tiistai 15. heinäkuuta 2014

Kausiennakko



Viime kaudella hyvin konservatiivisella ja varovaisella pelisysteemillä pelannut Kotkan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on lähdössä tulevaan kauteen lähes radikaalin ennakkoluuttomalla taktisella muodostelmalla 1 - 6 - 1. Puolustuksen lukkona ja alakerran luutana häärää puolesta sananvapauden aina varmana tunnettu Hirvonen. Hänen suorituksensa tullee olemaan totutun vakaa. Kuuden pelaajan keskikenttä tulee todennäköisesti pitämään palloa. Lievää pelkoa esiintyy siitä, että pallottelisivat toisilleen liian lujia ja vaikeita palloja, mutta kärjessä yksin viilettävälle Vesa Levoselle he tuskin erehtyvät syöttämään. Tähän asti ongelma onkin ollutkin juuri maalinteko. Nykyinen kenttäasetelma tietysti tarjoaa mahdollisuuden käyttää Hirvosta liberona, mutta vaikuttaa itsestään selvältä, että mies on enemminkin kuin luotu järeäksi toppariksi. Tämä siis jättää vastuun maalinteosta täysin keskikentän harteille. Mielenkiintoista on nähdä kuka tulee pelaamaan kymppipaikkaa, jos kukaan, vai otetaanko käyttöön innovatiivinen kolmen kärjen ja kolmen hyökkäävän keskikenttäpelaajan systeemi. Joka tapauksessa joukkueen tilan pitäisi nyt olla vapautunut ja uusi, yllättävä ja moderni pelisysteemi varmasti luo mahdollisuuksia viime kautta rajumpaan peliin.

Kausihan alkaa 18. elokuuta, mutta harjoitusleirit, ja varsinkin harjoitusottelut, ovat luonnollisesti jo täydessä käynnissä. Raportoimisiin.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Niin se käy


Tähän taas ei oikein muu kuva käy, vaikka itse asiassa on mukana tiettyä kosmista oikeuttakin. Nyt, kun Kotkan Perussuomalaiset lapsellisella ylireagoimisella ja sinnikkäällä valittamisella saivat puolueen erottamaan pitkäaikaisimman kotkalaisen jäsenensä, niin samantien Arto Hirvonen nousi varavaltuutetun paikalta valtuustoon muodostaen oman, itsenäisen ryhmänsä. Kotkan Perussuomalaisten valtuustoryhmä siis heikkeni kahdeksanjäsenisestä seitsenjäseniseksi ja Hirvonen taas saa omassa ryhmässään nauttia kaikista valtuustoryhmälle kuuluvista eduista, eli hänen asemansa on huomattavasti vahvempi, kuin mitä se olisi ollut Kotkan Perussuomalaisten ryhmän jäsenenä. Riidat Kotkan Perussuomalaisten sisällä ovat Hirvosen poispotkimisen jälkeen vain kiihtyneet ja todelliseen asiapolitikointiin ilmeisesti kuuluvat valituskirjelmät puolueen ylemmille tahoille niihin liittyvine oikeuskanteineen vain lisääntyneet.

Valtuustokaudesta onkin pitkästä aikaa tulossa mielenkiintoinen ihan näytelmäluonteisestikin ja Penan kanssa meinattiinkin, että istutaan lehterillä joka istunnossa. Saattaa olla, että rupean raportoimaan tapahtumista.

P.S.

Ja aina paranee.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Modernia unettomuutta



Mikäli ajoittainen unettomuus vaivaa, eikä jaksa tehdä silloin mitään järkevämpää, niin sitä varten on keksitty televisiosarjat. Netflixin myötä on tullut katseltua uudempia TV-sarjoja. Lähinnä rikossellaisia. Niiden helmasynti vaikuttaa olevan se, että ensimmäiselle tuotantokaudelle halutaan jatkoa, eikä mikään lopullisesti ratkea missään vaiheessa. Oikeastaan ne ovatkin ihmissuhdedraamoja, joissa rikos on vain se tapahtuma, jonka ympärille ihmissuhdekoukerot voi kätevästi sijoittaa. Mieleen tulee "romanttinen" romaani, mutta katsomani perusteella en jaksa uskoa, että mihinkään Rouva Bovaryn tai Anna Kareninan tasolle, jossa liikutaan ulottuvuuksissa joissa tehdään täydellisiä taideteoksia, koskaan päästäisiin näissä sarjoissa. Ihmissuhdedraamoina niiden ongelma on siinä, että ne eivät osaa keskittyä. Tarinoissa seurataan rinnakkain liian monia henkilöitä ja yhdestä normisarjasta voisi tehdä kolme tai neljä todella hyvää sarjaa.

Tämänhetkinen suosikkini on Jälkiä jättämättä ( The Killing ). Oikeastaan ensisijaisesti rikostutkijaa esittävän pääosanäyttelijän loisteliaisuuden vuoksi, mutta on siinä muutenkin puolensa ja vaikka lievästi tympäännyinkin siihen, että yhtä rikosta ei saatu ratkaistua lopullisesti ensimmäisen tuotantokauden 13 jaksossa, saatan katsoa toistakin tuotantokautta ainakin vähän alusta. Tässäkin ongelma on se, että sarja seuraa rikoksen tutkijoiden, rikoksen uhrin perheen, rikoksen tekijöiden ja siinä ohella muidenkin elämää aivan liian tarkkasti. Saman sarjan voisi hajottaa useampaan parempaan sarjaan. Varsinkin rikoksen uhrin perheestä olisi saanut todella hyvän sarjan jättämällä muut sivuhenkilöiksi.  Yhtenä huomiona se, että tässäkin oli mukana sinänsä irrallinen jakso, joka oikeastaan oli aivan hieno, mutta ei vienyt juonta suuntaan eikä toiseen ja kyyniseen mieleen hiipi aavistus, että näin vain nykyään täytyy tehdä, että saadaan sovitut jaksot täyteen ja voidaan pohjustaa mahdollisen uuden tuotantokauden ihmissuhdekoukeroita.

Tässä sarjassa noissa ihmissuhdekoukeroissa ei minusta kuitenkaan ole alistuttu sellaiselle kyyniselle roskalle, joka monia muita sarjoja vaivaa, vaan mukana on aivan aitoa herkkyyttä ja taiteellista kuvausta. Yleisesti voisi ehkä olla parempi, että näitä ei tehtäisi lainkaan rikoksen ympärille, vaan niin sanotun tavallisen elämän ympärille, ja rikossarjat sitten erikseen. Rikossarjoilta kun odottaisi aina jonkinlaisia perinteisiä, moraalisia tarinoita. Mutta ehkä aikamme vain on jo kyvytön sellaisiin.

Suosittelen kuitenkin sarjaa ellei joku ole nähnyt ja juonen kuvauksen voi tarkistaa vaikkapa wikipediasta.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Halla-aho


Ehkä ensimmäinen poliittinen uutinen, joka liikutti minua oikeasti ikinä oli se, että Jussi Halla-aho valittiin EU:n valiokuntaan, joka tekee esityksiä maahanmuutosta, ulkorajojen turvallisuudesta jne...

Jussille voi vain nostaa hattua. Muistan kuinka hän joskus aikojen alussa netissä ihmetteli miten Vanhan testamentin juutalaiset vannoivat valoja ennen Jordanin ylitystä, joten tämä Jussille:

Amen

Ota välillä pari olutta. Sinä jos kuka on ansainnut sen.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Parempaa lukemista


Hullulla on halvat huvin, joten vietin aikaa katselemalla Youtubesta "King James Only" - debatteja. Kyseessä on liike, joka pitää King James - käännöstä ainoana oikeana englanninkielisenä Raamattuna. Tälle ei oikeastaan ole mitään perusteita, mutta asian puolustajat ovat kyllä uskossaan vahvoja, eivätkä suinkaan kaikki edes mitään innokkaita hörhöjä. Mikäli jotakuta kiinnostaa, niin protestantti James White kuitenkin silppuaa liikkeen argumentit erittäin kattavasti.

En tiedä onko katolisella puolella omaa Douay-Rheims Only - liikettään, mutta todennäköisesti sellainenkin jostain löytyy. Sitä voisi perustella sillä, että Douay-Rheims on käännetty suoraan Vulgastasta, joka on Raamatun latinankielinen käännös ja toimi - ja toimii edelleen - katolisen kirkon "virallisena" Raamattuna jo tuhat vuotta ennen kuin käännöksistä eri eurooppalaisille kansankielille ryhdyttiin edes puhumaan. Douay-Rheims muuten edelsi King Jamesia ja ilmeisesti King James on Uuden testamentin osalta saanut siitä myös vaikutteita. Douay-Rheimsia uudempia, katolisia raamatunkäännöksiä alkoi ilmestyä vasta 1960-luvulla.


