Lue vähemmän ( lehtiä ), tiedät enemmän

Selailin muutaman viime päivän sanomalehtiä. Ehkä eräänlaisena huipennuksena voidaan pitää, että päivän Ilta-Sanomien kolumnisti arvosteli ihmisiä siitä, että heidän kirjoitustaitonsa ei ole kovin täydellistä. Kepeitä multia vain täältä lukijapuolelta. Teknistä koulutusta saaneena en osaa edes kuvitella insinööriä, joka arvosteli ihmisiä siitä, että nämä eivät itse osaa hoitaa putkiasennuksiaan.

Kyseessä oli tietenkin perusteltu, harkittu ja korkeasti sivistynyt kanta ilmeisesti taas vellovaan pakkoruotsikeskusteluun. Asia oli esillä muissakin lehdissä. Päätoimittajia ja kolumnisteja ymmärtää siinä mielessä, että he toimivat vain etäispäätteinä ja sanelukoneina, joiden on pakko muotoilla omistajan kanta luettavaan muotoon. Sopuisa ja lattea älyttömyys on sellaisesta lähes automaattinen seuraus.

Kymen Sanomissa, kuten myös tuossa Ilta-Sanomissa, pidettiin ristiriitaisena sitä, että suuri osa osa ihmisiä arvostaa suomenruotsalaista kulttuuria ja ruotsinkieltä, mutta huomattavasti pienempi osa heistä hyväksyy pakkoruotsin. Asiassa ei ole mitään ristiriitaa, vaan se vain osoittaa jälleen kerran sen suomalaisen erityispiirteen, että kansa on viisaampaa ja sivistyneempää kuin skribenttinsä ja komeljanttarinsa. Pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä ruotsin arvon, kauneuden ja tyylikkyyden kanssa, vielä vähemmän suomenruotsalaisen kulttuurin arvon, vaan sillä on tekemistä lähinnä vain suomalaisten politiikkojen koulutuspoliittisen typeryyden ja näköalattomuuden kanssa. Perinteinen media sitten komppaa poliitikkoja, kun ei muutakaan osaa. Ilta-Sanomissa tämä tuotiin täysin näkyväksi nuolemalla Paavo Lipposta niin, että siveämpää ihmistä jo hirvitti.

Itse väitän, että koska pakkoruotsi on typerää ja valheellista - valheellista siinä mielessä, että sitä on nyt 1970-luvulta asti jatkettu, eikä se ole lisännyt ruotsin osaamista lainkaan - se on pidemmän päälle vahingollista suomenruotsalaiselle kulttuurille ja sen arvostukselle. Toisaalta tämä voi olla joidenkin hyvää suomea kirjoittavien ammattilaisten tavoitekin. Mistä sen tietää?

Miksi Focault kannatti Khomeinia?

Katselin aamuyöstä Suomen melko hyvää taistelua Kanadaa vastaan junioreiden jääkiekon MM-kisoissa. Peli pelattiin Montrealissa ja päättyi Kanadan 4 - 1 voittoon. Peliä katsellessani lueskelin, hullu kun olen, samalla Petteri Sihvosen blogia. Sieltä pisti silmääni seuraava tekstinpätkä jalkapallon MM-kisojen ajalta: 

 “Tässä on hieman jalaksella peliaikeita. Siis oikeammin pelinkatselemisaikeita. Kun Argentiina ja Hollanti kohtaavat. Ilmassa on myös määrättyä haikeutta. Että nämä kisat loppuvat kohta. Urheilussa ja uskonnoissa eli kirkonmenoissa on se sama hiki: Ihmiset rakastavat parveiluja. Saavat olla keskenänsä. Futiksen MM-kisoissa ollaan kimpassa tavallaan universaalimmin. Kun minä katson Yle Areenasta peliä, voin aavistella ja ounastella, että miljoonat ympäri maailman tekevät tahoillaan sitä samaa. Ollaan samalla soitimella.” 

Tuohon olisi aihetta pitkälle paasaukselle, mutta sanotaan vain pari tuosta universaalisuudesta.

