aikoihin. Toisaalta Vihavainen kyllä huomioi sen kansainvälisesti erittäin tärkeän asian, että Venäjä pyrkii käyttämään muissa maissa asuvia venäläisvähemmistöjä hyödykseen politiikassaan, jota voi kutsua laajentumispolitiikaksi. Se on varsinkin Venäjän läheisyydessä asuvien pienten kansojen kannalta huomattavasti keskeisempi kysymys, kuin toimittajien oikeudet Venäjällä.
En sano, että Malinen sitä tekisi, mutta, aika paljon Suomessa on Venäjän demokratiasta huolestuneita, joille taas Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyys näyttäytyy lähinnä venäläisvähemmistön sortona. Se historiallinen tosiasia, että näitä maita pyrittiin aivan äskettäin pakkovenäläistämään usein unohdetaan. Vihavainen ei käsittääkseni sitä tee.
"En sano, että Malinen sitä tekisi, mutta, aika paljon Suomessa on Venäjän demokratiasta huolestuneita, joille taas Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyys näyttäytyy lähinnä venäläisvähemmistön sortona. Se historiallinen tosiasia, että näitä maita pyrittiin aivan äskettäin pakkovenäläistämään usein unohdetaan. Vihavainen ei käsittääkseni sitä tee."
Minusta Mallinen tekee sen, eli korostaa omaa anti-nationalistisuuttaan ja menee tuohon liberaaliin ruotuun. Toki, tässäkin on varmasti miljoona harmaan sävyä, sillä kyse ei ole mistään propagandistista kuitenkaan. Vihavainen taas on konservatiivi, mutta tässäkin sama: haluaa säilyttää itsenäisyytensä, eikä määräytyä ajattelussa minkään liikkeen kautta.
Ja miksi kenenkään pitäisikään...? Vai pitäisikö...:)?
"Ja miksi kenenkään pitäisikään...? Vai pitäisikö...:)?"
Ei kai mutta luokittelu on inhimillistä ja helpottaa ajattelua. Itsekin olen tyynesti oppinut olemaan halla-aholainen ja maahanmuuttokriitikko. Rasisminatsismista välillä protestoin, koska se menee jo metsään.
Vakavasti ottaen vapaan ajattelun, sekä siihen liittyvän avoimen kritiikin ja politiikan välillä on tietty ristiriita. Poliittisia tavoitteita ei voi saavuttaa ilman poliittista toimintaa ja joukkovoimaa.
"Vakavasti ottaen vapaan ajattelun, sekä siihen liittyvän avoimen kritiikin ja politiikan välillä on tietty ristiriita. Poliittisia tavoitteita ei voi saavuttaa ilman poliittista toimintaa ja joukkovoimaa."
Sen kanssa on tullut pähkäiltyä, enkä tiedä, mikä olisi parasta. Itse kuitenkin päätynyt tuohon henkilökohtaiseen vapauteen, josko sekään täysin vapaata on (ei ole ei).
(ps. edellinen anonyymi oli myös ylläkirjoittanut)
9 kommenttia:
Nooh, Jukka Malinen vasemmistolaisena, idän suunnasta oppinsa ammentaneena - tietää mistä oppi tulee. Ja tyypilliseen kommari tapaan kuvittelee muidenkin omaksuneen samat ismit jos muutkin...
Mallinen on kuitenkin oikeassa Venäjän suhteen, mitä kommentoija Hannes ei mustavalkoisuudessaan näytä hahmottavan. mallisen Venäjä-kirjoja kannattaa lukea.
Idea siitä, että idästä - esimerkiksi Venäjältä - ei voisi tulla mitään Suomelle hyvää on edistyksellisessä Suomessa aika yleistä. Idästä otetaan oppia vain kamppailulajeissa ja uskonnoissa. Käytännön ja politiikan ideoiden omaksuminen on heikkoa. Ajatellaan, että olemme parempia kaikessa modernissa, eikä nähdä konservatismin syklisyyttä, tai sitä, että väestöllisesti mahtavampi on jo sinällään etulyöntiasemassa.
Esimerkkinä (huonona tosin) Aasiassa yleinen kasvosuojusten käyttö epidemioiden yhteydessä: suomalainen terveydenhuolto voisi kopioida hyvän idea meillekin. Vaan ei: perusteina varmaan jotain hysterian lietsomiseen viittavaa.
Venäjällä puolestaan on poliittisia ideoita ja tapoja, joista voisi hyvin ottaa mallia: esimerkiksi synnyttämisen tukemiseen panostaminen.
En kaipaa negatiivista enkä positiivista suhtautumista itään vaan neutraalien silmälasien käyttöä, ainakin silloin, jos kyse on "vakavasta politiikasta".