Nykyään englanninkielisessä maailmassa on, Douay-Rheimsin lisäksi, kolme merkittävää käännöstä, jotka kirkko on hyväksynyt. Itse en todellakaan voi katsoa olevani englannin vivahteiden asiantuntija, ja vielä vähemmän heprean ja kreikan edes alkeisosaaja, mutta yritän esitellä seuraavassa lyhyesti nuo kolme käännöstä sen pohjalta miltä ne ovat minusta vaikuttaneet ja mitä tietoa olen niiden synnystä ja käytöstä saanut.

Jerusalem Bible

Jerusalem Biblen perustana on vuonna 1966 julkaistu ranskannos. Sen käänsivät Jerusalemissa toimivat domikaanimunkit siihen aikaan parhaiten tunnettujen vanhojen hepreankielisten ja kreikankielisten alkutekstien perusteella. Eli he tavallaan ottivat uudestaan tehtäväksi sen mitä pyhä Hieronymus oli tehnyt kääntäessään Raamatun latinaksi kääntäessään sen ranskaksi. He tietysti tunsivat Vulgatan, mutta eivät käyttäneet sitä suoraan kääntämisen apuna. Tuon ranskannoksen pohjalta tehtiin engalanninkielinen Jerusalem Bible, joka varsinkin Vanhan testamentin osalta on oma suosikkini. Uutta testamenttia mielestäni pilaavat lähinnä kirkon tehtävien nimitysten "vieroittava" kääntäminen. On presidenttiä ja ministeriä, kun pitäisi olla piispaa ja pappia. Toisaalta sekin tietysti kiinnittää huomion siihen, että alkutekstien kirjoittamisen aikana nämä nimitykset eivät vielä olleet vakiintuneet, mikä on asia mikä on hyvä tietää.

Jerusalem Bible on mielestäni kaunista englantia. Sitä lukee sujuvasti ja ilokseen. Se on saatavissa Catholic Thruth Societyn julkaisemana The CTS New Catholic Bible - nimisenä monissa eri kuorissa, mutta niissä kaikissa tyylikkäästi ei-palstoitettuna, mikä Raamatun kohdalla on aina kiva ylläri. Runoudeksi koettu on painettu runomuotoon ja proosaksi koettu koko sivun leveydeltä. Tekstien otsikointi ja jaottelu on muutenkin mielekästä. Pieni miinus on ehkä annettava siitä, että CTS New Catholic Biblen sisältämät esittelyt Raamatun eri kirjoista, ovat liikaa historialliskriittiseen metodiin tukeutuvia. Sen miinuksen rinnalle on taas nostettava plussa siitä, että liturginen merkitys huomioidaan ja kirjan liitteisiin kuuluu taulukko messussa ja hetkipalveluksessa luettavista päivittäisistä teksteistä. Suosittelen vahvasti.

Popmaisena yksityiskohtana voisi huomioida, että käännöskomiteaan kuului J.R.R Tolkien ja käännös Joonan kirjasta on hänen omaa käsialaansa.

Liturgisessa käytössä Jerusalem Bible on Englannissa, Australiassa ja monissa muissa englantia käyttävissä maissa ympäri maailmaa. En itse asiassa edes tiedä minkä käännöksen pohjalta lukukappaleet ja evankeliumin luku Suomessa englanninkielisissä messuissa hoidetaan, mutta se onkin asia, jonka piispa hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Revised Standard Version, Catholic Edition.

Tätä pidetään erittäin yleisesti parhaana käännöksenä. Ja sitä se monessa mielessä onkin. Kieli on erittäin ytimekästä, eikä se edes pyri selittämään mitään. Kuten totesin en itse kykene ymmärtämään alkutekstejä, mutta kuulemma tämä käännös on niille uskollisin.
Käännös on tehty protestanttisen käännöksen pohjalta, tai yhteistyössä heidän kanssaan ja jossain vaiheessa käännöstyötä oli esillä myös pyrkimys tehdä sama, englanninkielinen Raamattu kaikille kirkkokunnille. Katolinen editio poikkeaa vain vähän protestanttisesta editiosta.

Jotkut väittävät, että RSV on raskaslukuinen ja huonokin käännös, koska kääntäjät ovat pitäytyneet liikaakin sanatarkkuudessa, eivätkä ole antaneet inspiraation ollenkaan johtaa, mutta minusta näin ei ole. Kielellisesti nimenomaan ytimekkyys ja johdonmukaisuus vetävät puoleensa. RSV:tä lukee aina kaksi lukua siinä missä muita yhden. Englantia äidinkielenään puhuvalle käännös on kuulemma vaikeahko hahmottaa hyväksi kokonaisuudeksi.

Tätä käännöstä on lupa käyttää liturgiassa, mutta tietääkseni sitä tällä hetkellä yleisesti tehdään vain joissain Afrikan maissa.

New American Bible

New American Bible on yhdysvaltalaisten piispojen projekti. Se on Raamattu, jota Yhdysvalloissa käytetään liturgiassa. Käännös on hyvä, mutta minusta tyylillisesti hieman liian polveileva. Jenkki voi ajatella aivan toisin. Itse olen lukenut tätä näistä kolmesta vähiten mikä ehkä näkyy siinäkin, että en osaa sitä sen enempää kommentoidakaan. Katselen kohtuullisen usein EWT:n messuja, joissa New American Biblea käytetään ja luen itse lukukappaleet Jerusalem Biblesta. Erot ovat aika mitättömiä ja asiallisesti niitä ei ole oikeastaan ollenkaan.


Eipä tässä muuta siis, kuin ainakin King James Only - höpötys on Much Ado about Nothing :)

Pitkä tähtäin


Eilen kaikkia mannerlaattojen ystäviä jännittivät tietysti jalkapallon ohella Europarlamentin avajaiset. Oli itsestään selvää, että Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon kaltaiset akateemiset herrasmiehet osaisivat käyttäytyä tuollaisissa tilanteissa, mutta joutuisivatko suomalaiset häpeään lehtineekeri Sarvanmaan, ikuisen ja iloluonteisen ylioppilaan Pietikäisen ynnä muiden vuoksi, sai sydämet tykyttämään ja kädet hikoamaan jännityksestä monissa porvariskodeissa. No, lopulta kaikki meni hyvin ja jotkut vähemmän suomalaiset ryhmät olivat perinteiseen eurooppalaiseen tapaan jopa osoittaneet avajaisissa mieltään.

Todellisuudessa Europarlamentti on tietenkin tyhjyyden päälle ripustettu turhuus. Sitä Eurooppaa, jota se on rakentamassa ei ole koskaan ollut, eikä sellaista koskaan tule. Europarlamentti pystyy ainoastaan tekemään kiusaa ihmisille ja luomaan typeriä ja haitallisia hallinnollisia rakenteita ennen Uninonin väistämätöntä hajoamista. Ellei kiusaannu helposti ja on valmis tulevaan sekasortoon voi koko parlamentin aika hyvin unohtaa ja jättää omaan arvoonsa, sillä turhat rakenteet lopulta purkautuvat hyvinkin helposti ja nopeasti, joskin ehkä väkivaltaisesti.

Itse aion kuitenkin seurata kevyesti Europarlamentin toimintaa perussuomalaisten edustajien toiminnan kautta ja, vaikka en nyt missään tapauksessa ryhdy puolan alkeita opiskelemaan, eurooppalaisen järkipoliitikon Janusz Korwin-Mikken edesottamusten osalta. Noihin kolmeen poliitikkoon luotan myös siinä, että oikeus ja kohtuus toteutuisi ja latinasta tulisi jälleen Euroopan akateeminen, oikeudellinen ja poliittinen yleiskieli. Asiaahan ovat väläytelleet - hieman satiirisesti, mutta kuitenkin - jo loogisrationaaliset ajattelijatkin:

Romanus sum

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

San Jose ja St. Jean

Eilen oli varsinaisen Junannuspäivä. Siis muualla paitsi Suomessa ja Ruotsissa, jossa hyvinvointiyhteiskunta vaati työläisten täyden panoksen. Aamulehti, tuo vanhan sivistyneistön porvarillinen julkaisu, huomioi asian:

Kokko paloi.