Mikäli nyt keskeytän kirjoittamisen rukoillakseni jonkin perinteisen rukouksen, niin voin olla varma, että samaan aikaan täsmälleen samoja sanoja lausutaan ympäri maailman. Protestanttisuus on pirstaleista, ei niinkään vanhojen kirkkojen elämä. Jääkiekko on prostestanttisten maiden peli aika pitkälle. Ehkä siihen siksi tuleekin jatkuvasti uusia sääntöjä, uusia liigoja ja uusia sponsoreita, jotka omistavat joukkueiden tunnukset. Katolinen- ja ortodoksinen kirkko ovat käytännöiltään toista maata ja hengittävät universaalisti omassa tahdissaan. Joka päivä kaikkialla maailmassa ovat samat hetkipalvelukset ja messut samaan aikaan samoine teksteineen, psalmeineen, evankeliumiteksteineen ja rukouksineen. Se on ihan käytännön universalismia, jossa ollaan katkeamattomassa rytmissä "samalla soitimella."

Blogin mukaan Sihvosen sivuaine oli uskontotiede. On tavallaan valitettavaa, että nykyiset, protestanttiset käytännöt ovat häivyttäneet tuon universalismin näkyvistä, jopa uskontotiedettä opiskelleilta. Tai ehkä ei ole. Sihvonen vain kevyessä kommentissaan unohti sen, osuen kuitenkin tietyllä tavalla oikeaan.

Pikkujuttu tuo, mutta tulipa mieleen. Suurempi kysymys olisi miksi jalkapallo on kuitenkin täysin eri asia kuin uskonto. Näin pyhien välipäivinä ei sellaisesta jaksa lähteä kirjoittamaan, koska se olisi työlästä. Kuva kuitenkin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa; ainakin sanoilla kerrotun, vanhan sanonnan mukaan. Kuvassa siis vastaus sekä otsikon kysymykseen, että siihen kuinka erilaisesta, kuin kahden joukkueen välisestä, sodasta uskonnossa on kysymys.

Aforismi lauantain ratoksi

Kun kommarit jatkuvasti vetoavat lakiin ja pitävät valtiollista lakia ylimpänä auktoriteettina on aika todeta, että valtio on kasvanut vinoon.

Kauppa se on joka kannattaa

En tiedä onko asiasta uutisoitu Suomessa, jos on, niin pahoittelen ja lupaan parantaa tarkkuuttani tehtävässäni ja velvollisuudessani tarkkailla Yleisradiomme toimittajien työtä.

Suomalainen Oskari Juurikkala on joulukuun alussa saanut Acton Instituten myöntämän Novak-palkinnon.

Pendulum

Edellisten vaalien jälkeenhän Juurikkala toimi PS:n eduskuntaryhmän avustajana lähinnä talouspoliittisissa kysymyksissä. Jatko-opinnot kuitenkin veivät hänet Roomaan mikä hänelle itselleen varmasti on siunauksellista, mutta PS:lle tietenkin menetys. Joka tapauksessa palkinto(kin) osaltaan osoittaa, että PS:n kantaa Kreikan avustamiseen olivat mukana muotoilemassa vähintään yhtä oppineet ja terävät aivot, kuin hallituksen voittanutta ja sittemmin epäonnistuneeksi osoittautunutta kantaa. Itse muistan yhden TV-haastettulun, jossa Juurikkala totesi, että näissä oloissa olisi parasta erota eurosta ja käveli sitten pois. Toivotaan, että puolueeseemme on jäänyt kehittyviä versoja hänen talouspoliittisesta ajattelustaan, vaikka sitä ei tietenkään sellaisenaan omaksutakaan.

Mietelause aamutelevisiota katsellessa

Arvoliberalismi on jatkuvaa ja äänekästä moralisointia vailla mitään järjellistä eettistä pohjaa.

Maanantaisia uutisia

Paavi Franciscus puhui maanantaina italialaisille toimittajille median synneistä ja siitä kuinka media voisi välttää niitä.

En paljoakaan perusta omistajaohjauksesta, mutta tällä kertaa kyseessä on niin painava asia, että laitan tähän linkin, jotta rakkaan Yleisradiomme toimittajat voisivat meditoida noita viisauden sanoja aamupalavereissaan. Näyttää siltä, että koko hyvän toimittajatyön perusteet on puheessa tiivistetty kolmeen kohtaan. Eli yhtiömme elpymistä ja kukoistusta odotellen:

Avoid the sins of the media

Onneksi on some

Noin viikko sitten perinteistä mediaa kiersi uutinen, jossa kerrottiin paavi Franciscuksen lohduttaneen puheessaan lemmikinsä menettänyttä lasta sanomalla, että tapaamme kuolleet lemmikkimme taivaassa. Uutinen julkaistiin New York Timesia myöten lähes kaikissa lehdissä ja Suomessakin kirkollisen median lippulaiva Kotimaa24 uutisoi sen suurinpiirtein suorana käännöksenä englanninkielisestä mediasta.