Matti:
Totta. Itse vain siihen kiinnitin Malisen jutussa huomiota, että Vihavainen ja Halla-aho eivät näe Venäjää mitenkään esimerkillisenä. Molemmat taitavat suhteellisen samoista syistä, mutta eri painotuksin, arvostella sitä jyrkemminkin kuin Malinen.
Milla:
Aivan noin, jos kyse on vakavasta politiikasta. Itse luotailen sameissa vesissä historian suuria pohjavirtauksia ;D Mistä tuli mieleen, että onhan lännestäkin päin tullut Savoon asti jotain mikä on totta. :)
IDA: "Totta. Itse vain siihen kiinnitin Malisen jutussa huomiota, että Vihavainen ja Halla-aho eivät näe Venäjää mitenkään esimerkillisenä. Molemmat taitavat suhteellisen samoista syistä, mutta eri painotuksin, arvostella sitä jyrkemminkin kuin Malinen."
Mallinen arvostelee Venäjää perinteisestä liberaalista ja lännestä päin katsovasta näkökulmasta. Vihavainen käsittääkseni antaa arvoa venäläiselle konservatismille ja on arvostellut suomalaisten russofobiaa. Mitään mustavalkoisesta puolesta - vastaan -käsittelystä tässä ei tietenkään ole kyse. Mutta millä perusteella arvioit, että Vihavainen arvioisi Mallista rankemmin Venäjää?
Mutta millä perusteella arvioit, että Vihavainen arvioisi Mallista rankemmin Venäjää?
Oikeastaan en millään. Mielessä olivat lähinnä Jussin harjoittama erittäin rankka Venäjän arvostelu ja toisaalta Vihavaisen aiemmat kannanotot, mutta niistä suurin osa menee jo Neuvostoliiton aikoihin. Toisaalta Vihavainen kyllä huomioi sen kansainvälisesti erittäin tärkeän asian, että Venäjä pyrkii käyttämään muissa maissa asuvia venäläisvähemmistöjä hyödykseen politiikassaan, jota voi kutsua laajentumispolitiikaksi. Se on varsinkin Venäjän läheisyydessä asuvien pienten kansojen kannalta huomattavasti keskeisempi kysymys, kuin toimittajien oikeudet Venäjällä.
En sano, että Malinen sitä tekisi, mutta, aika paljon Suomessa on Venäjän demokratiasta huolestuneita, joille taas Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyys näyttäytyy lähinnä venäläisvähemmistön sortona. Se historiallinen tosiasia, että näitä maita pyrittiin aivan äskettäin pakkovenäläistämään usein unohdetaan. Vihavainen ei käsittääkseni sitä tee.
"En sano, että Malinen sitä tekisi, mutta, aika paljon Suomessa on Venäjän demokratiasta huolestuneita, joille taas Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyys näyttäytyy lähinnä venäläisvähemmistön sortona. Se historiallinen tosiasia, että näitä maita pyrittiin aivan äskettäin pakkovenäläistämään usein unohdetaan. Vihavainen ei käsittääkseni sitä tee."
Minusta Mallinen tekee sen, eli korostaa omaa anti-nationalistisuuttaan ja menee tuohon liberaaliin ruotuun. Toki, tässäkin on varmasti miljoona harmaan sävyä, sillä kyse ei ole mistään propagandistista kuitenkaan. Vihavainen taas on konservatiivi, mutta tässäkin sama: haluaa säilyttää itsenäisyytensä, eikä määräytyä ajattelussa minkään liikkeen kautta.
Ja miksi kenenkään pitäisikään...? Vai pitäisikö...:)?
"Ja miksi kenenkään pitäisikään...? Vai pitäisikö...:)?"
Ei kai mutta luokittelu on inhimillistä ja helpottaa ajattelua. Itsekin olen tyynesti oppinut olemaan halla-aholainen ja maahanmuuttokriitikko. Rasisminatsismista välillä protestoin, koska se menee jo metsään.
Vakavasti ottaen vapaan ajattelun, sekä siihen liittyvän avoimen kritiikin ja politiikan välillä on tietty ristiriita. Poliittisia tavoitteita ei voi saavuttaa ilman poliittista toimintaa ja joukkovoimaa.
"Vakavasti ottaen vapaan ajattelun, sekä siihen liittyvän avoimen kritiikin ja politiikan välillä on tietty ristiriita. Poliittisia tavoitteita ei voi saavuttaa ilman poliittista toimintaa ja joukkovoimaa."
Sen kanssa on tullut pähkäiltyä, enkä tiedä, mikä olisi parasta. Itse kuitenkin päätynyt tuohon henkilökohtaiseen vapauteen, josko sekään täysin vapaata on (ei ole ei).
(ps. edellinen anonyymi oli myös ylläkirjoittanut)
Lähetä kommentti