Oi aikoja, oi tapoja. En pidä ollenkaan mahdottomana, että päätoimittajaksi suomalaiseen lehteen pääsee osaamatta lukea kalenteria ja varsinkin tietämättä, että nuo San Jose ja St. Jean tarkoittavat Johannes Kastajaa, mutta hei: Nyt ollaan sentään Euroopassa, joten ei pitäisi olla mitään syytä olla ottamatta selvää.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Historiallisia vuoropuheluja

- Onnistuit sitten erottamaan sen ainoan tyypin, joka maksaa itse omat bensansa?
- Joo.
- Tämä merkitsee sitä, että voit laskuttaa seuraavan valtuustokauden puhelinlaskusi, mutta se onkin sitten siinä. Ymmärrätkö?
- En.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Markkinat II



No kovon valmistamiseen tarvitaan aivan mieletön määrä tietoa, ihmissuhteita, sitoutumista jne... Missä ne on? Tietenkin Kiinassa.

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Markkinat



Kirjoittelen tätä HP 14 Cromebookilla, joka kaikkine hienouksineen on käytännössä ilmainen. Itse kone maksaa vähän, mutta on markkinahinnaltaan todella edulllinen. Jos olen rehellinen, niin omasta mielestänikin näyttö on laimea, mutta toisaalta ihan toimiva. En sanoisi sitä huonoksi, sillä kunhan kääntää ruudun oikeaan asentoon, niin elokuvatkin näyttävät hyviltä.

Eipäilen, että kaikki liiketoiminta siirtyy laitteista pilveen. On todella vaikea kuvitella mitä kovolla voisi tehdä sellaista mitä ohjelmoinnilla ei voisi. Kuka omistaa palvelimet? Miten se näkyy käyttäjille? Ja yhtenä tärkeänä kysymyksenä: Mikä estää ketä tahansa tekemästä fyysisiä palvelimia?

Nykyään rahan ansaitseminen onkin rahan jakamista. Ei ole työsuorituksia, joista rehellinen ihminen kehtaisi velottaa.

Mac Paint


torstai 19. kesäkuuta 2014

Loppupäätelmät lyhyesti

Erosin perussuomalaisista, koska puolue erotti Arto Hirvosen jäsenyydestään. Olisi pitänyt erota jo silloin, kun ensimmäisiä joukkokokouksia yhtä henkilöä vastaan järjestettiin, mutta puolueessa oli, ja on edelleen, kuitenkin paljon hyviä, arvostettavia kavereita ja ajattelin järjen voittavan. Sinänsä koko juttu oli tietysti ensisijaisesti kotkalaisten sekoilua, mutta se, että asia meni heidän ajamallaan tavalla läpi koko puolueessa kertoo paljon. Juoruilu ja tunteilu voittivat totuuden ja järjen, eikä ole mitään syytä olettaa, että ne eivät tulisi tekemään niin vastaisuudessakin.

Koko jutun taustalla on Kotkan ikioma myrsky vesilasissa, eli Asko Kervisen tapaus. Itse en ole asiaan perehtynyt, en ole sitä seurannut, enkä ole ottanut siihen kantaa. Hirvonen otti. Kervinen erotettiin aikanaan kaupungin palveluksesta erittäin kyseenalaisin perustein. Kotkan perussuomalaiset yhdistyksenä päätti yksimielisesti ryhtyä ajamaan asiaa valtuustossa. Uusi valtuustoryhmä kuitenkin yllättäen veti pois asiasta tehdyt aloitteet ja kielsi ketään ajamasta asiaa ryhmässä. Hirvonen sai luvan ajaa sitä yksittäisenä henkilönä. Toisten tekemien aloitteiden poisvetäminen oli tietysti demokratian kannalta erittäin kyseenalaista ja ilmeisesti tämä myös jälkikäteen ymmärrettiin. Omia virheitä on kuitenkin mahdotonta tunnustaa, joten Hirvosesta ryhdyttiin tekemään syntipukkia lähes kaikkeen. Hän kuulemma vuosi valtuustoryhmän asioita Kerviselle, ikään kuin valtuustoryhmällä olisi jotain salaisuuksia ( näistä salaisuuksista esimerkki loppuun ), Hirvonen haisi pahalta, puolueen johdolle käytiin kertomassa, että Kotkan perussuomalaisten aikuiset naiset pelkäävät Hirvosta, ihmisille soitettiin varoitussoittoja, jos he olivat Hirvosen seurassa kahvilassa jne. Siinä vaiheessa, kun Hirvoselle annettiin ainoastaan yksi vaihtoehto, eli että hänen on lopetettava kokonaan tärkeänä pitämänsä ( muistutan, että vielä edellisellä valtuustokaudella Kotkan perussuomalaiset yksimielisesti pitivät asiaa erittäin tärkeänä ) Kervisen asian ajaminen, ruvettiin valittamaan siitä, että Hirvonen ei suostu tulemaan yhtään vastaan. Loppujen lopuksi asia hoidettiin aika klassisin koulukiusaamisperiaattein. Hirvosen itsensä kanssa käsittääkseni ei keskustellut kukaan.

Se, että puolue päätyi tuolta pohjalta henkilön erottamiseen koko puolueesta, kertoo minusta omaa kieltään puolueen tilasta. Mikäli sen tylysti analysoisi, niin erilainen kyläpolitikointi ja omien intressien ajaminen kukoistaa, mutta kansallismielisyydestä ja varsinkaan kristillissosiaalisuudesta ei kukaan vaivaudu edes ottamaan selvää. Eli aatteellinen linja puuttuu kokonaan ja ihmiset puukottelevat toisiaan selkään sen mukaan kuka kannattaa ketäkin johonkin oletettuun johtotehtävään. Henkilö, josta on tullut jollekin agendalle "hyödytön" voidaan surutta erottaa.

Arto Hirvosen persoonasta minulla ei ole sanottavaa. Mielestäni Soinilta edelliseen postaukseen lainattu kuvaus pätee edelleen. Puolue vain on muuttunut niin, että tuollaiset persoonat eivät siihen sovi. En ollenkaan väitä, että Hirvonen ei osaisi olla ärsyttävä. Hän oli kuitenkin ärsyttävä täysin avoimesti ja rehellisesti, eikä toiminut ketään puolueen jäseniä vastaan, eikä varsinkaan puolueen oletettua aatetta vastaan. Olen myös aina ollut sitä mieltä, että erilaisia persoonia pitää kunnioittaa tai vähintäänkin nyt sietää. On erittäin paljon itsestä kiinni antaako heidän ärsyttää ja häiritä.

Laitan loppuun esimerkin puolueen luottamuksellisista keskusteluista. Ensinnäkin koska se valehtelullaan loukkasi minua, sillä en koskaan keskustellut Hirvosen kanssa muista henkilöistä, muuten kuin yrittäen selittää heidän näkemyksiään parhain päin, tai Kervisen asiasta, vaan innolla lähinnä jaoin hänen kanssaan näiden tollojen mainoksia. Toiseksi siksi, että se antaa aika hyvän kuvan siitä miten asioita perussuomalaisissa hoidetaan. On täysin muiden puolueiden ansiota, jos tuohon lautakuntien hajottamiseen ja valtuutetun valtuustoon pääsyn vaikeuttamiseen ei lähdetä. Kotkan perussuomalaiset lähtisivät siihen. Kolmanneksi erittäin luottamuksellinen teksti on muutenkin levinnyt sähköpostina ympäri Suomea ja tuli minullekin eurovaalikampanjan aikana, joten se ei enää ole millään muotoa luottamuksellinen tai salainen.


Hei, X on tänään tiistaina 6.5.2014 keskustellut puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon kanssa. Alla lyhyesti heidän keskustelunsa keskeiset asiat tiedoksenne. Riikan terveiset lyhyesti: (lainaus X:n lähettämästä tekstistä)

"Koko puolue ja puoluetoimisto on ehdottomasti ja täydellisesti meidän takana eikä kenenkään pidä nyt erota puolueesta. Periksi ei pidä antaa, koska Hirvosen ja kumppaneiden tarkoitus on nimenomaan yrittää nujertaa meidät. Antaa Hirvosen ampua nyt niin paljon itseään jalkaansa kuin haluaa. Hirvosta ei pidä ottaa yhdistykseen, hänet pitää erottaa lautakunnista ja tehdä valtuustoon pääsy mahdollisimman vaikeaksi. Kenenkään meistä ei pidä kommentoida Hirvoseen liittyviä asioita toimittajille, vaan ohjata toimittajat Riikan juttusille.