Eläimet pääsevät taivaaseen.

Uutinen on sinänsä sympaattinen, enkä ainakaan itse pistäisi pahakseni, vaikka eläimet kirmailisivat taivaassa jo sillä välin, kun me itse kärvistelemme kiirastulessa. Toki uutisessa yritettiin luoda vastakkainasettelua liberaalin Franciscuksen ja konservatiivin Benedictuksen välille, mutta perinteinen mediahan nimenomaan tekee politiikkaa kaikesta, joten sitäkään ei voine suurena pahana pitää. Uutisessa on kuitenkin se yksi vika, että mikään siinä ei pidä paikkaansa. Paavi Franciscus ei sanonut mitään edes tuon suuntaista, eikä paavi Benedictus XVI ole kirjassaan kirjoittanut mitään paavi Franciscuksen oletetun mielipiteen vastaista.

Paavi Franciscuksen "uutisoitu" puhe yleisaudienssissa.

Onkin onni, että meillä tietotekniikan pioneerien ansiosta on some, josta perinteisen median välittämän, poliittisen kiihkon sumentaman keuhkoamisen tuottamien "uutisten" todenperäisyyden voi tarkistaa kiihkottomista ja analyyttisista kirjoituksista niistä samoista asioista, joista perinteinen media "uutisoi". Ilman somea eläisimme uutisoinnin suhteen aika täydellisesti pimeyden ja hämäyksen maailmassa.

Sorrettuja naisia

Helsingin feminististeologisen kirkollisen yhteisön hiippakunnassa kuohuu. Skandaalin on aiheuttanut se jatkuva sorto, jota kokevat hiippakunnan piispa ja hiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja köyhän, eläkkeellä olevan ja pelastusarmeijan ruokajonoissa päivänsä viettävän, luterilaisen mummon taholta. Mummo ei hyväksy virallista ja valtion virkamiestenkin takaamaa homoliittoa, mikä tekee piispan ja hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan elämän täysin kestämättömäksi.

Nyt vihdoinkin hiippakunta on nostanut taistelulipun ja osoittanut hiippakuntalaisilleen adventtitervehdyksen, jossa painostava, lähes kurileirimäinen tilanne tehdään selväksi.

Moi köyhät!

Jäämme odottamaan milloin luterilaisen mummon hirmuvalta saadaan loppumaan ja onko valtion viranomaisilla rohkeuttaa auttaa sorron alla kärsiviä, piispaa ja hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaa, maallisen lain aina oikeudenmukaista, mutta kovaakin kouraa käyttäen.

Tänään on muuten Wassily Kandinskyn syntymästä kulunut 148 vuotta. Käytin kuitenkin kuvituksena tuota kuvaa, koska elämä ainakin Metropolisalueella on pienempää kuin Kandinsky.

Joululahjavalvojaiset

Monet ihmiset todennäköisesti vieroksuvat Joseph Razingerin Jeesus-kirjoja, koska ne ovat uskonnollisia. Vierastaminen on kuitenkin turhaa, sillä kirjat ovat esteettisesti, ja väittäisin filosofisestikin, erittäin voimakkaita. En osaa saksaa, mutta niistä henkii jonkilainen vaatimattoman valoisa, ennen maailmansotien mattopommituksia elänyt saksalaisuus. Länsimaista filosofiaa siis.