Pidetään täydellinen vaitiolo näistä asioista, ainoastaan valtuustoryhmä ja luottamushenkilöt tiedotetaan, mutta jätetään luonnollisesti Hirvonen, Taipale ja Stenholm ulkopuolelle, koska Markku eroaa puolueesta eilisen ilmoituksen mukaan ja on aina kertonut asiat Hirvoselle. Toistaiseksi myös Vanha-ahot, jotka ovat olleet Hirvosen takana, jollei joku tiedä varmasti, että eilisen jälkeen Vanha-ahot eivät enää tue Hirvosta millään tavalla. Tiedot eivät saa vuotaa kenellekään, vaikka epäilen, että aina on joukossa joku joka vuotaa, mikä on erittäin ikävä asia. Jospa tällä kertaa suut pysyisivät kuitenkin kiinni.

Hirvosen asia tulee puoluehallituksen uuteen käsittelyyn aikaisintaan
meppivaalien jälkeen ja tuskin enää selviää varotuksella.


Eli tuommoista. Toivotan perussuomalaisille erittäin hyvää jatkoa. Mitä olen valtuuston kokouksissa käynyt niin Esko Almgren yleisesti ja kokoomuslaiset ajoittain ovat puhuneet siellä ihan järkeviäkin. Järki on kuitenkin yliarvostettua ja maasta se pienikin ponnistaa.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Siteeratkaamme puheenjohtajaa!



Liityin SMP:n jäseneksi maaliskuussa 1979. Tutustuin tuolloin Arto Hirvoseen, SMP:n legendaariseen kenttäpäällikköön.
Arto Hirvonen oli keskeisessä roolissa kun Urpo Leppäsestä tehtiin kansanedustaja toivottomalta näyttävästä alkutilanteesta keväällä 1979 Kymen vaalipiirissä.
Hyviä politiikan kenttämiehiä ei ole joka toisellakaan oksalla. Vaatii ronttia ja rohkeutta hakea ehdokkaita ja esittää asia oli kannatus sitten kaksi tai kaksikymmentä prosenttia.
Ujona espoolaispoikana opin SMP:ssä elämää, näin miten monella tavalla eletään ja tullaan toimeen.
Elämän isot perustotuudet eivät miksikään muutu. Samaa pätee politiikan perustotuuksiin.

Arto Hirvonen on ollut tekemässä montaa kansanedustajaa ja kunnanvaltuutettua. Tällä hetkellä Arto on Kotkan kaupunginvaltuustossa.
Minulla on luottomiehiä ja -naisia. Heille on yhteistä tinkimätön puolueen peruslinjan puolustaminen ja kannustava asenne.
Nuohoojamestari Hirvonen tekee puoluetyötä leipätyönsä ohella. Nämä artohirvoset ovat suuri voima Perussuomalaisten nousussa. Heistä ei kirjoiteta, eivätkä he kerjää kunniaa. Etulinjan miehet ovat usein hiljaisia miehiä. He eivät näitä plokeja kirjoittele. He tietävät, että ilman kenttätyötä plokeilla ei ole peltoa, jossa kasvaa.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Haliala


Erittäin mukavaa oli Haltialassa, näin Sannan, Jarin, Einon ja muitakin varmaan, enkä saanut edes kuonooni. Jossain vaiheessa iltaa näin myös, että Uruguay on tappiolla Costa Ricaa vastaan ja aamulla tyly todellisuus iski sitten netistä silmille: Uruguya 1 - Costa Rica 3. No Uruguya voittaa Englannin ja Italian, joten ei tässä sinänsä hätää ole. Silti tekee mieleni lainata tätä aina yhtä yleispätevää analyysia:

Aika vituillaan kaikki vitun kaaviot! Täysin turhat puolivälierät lukuunottamatta Englannin matsia. 
Nää kaikki vitun Istanbulin veitsihiipparit turkish kebabit, vitun Senegalilaiset Humppajenkkahinaajat, pakolliset neekerit, vitun Le France kakkosjoukkue, saatana. 
Natsischeissemasterit "donnerwetter, eine kleine insestKlose" tietenkin vaparilla välieriin, vois jättää koko matsin pelaamatta ne vitun ´have a nice day´ suklaaperseet redneckAlabamasta, ja vitun Italia, kerrankin olin promillen verran niiden saatanan spagetinrunkkaajien puolella, jotta tulis Pepet vastaan Pipit mutta ei, vitun Korea ja 50 000 koulutettua apinaa katsomossa lyömässä tahtia jonkun peppuveijarin opastuksella! Go West my communist ass! Ja Super Paulo "mun papa on köytsi, si, capische" Maldini ja hyppytunti numero yksi: "Kuinka saavutan la casagrande 30 sentin ponnistuksen paikalta, kun vieressä hönkii 130 senttinen aivopesty pilkunnussija afrokampauksessa dejour! 
Eikö vittu Espanjolin los muchos nachos hilloperseille riittänyt historian paskin alkulohko los cojones?! Ei vaan, vittu Irlanti pisti paremmaksi, my lucky charmcunts, rantapallopilkut jonkin espanjan vitosdivarin kolmosveskan syliin negatiivisella velositeetilla, thank you very much, ye Kilkenny fat bastards! Vitun gyppo-Raul ja Mora-intes itkun partaalla penkillä, Camachon kainaloöyuderin haisto vittu Kamppiin asti! Vitun piipittäjiä the lot, nyt olis pienen ETA-etäpommituksen paikka! 
Kunhan nyt edes Inglaterra vetäis nää saatanan Chuiqita banaaninpoimijat takaisin sille vitun bambulautalle, millä ne saatana sai hädintuskin melottua Aasiaan asti. Vitun Rivaldo, saatanan holocaust reliikki, actors studio reject! Ronaldo, vittu evoluution täyskäännös, vitun monkeybiaatch, ja kaikki muut Brassien dental-societyn ihmeluomukset a'la Ronaldinho "mä kikkailen Ranskassa mut ikenet on Tanskassa". Eikun jaloille vaan, english cunts! 
Todennäköiset lopputulokset: 
finaali: Turkki 1 USA 0 
pronssi: Brasilia 4- Etelä-Korea 8 

 http://suomifutisnet.adv1.nebula.fi/phpBB2/viewtopic.php?t=34452

torstai 12. kesäkuuta 2014

Pieni, mitään sanomaton pöytälamppu


Jalkapallon MM-kisat alkavat siis tänään. Kisojen ympärille liittyy paljon vastenmielisiä piirteitä, joista osasta kertoo Vasarahammer. Yleensäkin jalkapallolle on käynyt, kuten kansainvälisellä tasolla kaikelle työväen kulttuurille on käynyt: siitä on tehty pelkkää kauppatavaraa.

Peli itsessään on kuitenkin hieno ja, jos suljemme epäoleellisen pois, voimme syväanalysoida tulevat kisat helposti ja tyhjentävästi. Se käy näin:

Loppuottelu: Saksa 1 - Uruguay 2.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Poliittinen järjestelmä


En tiedä kuvaako Iltalehden artikkeli Vihreiden puoluekokousta kovinkaan tyhjentävästi, mutta ehkäpä. Joka tapauksessa kaikkihan me samassa poliittisessa järjestelmässä olemme, joten ei ole mitään syytä olla auttamatta toisiamme aina silloin tällöin, joten tarjoan pari slogania, joiden pohjalle Vihreät voisivat ryhtyä rakentamaan tulevaa eduskuntavaalikampanjaansa

"Vihreät...Kun totuus on turhaa"

"Vihreät...Kun abortti ei riitä"

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

ECR-ryhmä


Perussuomalaiset liittyi siten ECR-ryhmään europarlamentissa. Ryhmän suurin jäsenpuolue on brittien konservatiivit. En sitten tiedä onko reunavaltioilla niin suurta epäluuloa keskistä Eurooppaa kohtaan, että FN:n johtaman ryhmän, johon Lega Nord ilmeisesti Italiasta menee, kanssa ei voitu lyöttäytyä yksiin. EDF-ryhmästä perussuomalaisten lisäksi ainakin Tanskan kansanpuolue liittyi ECR:ään. 

Oli miten oli  ECR:n periaatejulistus, Prahan julistus menee seuraavasti: 

Euroopan konservatiivisen ja reformistisen ryhmän periaatteet. 