Tutustuminen on helpointa aloittaa viimeisenä ilmestyneestä kirjasta, joka käsittelee lapsuuskertomuksia Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeissa. Se on kolmesta kirjasta kevein ja ohuin ja edeltää aiheeltaan, kuten muutenkin, kahta muuta osaa. Kirja on tänä syksynä ilmestynyt suomeksi. Kari Latvuksen hieman liioittelevakin arvio kirjan runollisesta muodosta

Syntyi neitsyt Mariasta

osuu varsin oikeaan. Hänen näkemyksensä sisällön keveydestä ei aivan. Pitää huomioida kirjan kuuluminen kahden muun osan kanssa samaan kokonaisuuteen, jossa erinäiset asiat tarkentuvat ja syventyvät. Se, että kirja ei ajaudu tuhatsivuiseen, betoninharmaaseen ja tappavan tasaiseen pohdintaan, jonka lopputuloksena sitten voitaisiin sanoa jotain tyyliin "...kuitenkin voimme olla varmoja vain siitä, että ajanlaskun vaihteen ajan Palestiinan yhteiskuntaluokkien väliset luokkaristiriidat aiheuttivat...", on totta, mutta se on tietenkin kirjalle puhdas ansio tarkasteltiin asiaa sitten mistä näkökulmasta tahansa.

Suositeltava joululahja kenelle tahansa. Sitä myy ainakin Katolinen kirjakauppa. Suomessahan ei enää näinä jälkimoderneina aikoina varsinaisia, fyysisiä kirjakauppoja pienemmissä kaupungeissa olekaan. Ennen oli kaikki paremmin. Kuten varmasti myös hamassa tulevaisuudessa.

Evankelinen ja luterilainen

Olen itse liittynyt katoliseen kirkkoon, mutta se oli pitkä prosessi, enkä osaa selittää muille. Sille miksi olen kristitty olen velkaa Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle. En oikein tiedä saisinko sanoa, että sen arkkipiispa on sosialisti, ei kristitty, mutta sanon sen nyt tässä.

Luterilaiset eivät tule katoliseen kirkkoon koskaan, koska me emme hyväksy naispappeutta. Luterilaisilla on kuitenkin oma lähetyshiippakunta, jossa pyritään kuuntelemaan Jumalan sanaa. Jos itse olisin luterilainen, menisin sinne:

Kertomus pelleistä, jotka uskalsivat.

Synodi

Ensi syksynä on suuri piispojen synodi, joka pohtii avioliittoa ja perhettä. Ehkä jo etukäteen voi sanoa, että leimallista synodille on se, että tätä virkamiestä ei ole kutsuttu paikalle.

NGO:n avioliittokäsitystä pohdittava uudelleen.

Ja tuskin kutsutaankaan. Jos kutsutaan, niin hyvä, hän voisi oppia piispolta.

Rikkauden kirous

Rikkaus on äärimmäisen raskasta ja siitä kannattaa pyrkiä eroon lahjoittamalla kaikki köyhille. Toisaalta rikkaus on myös äärimmäisen takertuvaa: itse olen lahjoittanut omistamani Yleisradion henkisesti köyhille, mutta silti en pääse siitä eroon, vaan se näkyy taseissani kuin takiainen. Tämä asia kaipaisi muutosta, johon yhteiskunta ei kuitenkaan taantumuksellisuudessaan ole vielä kypsä.

Itse poikkean niin paljon normeista, että en uskalla kutsua itseäni miksikään normiksi. Tämä kirjoitus kuitenkin ilahdutti mieltäni

Normihetero ei ole enää mitään.

niin paljon, että olisin valmis laajentamaan Kymin itsevaltaisen alueen myös Vuoksen taakse jääville rajamaille, jotka nykyisin elävät Helsingissä majailevan eduskunnan absurdin sorron alla. Se kuitenkin aiheutti kiihkomielisen rahvaan masinoiman vihapostivyöryn, jonka alla YLE:n johto sitten taipui anteeksipyyntöihin ja kirjoittaja joutui siistimään kirjoitustaan

Uutispäällikön näkökulmasta palautevyöry.

Mitä tästä opimme? No ainakin sen, että omistaminen tuo mukanaan vain häpeää.

P.S

Asiat eivät aina ole niin yksiulotteisia. Olen aika varma, että YLE:n toimittajat ihmisinä tulevat vielä kaipaamaan meidän omistustamme. Ja siksi lähimmäisenrakkaus asettaa vaatimuksensa. Se omistaja, jonka suuntaan YLE oletetussa hädässään kurkottaa, ja jolle olen sen antanut, on todella taipumaton ja tiukka:

Ihmisoikeuksia jakamassa

Itse, jos kuten nyt näyttää, joudun edelleen omistamaan YLE:n, sanoisin toimittajille, että ei teillä ole hätää. Teidän ei tarvitse kamppailla katsojaluvuista. Keskittykää taustoittamiseen, ottakaa rennosti ja muistakaa, että vain urheilutulokset pitää saada uutisoitua nopeasti.