Tietoisena EU:n pikaisen reformin tarpeellisuudesta perustaen eurorealismille, avoimuudelle, vastuullisuudelle ja demokratialle tavalla, joka kunnioittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta ja keskittyy talouden elvyttämiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä jakaa 
seuraavat periaatteet: 
  • Liiketoiminnan vapaus, vapaa ja reilu kauppa ja kilpailu, minimaalinen säätely, alhaisempi verotus, ja pieni hallinto perimmäisinä katalyytteina yksilön vapaudelle ja persoonalliselle ja kansalliselle hyvinvoinnille. 
  • Yksilön vapaus, enemmän persoonallista vastuuta ja  suurempi osallistumismahdollisuudet demokraattiseen päätöksentekoon. 
  • Kestävä, puhdas energiansaanti kiinnittäen huomiota energiaturvallisuuteen. 
  • Perheen tärkeys yhteiskunnan perustana. 
  • Kansallisvaltioiden riippumattomuus ja itsemääräämisoikeus vastakohtana EU:n federalismille ja todellisen subsidiariteetin uudistettu kunnioittaminen. 
  • Transatlantisen turvallisuuspolitiikan ensisijainen tärkeys elvytetyssä NATO:ssa, ja Euroopan uusien demokratioiden tukeminen. 
  • Tehokkaasti hoidettu maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytön lopettaminen. 
  • Tehokkaat ja modernit julkiset palvelut ja herkkyys ymmärtää sekä maaseutuyhteisöjen, että kaupunkiyhteisöjen tarpeita. 
  • Tuhlaavan ja liiallisen byrokratian lopettaminen ja omistautuminen suuremmalle läpinäkyvyydelle ja nuhteettomuudelle EU:n instituutioissa ja EU:n varainkäytössä. 
  • Kunnioitus ja oikeudenmukainen kohtelu kaikille EU-maille, niin uusille, kuin vanhoille ja suurille ja pienille. 

Eli tuommoista. Ei nyt ainakaan mitenkään erityisen huonoja periaatteita.

lauantai 31. toukokuuta 2014

Vanha äijä.



Noin siinä vain käy. Ihan ok. Ottakaa junnut oppia.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Eliitin kakarat


Katselin eilen Ruotsin television raportin vasemmistolaisesta väkivallasta.

Raportti vasemmiston väkivallasta

Väistämättä tuli mieleen, että heidän ideogiassaan on kyseessä ainoastaan ylemmän keskiluokan ja yläluokan kersojen tapa oikeuttaa itselleen silmitön väkivalta työläisiä ja köyhempiään kohtaan. Todella sekopäistä ja onnetonta porukkaa.

Kaikki estetiikka on lainattu amerikkalaisesta popkulttuurista, sen heikoimmassa muodossa, ja hienosti asiaa kuvana kuvaavaava ohjelmassa oli esimerkiksi se kuinka saamelainen alkuperäiskansan edustaja oli istutettu "Free killer" paitoihin ja naamioihin pukeutuneiden, nyrkit pystyssä heiluvien älykääpiöiden keskelle, ikään kuin sorrettuna intiaanina tai neekeriorjana. Ruotsalainen rap, joka nauttii valtion avustuksia ja palkintoja, taas on vielä tollompaa kuin suomalainen serkkunsa. Sen huippuedustajalla oli vaikeuksia muodostaa järkeviä lauseita ja hänen julistuksensa toi auttamatta mieleen Idiocracy-elokuvan "Welcome to Costco" - miehen.

Nämä ovat kuitenkin nykyisen eliitin kakaroita ja heidän ymmärtäväiset tätinsä tukevat heitä kaikessa. Se on sinänsä hyvä asia, sillä eivät he muuten tässä maailmassa pärjäisikään edes alusta.

Yksi meistä


Eurooppalainen kansalaisaloite "Yksi meistä" ei kelvannut Euroopan unionin komissiolle, eikä mene käsittelyyn, vaikka se keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia, ja vielä reilusti ylikin, Euroopan unionin säätämällä tavalla. Komissio, jotka kukaan ei koskaan ole äänestänyt päätti niin. Tätä on Euroopan unioni ja tätä on kansalaisten vaikutusvalta siellä.

Kansalaisaloitteen huomioimisen sijaan aikoo Unioni - ja sen komissio - siirtää omaa ideologista näkemystään bioetiikasta kansallisiin lainsäädäntöihin. Olisi suotavaa, että ilmeisesti lähinnä saksalaisen suurvallan politiikkaa tunteva kardinaali Marx kiinnittäisi tähän asiaan huomiota.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Alustava vastaus


Yleisradion sivuilla esitetään kysymys mitä Euroopassa pitäisi nyt tehdä, kun poliittiset voimasuhteet varsinkin Ranskassa ja Englannissa ovat muuttuneet.

Olisiko Euroopan syytä herätä?

Ihan ensimmäiseksi EU voisi tietenkin ottaa tyhjäksi puheeksi jääneet periaatteensa vakavasti. Eli alueiden Euroopan ja läheisyysperiaatteen. Sen sijaan, että EU pyrkii muodostamaan väestömäärältään yhtä suuria, toistensa kaltaisia hallintoalueita, joitten lainsäädäntö tulee keskushallinnolta, se voisi lähteä jakamaan alueiden Eurooppaa eri alueiden kulttuuristen identiteettien pohjalta. Eli siis varsin pitkälle legitiimien kansallisvaltioiden pohjalle. Läheisyysperiaatteen ( subsidiariteetti ) perusteella näille alueille luonnollisesti kuuluisi laaja poliittinen autonomia.

EU:n todellinen ongelma on nimenomaan se, että EU perustaa itsensä kauniille ja hienoille poliittisille periaatteille, joita se jatkuvasti julistaa, toimien kuitenkin sumeilematta täysin noiden periaatteidensa vastaisesti. EU:lle arvot ja periaatteet ovat vain tyhjää sanahelinää, eikä sellaisen varaan rakennu mitään kestävää.


Kulttuuri ja muisti


Edellisen kirjoituksen kommenteista ponnahti mieleen hyvä kirjoitus, joka osaltaan kertoo miksi edes West Hamin kannattajat eivät tiedä mikä on todellinen Englanti:

How a Protestant spin machine hid the truth about the English Reformation

Se on pyyhitty pois heidän mielistään vallan- ja rahanahneiden hallitsijoiden ja muutamien kapinallisten yliopistokonsulttien yhteistyöllä. Palaan tähän aiheeseen vielä :)

maanantai 26. toukokuuta 2014

Asiahan on optimistisesti ajatellen näin

Valtakunnallinen tulos 12,8 prosenttia oli tietysti puolueelle vähintäänkin lievä alisuoritus. Se, että Jussi Halla-aho sai selkästi toiseksi eniten ääniä koko maassa, oli taas toiveita herättävä asia. Kokoomuksen menestys oli odotettua, mutta mietityttää se ovatko kokoomuksen äänestäjät niin fiksuja, että halusivat nämä kolme läpimennyttä pois maasta ja samalla Kokoomukselle paljon ääniä, vai ovatko he todella niin tolloja, että pitivät näitä kolmea listansa parhaina ehdokkaina. Jälkimmäinen on pelottava ajatus Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta. Keskusta taas oli saanut kannattajiensa kesken aikaiseksi selkeän kilpailun täysin eri linjoja edustavien Rehnin ja Väyrysen välille ja siten äänestysintoa lisää. Rehn voitti täpärästi, mikä on Keskustalle ihan oikein. Ja lasketaan vielä valtakunnallisesti todella positiiviseksi sekin, että me sitten voitimme demarit, vaikka jäimmekin kahdesta kärkipuolueesta aivan liikaa.

Paikallisesti asiat sujuivat paljon paremmin. Kymin vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli 17,9 prosenttia. Eli se mikä sen olisi pitänyt olla maanlaajuisestikin. Kotkassa taas 20,8 prosenttia, millä olimme Kotkan toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen. Hovinsaarella, jossa itse oli laskemassa ääniä Juho Eerola oli ykkönen, Jussi Halla-aho oli kakkonen ja PS selkeä ykkönen. Tavastilassa, jossa asun, Juho Eerola oli ylivoimainen, mutta Jussi Halla-aho vasta neljäs, annettakoon tämä meille anteeksi, koska me täällä nyt yleensäkään emme aina tiedä mitä me teemme, ja PS oli kuitenkin puolueena selkeä ykkönen täälläkin.  Muutenkin näissä vaaleissa, joissa ilmeisesti äänestivät vain ne, jotka äänestävät aina oli mikä oli, Kotkan tilanne näyttää mielenkiintoiselta. Perinteisesti ei-sosialistisilla alueilla, eli lähinnä Kotkan saaren ulkopuolella, PS oli selkeästi ykkönen, ainoastaan Kotkan saaren äänestyspaikoilla Kokoomus, ja heistä lähinnä Stubb, meni ohi. Todettakoon tässä, että Kotkan saari ( Örn Ö ) ei Kymiin kulttuurillisesti kuulukaan, vaan on lähinnä sudeettisavolainen reservaatti. Sieltä juurettoman euroliberaalisosialistin on ilmeisen helppo kerätä ääniä. Toivotaan Örn Ö:n alkuperäiskansa ryhdistäytyy puolustamaan kulttuuriaan myös vaaleissa.

Eli ainakin Kymin vaalipiirissä siis näyttää yleisellä tasolla hyvältä. Kesäkuussa alkaa Eduskuntavaalien ehdokasasettelu ja niissä on mukana, kun Etelä-Savon vaalipiiri on liitetty yhteen Kymin vaalipiirin kanssa 3 istuvaa kansanedustajaa. Lopuista 14? paikasta ei toivottavasti käydä veristä sisäistä taistelua, vaan lähdetään rakentamaan sille, että tuo 17,9 prosenttia nostetaan kepeästi yli 20:n ja Kotkassa mennään jopa 25:een. Se ei oikeastaan edellytä muuta kuin rauhallisuutta, kaikkien ihme riitojen jättämistä omaan arvoonsa, ja reippaan innokasta vaalityötä.

Todettakoon vielä, että Unkarissa Fidesz näyttää saaneen 51,49% kaikista äänistä. Suomenkin pitäisi taas oppia uudestaan aito ugrimeininki, niin hyvä tulisi.

lauantai 24. toukokuuta 2014

82...


...lehti, Eerola, Halla-aho...Lehti, Eerola, Halla-aho...Lehti, Eerola, Halla-aho. Postilaatikot voisi ainakin standardoida. No niin, saatiin homma kuitenkin päätökseen juuri ennen liturgisen vuorokauden vaihtumista, nyt vain huomena tarkkailemaan, ääniä laskemaan ja vaalivalvojaisiin. Oletan, että näillä jaoilla ainakin Pyhtäältä Summaan asti osataan äänestää oikein.

Huvittavana yksityiskohtana todettakoon, että aamupäivällä Karhulan torilla SDP:n kansanedustaja totesi, että mikäli haluatte muutosta EU:n menoon on syystä äänestää demareita. Pitäisi kai liikkua vähemmän, niin ei kuulisi niin paljon älyttömyyksiä. Muutos EU:n meininkiin tulee äänestämällä huomena perussuomalaisia.


perjantai 23. toukokuuta 2014

Kouvola, osa 82


Eilen oli niin kiire, että en ehtinyt kirjata välittömiä vaikutelmiani aina idyllisestä Kouvolasta. Pitäisi ehkä selata sarjaa taaksepäin ja katsoa olisiko siinä mitään idean poikasia. Ehkä betonikolossien sisäinen kauneus, aseman sivistyneisyys ja Manskin rinkelimäinen liikekyltti.

Käyn Kouvolassa tietenkin vain torstai-illan messun vuoksi. Pidän sen meditatiivisesta rauhallisuudesta ja paikkaan kåynneilläni sitäkin, että niin harvoin pääsen sunnuntain päämessuun. Oikeassa maailmassa voisi tietenkin käydä joka päivä Kymissä, polkupyörämatkan päässä, messussa, mutta maailmankaikkeus, kuten me kaikki tiedämme, on vääristynyt. Jos minun pitäisi valita kirkon ja yhteiskunnan välillä valitsisin epäröimättä kirkon. Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole pakko. Vääristymä ei ole niin paha.

Mistä päästäänkin siihen, että sunnuntaina istun taas tekemässä syntiä vaalilautakunnassa sen sijaan, että olisin pyhän Ursulan juhlamessussa, joka kuitenkin on vaaleja tärkeämpi asia totuuden ja ikuisuuden kannalta. Nämä ovat kuitenkin tärkeät vaalit. Myös paikallisesti. Mikäli edes kaikki ne, jotka Kymen vaalipiirissä kunnallisvaaleissa äänestivät perussuomalaisia saisivat raahattua itsensä äänestämään oman vaalipiirinsä perussuomalaista ehdokasta saattaisin Hovinsaaren ääntenlaskun jälkeen nauttia jopa yhden tai kaksi lasia viiniä hyvässä seurassa. Mikäli eduskuntavaalien äänimäärä toistuisi, niin ottaisin kolmannenkin.

Tämän ilon voisitte minulle tarjota äänestämällä numeroa 82.

torstai 22. toukokuuta 2014

Vuoden otsikko


Sosialidemokraatti Timo Harakka on selkeästi vetänyt pohjat sarjassa "Otsikon ja tekstin luova ristiriita". Ainakin niin luova tuo on, että se tuppaa naurattamaan:

Perussuomalaiset, aikuistukaa

Koko kirjoitus vaikuttaa siltä, kuin juuri aatteen löytänyt teini huutaisi siihen löysästi suhtautuville tovereilleen: Aikuistukaa! Muutenkin sen neuvot ovat turhia. Perussuomalaiset varmasti ymmärtävät verotuksen idean sillä puolueiden kannattajista tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajissa osuus yksityisellä sektorilla työskentelevistä oli ylivoimaisesti suurin.

Maria Lohelan, joka on 86 prosenttisesti kanssani samaa mieltä, puheessaan esittämään ajatusta kehitysavun uudistamisesta kannattaisi ehdottomasti lähteä kehittämään ja jalostamaan. Siinä on huomionarvoista sekin, että suuri yksityisten, toisistaan riippumattomien ihmisten joukko reagoi paremmin ja asiantuntevammin, kuin keskitetty päätöksenteko, mikäli idean kehittämisessä päästäisiin niin pitkälle, että lahjoittajat voisivat jollain tasolla säädellä kohteita mihin rahat menevät. Niin pitkälle tuskin kuitenkaan päästään niin kauan, kuin sosialidemokraatit ovat suuri puolue, koska siellä ei ihmisten persoonalliseen päätöskykyyn ja itsenäisyyteen ei luoteta lainkaan.

82 + 1000 lehteä ja mainosta


Päätettiin tänään ( tai eilen ) lehtiä ja mainoksia jakaessa lähteä Lappeenrantaan vaalitilaisuuteen, jossa puhetta piti itse johtaja Soini. Hyvä tilaisuus ja saimme täydennykseksi Juhon ja Jussin flyereita, jotka pääsivät loppumaan.

Soini oli rauhallinen, rento ja ennenkaikkea asiapitoinen. Asiapitoisuus on ollut päivän sana myös kaikissa muissa PS:n vaalitilaisuuksissa, joissa olen käynyt. Näissä tilaisuuksissa saa selkeästi enemmän informaatiota, kuin seuraamalla vaaleja vain mediasta. Uskon saman pätevän myös muiden puolueiden tilaisuuksiin, mutta pakko myöntää, että ei niissä jaksaisi käydä.

Kotiin palattua tuli katsottua tallenne MTV3:n suuresta vaalitentistä. Se ei missään tapauksessa ollut huonoimmasta päästä, mutta silti suurelta osin varsin uuvuttava. En jaksa edes selittää kuinka typerä on se useamman, varmaankin aivan järkevän, ehdokkaan toistama väite, että Euroopan väestö ei pysty itse elättämään itseään, vaan siihen tarvitaan Eurooppaan muuttavien työläisten apua. Yleensäkin useimmille suomalaisille ehdokkaille koko eurooppalaisuus vaikuttaa olevan pelkkä kulutusyhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole muita arvoja kuin talous ja viihde. Ei sellainen enää ole mikään Eurooppa, joten aika tyhjää mesotakaan mistään eurooppalaisuudesta sitten. Väestö voidaan vaihtaa, ihmiset voidaan kiskoa kodeistaan ja heitä voidaan käsitellä juurettomana ja persoonattomana massana, kunhan vain saadaan pidettyä hallinnolliset rakenteet entisellään ja rakennettua niitä vielä lisää. Tämä vaikutti olevan keskeisin sanoma. No, olihan siellä Jussi Halla-aho, Sampo Terho ja Sari Essayah ja lisäksi muiltakin, jopa Stubbilta, kuultiin satunnaisia asiallisen älyn pilkahduksia.

Yleisesti ottaen, koko nähdyn keskustelun tiivistämiseksi, lainaisin Muutoksen puheenjohtajan ja eurovaaliehdokas Jari Leinon kommenttia:

Antakaa Jörkalle lisää viinaa ja pistäkää se örisemään muistelujaan Afrikasta parhaaseen Fast Show -tyyliin.

Se nyt vain on niin, että verkko, jossa voidaan operoida teksteillä ja toisaalta pienet tilaisuudet, joissa on aikaa keskittyä asioihin toimivat paremmin kuin nuo vaaliväittelyt. 