Propagandan päivä

Tänään on vihdoinkin se päivä, jolloin eduskunta keskustelee asioista joihin sanomalehdistö ja sähköinen media on kykenevä ottamaan kantaa. Ja se näköjään myös näkyy, joten pitäydyn itse poissa valtamedian parista ja lukaisen eduskuntakeskustelun sitten joskus eduskunnan omilta sivuilta. Äänestyspäätökseeni se ei vaikuta sitä eikä tätä, koska tiedän muutenkin miten äänestää.

Asiaan on vaikea löytää mitään uutta ja tuoretta näkökulmaa, joka täyttäisi edes alkeellisesti Suomen maabrändityöryhmän asettamat velvoitteet suorittaa kansalaistehtäviä, mutta ehkä tämä kelpaa Aki Riihilahdelle, Jorma Ollilalle ja Martti Ahtisaarelle: Olen joskus kuullut pappien ihmettelevän suomalaista, hyvää latinan osaamista. Tosin sekin taitaa olla aika mennyttä jo. Joka tapauksessa latinaa on Suomessa pidetty jonkinlaisena humanistisen sivistyksen peruskielenä ihan maallisessa mielessä. Suomi on myös aktiivinen kansainvälisissä latinistiympyröissä. Mistä päästäänkin itse asiaan, eli maabrändiin ja vienti-innovaatioiden startuppaamiseen.

Suomen huippuyliopistot voisivat ottaa tehtäväkseen sen miten kahden miehen välinen homoliitto kuvataan latinaksi neutraalisti avioliittona ja viedä tämän maailmalle osoituksena kielen elävästä voimasta. Uskon vahvasti, että tähän tehtävään olisi saatavissa Euroopan Unionin rahallista tukea, mikä on suomalaisen liiketoiminnan edellytys globalisoituvassa maailmassa.

Noin yleisesti uskoisin, että ilman sotia ja nälänhätiä homoliitto tulisi toteutuessaan kestämään kauemmin, kuin suurella valtiollisella kohulla ja panostuksella lanseeratun maabrändityöryhmän työ tietoverkossa, mutta se ei tule kestämään yli monien sukupolvien, koska siinä ei ole mitään sellaista, joka kantaisi sukupolvien yli. Järki ja totuus nyt ensimmäisinä siitä puuttuvat.

Politics for dummies

Toimittaja ja politiikan dosentti:

- Voiko mitään kokonaisvaltaista kuvaa Suomen talouspoliittisesta tilanteesta edes saada?
- No sanotaan näin, että jos Saksa valitsee järkevän ja oikean tien me tietenkin menemme perässä ja jos Saksa valitsee väärän tien menemme tietenkin perässä.
- Kiitos.

Paavi ja eurohörhöt

Paavi käväisi pitämässä puheen europarlamentissa, joten siellä on nyt todistettavasti esiintynyt muitakin korkeasti sivistyneitä järjenpuhujia, kuin suomalaiset perussuomalaiset. Tosin kävihän siellä jo autuas Johannes Paavali toinenkin. Jotkut suomalaiset maatiaistollot kuulemma protestoivat tapahtunutta salissa, mutta mehän olemme jo tottuneet siihen, että saamme hävetä edustajiamme muista puolueista.

Puhe ei millään muotoa kuulunut opillisesti erehtymättömien luokkaan, joten sitä voi tulkita aika vapaasti. Paavi puhui Jumalasta ja uskosta avoimesti, mikä varsinkaan pohjoismaissa ei kirkonmiehiltä tai -naisilta ole mikään itsestään selvyys. Puheen perusideana oli, että Euroopan pitäisi löytää uudelleen oma sielunsa, jotta se voisi vastata maailmanpolitiikan haasteisiin. Euroopan pitäisi suunnata katseensa totuuden etsimiseen, eikä antaa relativismin tyrannian hallita. Tässä etsinnässä kristinuskon transsendenssin ja eurooppalaisen perinteisen, ihmisyksilön arvokkuutta kunnioittavan humanismin välinen jännite on ollut enimmäkseen, ja voisi olla edelleenkin, rakentava ja luova, eikä raastavasti repivä. Paavi piti hyvänä Euroopan unionin keskittymistä ihmisoikeuksiin, mutta näki sen liiaksi unohtaneen oikeuksiin aina kuuluvat velvollisuudet. Ihmisoikeudet ovat aina suhteessa yhteisöön ja kulttuuriin, jossa ihminen elää. Euroopan pitäisikin kehittää edelleen aitoa keskinäistä, poliittista yhteistyötä, joka ei saa merkitä yhdenmukaisuutta, vaan pohjautua kaikkien ihmisten, kansojen ja kulttuurien kunnioitukseen.