Eräs laajempi huomio, joka keskustelua katsellessa taas iski tajuntaan oli se, että jenkkityylinen liberalismi on jo useampaa vuottaan eläkkeellä ja varmaankin haudassa viimeistään noin kymmenessä vuodessa. Kepeät mullat, harvat jäävät kaipaamaan.



tiistai 20. toukokuuta 2014

Ääni numero 82


Viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Ennakkoäänestyksen tulos pamahtaa ilmoille 25.05.2014 kello 20:00:00, jolloin itse olen laskemassa varsinaisen äänestyspäivän ääniä Hovinsaarella. Veikkaukseni kuitenkin on perussuomalaisille vähintään se kolme paikkaa. Nykyisten galluppien valossa 2 näyttää varmalta ja kolmas on aivan siinä rajoilla. Galluppeja tuskin on enää niin helppo selättää kuin jytkyvaaleissa, joissa tilastojen analysoijilta puuttuivat kunnolliset, historialliset vertailukohdat perussuomalaisten kannatuskehitykselle, mutta kyllähän ne nytkin selättyvät.

Ellet äänestä tänään, niin äänestä ensi sunnuntaina. Loppuun vielä kuva niin sanotusti backstagelta, eli äänestäkää sitten vaikka edes näiden puurtajien vuoksi:

maanantai 19. toukokuuta 2014

Järkipolitiikkaa Kotkan demareilta


Hannu Eklund niminen kirjoittaja jaksaa aina ajoittain korostaa Kymen Sanomissa oman maailmankatsomuksensa järkiperäisyyttä. Näin vaalien alla kyseinen sosialidemokraattinen kirjoittaja huomioi myös perussuomaiset.

Järkipolitiikkaa

Ajattelin ensin vastata kirjoitukseen. Sen ainoan kerran kun olen Kymen Sanomiin kirjoittanut kirjoitus kuitenkin leikattiin mielettömäksi ja mielipidekirjoitusten merkkirajoitus tekee aiheen käsittelyn muutenkin turhaksi. Hyväntahtoisesti voi ajatella niinkin, että Eklundin kirjoituksen järjettömyys johtuu juuri siitä, että isoja asioita on tungettava muutamaan sanaan.

Joka tapauksessa, menemättä tässäkään siihen mitä katolinen usko ja katolinen kirkko ovat, voi todeta sen, että kirjoituksessa mainittu pyhä Johannes Paavali II tunnetaan muun ohella myös merkittävänä eurooppalaisena filosofina ja yhteiskunnallisena ajattelijana. Kotkan demarit taas tunnetaan siitä, että he jakavat Sapokassa makkaraa. Se on hyödyllistä ja järjellistä toimintaa, mutta suhteellisuudentaju kannattaisi säilyttää arvioitaessa maailmankatsomusten ja politiikan järjellisyyttä.

Mitä kirjoituksen väitteisiin tulee, niin perussuomalaiset eivät todellakaan toimi, valitettavasti :), katolisen kirkon opetuksen mukaisesti. Perussuomalaisilla ja katolisella kirkolla ei ole keskenään mitään tekemistä ja puolue on täysin kirkosta riippumaton. Soini puheenjohtajana on katolilainen, mutta maallikko. Katolisen kirkon papistolla ei ole edes oikeutta osallistua politiikkaan.

Sosialidemokraateilla sen sijaan on jopa puheenjohtajatasolla ihmisiä, jotka saarnaavat kirkossa. Eurovaaliehdokkaina heillä on luterilainen ja ortodoksinen pappi. Eklundin kirjoituksessaan mainitsemissa asioista ortodoksinen kirkko opettaa täsmälleen samoin kuin katolinen kirkko ja luterilainenkin samansuuntaisesti. Ero katolilaisuuteen on siinä, että noiden kirkkojen papit näyttävät osallistuvan sosialidemokraattien politiikan tekoon. Eikä siinä mitään pahaa ole. Olisi noloa, jos sosialidemokraattinen politiikka olisi viritetty niin järjelliselle tasolle, että maassa, jossa enemmistö on kristittyjä, eivät kansalaiset ja papistosta valitut ääniharavat voisi ymmärtää sitä oletetun järjettömyytensä vuoksi. Vaikea sitä on ymmärtää nytkin, mutta se menee ehkä sen piikkiin, että demareilla vaikuttaa olevan niin kova kiire levitellä väärää näkemystä perussuomalaisista, että oman politiikan kirkastamiselle ei jää aikaa.

Vaalikuume, osa 82.


Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti oli 40,3. Nyt ennakkoäänestys on kuulemma alkanut laiskemmin kuin silloin. Tämä on noloa, vaikka onkin tavallaan ymmärrettävää, että Euroopan parlamentti ei jaksa innostaa ihmisiä. Koko järjestelmä on sekava, hahmoton ja ennen kaikkea kaukainen. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä miten heidän äänensä mahdollisesti vaikuttaisi. Tästä huolimatta vaalit ovat erittäin tärkeät ja soisi ihmisten tällä kertaa olevan niistä kiinnostuneita.

Näissä vaaleissa on mahdollisuus siihen, että koko Euroopan Unionin linja muuttaa suuntaansa. Se taas vaikuttaa siihen millaista lainsäädäntöä sieltä tulee ja tällä hetkellä tilanne on se, pidettiin siitä tai ei, että suurin osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan Unionista. Näissä vaaleissa äänestäminen ei ole vain kapuloiden pistämistä rattaisiin tai väistämättömän hidastamisesta, vaan todellisen muutoksen mahdollisuus on selkeästi  ilmassa. Siksi on sääli, että juuri ne, jotka suhtautuvat unioniin kriittisesti ovat laiskimpia äänestäjiä. Se, että Suomella on vain 13 edustajaa koko parlamentissa ei ole niin huono tilanne miltä se näyttää. Suomella on ministerineuvostossa oma paikkansa ja äänestystulos tulee vaikuttamaan myös ministerineuvoston toimintaan. Tällä hetkellä on oikeastaan vain kaksi tapaa vaikuttaa: joko äänestää unionin suunnan korjaamisen ja rakenteiden pienentämisen parantamisen puolesta, tai odottaa rauhassa unionin nykykehityksellä hajovan omaan mahdottomuuteensa. Joka tapauksessa on selvää, että Europan unioniin erittäin kriittisesti suhtautuvat voimat tulevat voittamaan näissä vaaleissa kautta koko Euroopan. Mikäli voitto on tarpeeksi suuri, muutos alkaa heti vaalien jälkeen, mikäli se ei ole tarpeeksi suuri jatkaa unioni hivuttavaa kitkutteluaan kohti täysin ylikansallista hallintoa, jossa kaukaiset ja kasvottomat byrokraatit päättävät eri maiden ja alueiden kohtaloista, eikä kukaan uskalla sanoa sitä yksinkertaista totuutta, että me emme tarvitse yhteistä taloutta.

Tämän blogin lukijoista kaikki varmaan äänestävät, joten mesoaminen on sinänsä turhaa. Itse äänestin perussuomalaisesti ja paikallisesti, mutta muutenkin voi äänestää, kunhan nyt äänestää.

Äänestämisen helpottamiseksi arvioin eri puolueiden ongelmat näissä vaaleissa. En väitäkään olevani arvioissani puolueeton, vaan olen perussuomalaisten puolella.

Kokoomus:
Ongelmana on se, että puolue on täysin väärässä ryhmässä. Jos Kokoomus olisi reaalipoltiikalleen uskollinen se jakaisi edustajansa ALDEN, sosialistien ja vihreiden kesken.

SDP:
Demarit yrittävät liittää kaikkien maiden työläiset yhteen ja luoda Eurooppaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa mikä on tietenkin täysin mahdotonta. Demarit pelaavat siis niin aatteellisesti kuin käytännössäkin ylikansallisen rahan piikkiin.

PS:
Sama ongelma kuin muillakin kansallismielisillä puolueilla. Koska EU on vielä luonteeltaan erittäin ylikansallinen ei yhteistyö kaikkien kansallismielisten puolueiden kanssa ainakaan näillä näkymin onnistu, mikä pienentää vaikutusmahdollisuuksia itse parlamentin käytännön työssä.

Vasemmistoliitto:
Sama kuin demareilla vielä paljon selvempänä. Odottavat kuitenkin ilmeisesti koko Euroopan käsittävää, sosialista vallankumousta mitä ei onneksi koskaan tapahdu.

Vihreät:
Vihreillä ei oikeastaan ole EU:n suhteen mitään ongelmia, vaan jatkaessaan nykykehitystään EU olisi heille lähes taivas, jos heillä olisi siellä vaikutusvaltaa. Vihreiden ongelma on huono ja väärä politiikka, joka ei tuo heille ainakaan demokratian kautta vaikutusvaltaa.

RKP:
Björn Månsson ja Jörn Donner ihmekaksikkona pimeyden voimia vastaan kertoo kaiken oleellisen. RKP:lla ei ole mitään ongelmia niin kauan, kuin löytyy tarpeeksi hihhuleita äänestämään sarjakuvahahmoja.

Kristillisdemokraatit:
KD:n ongelma on, että se on täysin oikeassa ryhmässä ja tekee sen mukaista politiikkaa, mutta tätä asiaa ei Suomessa oivalleta lainkaan.

Muutos2011:
Muutos on viemässä suoraa demokratiaa ylikansalliselle tasolle, mikä on huono juttu. Puolueen idea on jalo, mutta nykyisillä rakenteilla suora demokratia kaikkialle olisi tuhoisaa.

Piraattipuolue:
Puolueen perusidea on ymmärrettävä, mutta tuskin yksikään sen yleispoliittinen kannanotto. Ongelma on siis se, että tekijänoikeuksiin keskittyminen ei tuo ääniä ja muuten puolue taas vaikuttaa olevan haihattelun tasolla.

Itsenäisyyspuolue:
IPU:lla on fiksu puheenjohtaja, mutta taipumaton linja ilmiselvästi vetää puoleensa taipumattomia ihmisiä, jotka ovat kaikesta erimielisiä.

Köyhien asialla:
Tästä en osaa sanoa mitään. Varmasti tarpeellista olla köyhien asialla.

Sinivalkoinen rintama:
Ainakin yksi ongelma on rintaman kapeus. Sillä ei torjuta yhtään hyökkäystä, vaikka komentajan hahmo olisi kuinka innostava tahansa.

Noin. Siinä olivat puoluetasolla suomalaiset vaihtoehdot. Jos olisimme vain eurooppalaisia, mitä emme onneksi ainakaan vielä ole edes poliittisesti, äänestäisin tietenkin Fidesziä, jos osaisin.

torstai 8. toukokuuta 2014

Vierailu


Kävimme Kotkan PS:n kanssa vierailulla puoluetoimistossa ja eduskunnassa. Arvioin heti alkuun kuntoni väärin jättäessäni muut odottamaan hissiä lähtien reippasti harppomaan rappuja ylös toimistolle. Viidennen kerroksen kohdalla iskivät jo maitohapot tai ainakin hengästyminen. Olen aina sanonut, että Perusta on ehkä parasta mitä puolue varsinaisen puoluepolitiikan ulkopuolella on saanut aikaan. Oli hieonoa tavata Simo sen julkaisujen parissa ahkeroimassa. Riikalle annoin nopean tilanneselostuksen "comsi comsaa", mutta lupasin, että vielä yritetään täysilllä, joten pyydänkin tässä anteeksi kaikilta, joita ehkä karkeilla sanoilla olen loukannut. En ole edes tarkoittanut niitä.

Eduskunnan kahvilassa törmäsin Halla-ahoon ja kysyin mitä hän siellä tekee. Eduskunnan turvatoimien vuoksi totesin itse olevani vangittuna sinne, enkä voinut toteuttaa suunnitelmaani lähteä aina välillä kaupungille rentoutumaan. Kansanedustajat ovat tässä suhteessa paljon vapaampia, mutta eivät ilmeisestikään käytä vapauttaan sen ansaitsemalla antaumuksella. Juho esitti erittäin hyvän kysymyksen hallitukselle. Lieneekin täysin selvää jo, että nämä kaksi miestä tullaan valitsemaan europarlamenttiin perussuomalaisten ottaessa hienon vaalivoiton. Oppaaseemme ja itse rakennukseen ihastuin niin totaalisesti, että en osannut edes kysyä mitään.  Rakennus, jota aiemmin olen pitänyt vähän mahtipontisen muodottomana möykkynä, on lähemmin tarkasteltuna todella hieno ja sen keskiössä oleva pyöreä sali kupoleineen jopa kaunis.

Hyvä reissu kaiken kaikkiaan ja eurovaalien jälkeen taas: Näillä mennään. Athletic Club pelaa ensi syksynä Mestareiden liigassa, joten toki Eurooppaa tarvitsee myös jonkinlaista poliittista valvontaa.

lauantai 3. toukokuuta 2014

Helvetin enkelit


Ajelin eilen Tavastilan Helvetin enkeleiden klubitalon ohi. Lievästi otti päähän miksi nimen pitää olla joku amerikkalainen "Red River". Nyt ollaan hei Kymissä. Vastustan helvettiä ja sen voimia ihan periaatteesta. Silti, kun autot olivat tukkineet tien ja katseli pihalle, niin porukka näytti ihan suomalaisilta työmiehiltä ja hetken häivähti mielessä sellainen tunne kuin olisi tullut kotiin.

Eli tervetuloa vaan. Sanoinkin kaverille, että turvalisemmaksi tuntuisin oloni tuon naapurissa, kuin poliisilaitoksen naapurissa.

https://www.youtube.com/watch?v=qr3dWscslo8

perjantai 2. toukokuuta 2014

Miksi tehdä, kun muut tekevät sen kuitenkin


Taannoin lupasin flunssani, jonka vietin katselemalla Walking Deadia sohvan pohjalta, että en katso enää yhtään elokuvaa. Yleensä, jos lupaan jotain tuollaista se merkitsee sitä, että teen asiaa enemmän kuin laki sallii. Niin nytkin. Olen katsellut elokuvia ja tv-sarjoja enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Olen miettinyt josko aiheesta voisi kirjoittaa jotain, mutta senkin muut tekivät puolestani:

Netflix

Itse kysyin Amonilta tietäisikö hän yhtään hyvää kauhuelokuvaa, joka on tehty Texas Chainsawn:n tai Evil Deadin jälkeen. Hän suositteli Cabin in the Woodisia. Lucy Liun blogista taas samaan aikaan luin Citadelista ja nämä kaksi, joita suosittelivat ihan oikeat ihmiset ovat ehkä ainoita katsomistani elokuvista, jotka ovat jääneet mieleen. Cabin in the Woods oli juuri sitä mitä Lucy Liu sanoi, mutta silti se oli kekseliäs ja trahsmaisen hauska asteikolla, joka oikeuttaa sen katsomisen. Citadel oli minusta nerokas, enkä nyt tässä aio edes analysoida sitä. Saatana kuitenkin vaanii siellä missä on arkisen harmaata betonia ja kaikki näyttää niin arkiselta.

Loputon tarjonta on kuitenkin jollain tapaa huono juttu. Itse olen ratkaissut asian nyt niin, että koska pidän tv-sarjasta Bones katselen sitä jakso kerrallaan ja jätän muun tarjonnan huomiotta. Silti pidän tästä tekniikan kehityksestä, koska voin milloin tahansa katsella elokuvan, jos joku sitä minulle suosittelee.


Tomismi


Luin hyvän arvion Leisolan kirjasta.

Kaksi arviota

En nyt itse väitä, että tuntisin Tuomas Akvinolaisen filosofiaa erityisen hyvin. En yleensäkään tunne länsimaista filosofiaa siinä määrin, kuin sitä pitäisi tuntea. Väitän kuitenkin, että tomistinen ajatus alkuperäisestä liikuttajasta, joka on vapaa vaikuttamaan liikkeeseen koska tahansa, on hyvä, heldelmällinen ja rationaalinen pohja filosofialle.

Leisolaa en ole itse koskaan lukenut, mutta olen usein ihmetellyt tyrmäyksiä, joita hänelle esitettään. Esimerkiksi Valtaojan  ”Me rontit myös vältämme avointa keskustelua koska emme ole kiinnostuneita väittelemän sitä, onko Maa litteä pelkästään koska Raamatussa niin sanotaan. Mistään muustahan kreationismissa ei loppujen lopuksi ole kyse”, on pelkkää roskaa. On itsestään selvää, että biokemiasta Leisola tietää enemmän kuin Valtaoja. Tähtitieteilijä ei oletusarvoisesti tiedä biokemiasta yhtään enempää, kuin kapakassa vastaan tuleva juoppo tietää. Valtaoja vain tekee tieteestä ideologian, joka estää keskustelun tiedemiesten kanssa. Tämä on aikamme sairaus.

Kannattaa lukea nuo molemmat kritiikit. Ainakin itse huomasin biokemistin kritiikkiä lukiessani, että nyt ollaan alueella, jossa tietoni vain eivät yksinkertaisesti riitä.