Mediamaisesti voisi sanoa, että paavi otti voimakkaasti kantaa eutanasiaa ja aborttia vastaan. Eurooppaan kohdistuvan pakolaisongelman ratkaisemisessa pitäisi tunkeutua syihin, eikä vain seurausten hoitamiseen. Keskeisimpiä syitä ovat siirtolaisten lähtömaiden poliittisten olojen epävakaus, joihon Euroopalla on mahdollisuudet vaikuttaa rehellisesti ja oikeudenmukaisesti, jos sillä vain on siihen näkemystä, rohkeutta ja halua. Euroopan poliitikkojen hiljaisuutta kristittyjen sorron edessä paavi ei katsonut hyvällä silmällä.

Koko puhe englanniksi:

Address to European Parliament.

Patti Smith

Olen pitänyt Patti Smithin musiikista siitä lähtien, kun kuulin sitä ensimmäisen kerran vuonna 1975. Olin silloin 14-vuotta vanha, ja jo siinä mielessä jo oikeastikin vanha, että en pitänyt mistään hippeilystä. Patti Smithin musiikista kuitenkin pidin.

Patti Smith on jotenkin oikealla tavalla tollo, kommari ja viherhippi. Siis kaikkea mikä on väärin, mutta hän ei sulkeudu ideologiaansa, vaan on aina avoin kaikelle. Ja tietenkin hänen äänensä on hyvä ja bändi toimiva.

Tämä vain tuli mieleen tästä uutisesta, joka pyörii anglomediassa:

Patti ja Vatikaani

Todellisuudessa Patti Smith ei esiinny paavi Franciscuksen kutsumana Vatikaanissa, vaan katolisen hyväntekeväisyysjärjestön konsertissa Roomassa. Samassa missä hän esiintyi jo viime vuonna. Paavi Franciscus ja Vatikaani eivät todennäköisesti ole tietoisia koko asiasta. Toisaalta olisi ihan hienoa, jos Vatikaani todella olisi kutsunut Patti Smithin.

Patti Smith on sen verran sivistynyt, että osaa aina käyttäytyä sen mukaan missä mennään:

https://www.youtube.com/watch?v=Agl4IvNnQPo

Huomio tasa-arvoisesta keskustelusta

Jos loogiset positivistit olisivat aikanaan tienneet mihin johtaa se, kun looginen ajattelu valtaa median ja verkkokeskustelun, niin he olisivat jättäneet koko Wienin koulukunnan perustamatta ja lähteneet pelaamaan jalkapalloa Tel Aviv Makkabiin omistautuen siinä samalla heprean opinnoille.

Ylimääräinen uutislähetys

- Keskeytämme lähetyksen ylimääräisen uutislähetyksen vuoksi.

- Hyvää päivää! Yhdistämme suoraan toimittajallemme kauppatorille. Hän on asemissa mahdollisimman lähellä presidentin linnaa. Onko tosiaan totta, että homo itkee maassamme?

- Kyllä, kyllä nyt sille näyttää. Tiedot ovat vielä vahvistamattomia, mutta niitä voidaan pitää varmoina. Homo todellakin itkee Suomessa.

- Mitä tämä merkitsee kansainväliselle maineellemme?

- Tämä on tietenkin ihmisoikeusrikkomus. Saamieni tietojen mukaan hallitus on jo kokoontunut. On esitetty, että tarvittaisiin vähintään 10 000 maahanmuuttajaa vuosittain vaihtamaan vanhojen homojen vaippoja vanhainkodeissa, kulttuuri- ja sivistysmäärärahoja olisi keskitettävä voittavan eurovisiokappaleen säveltämiseen ja ansiosidonnainen työttömyysturva olisi poistettava ja työttömille tulisi velvollisuus osallistua päivittäiseen homohumppaan.

- Voimme siis pitää varmana, että homo todellakin itkee Suomessa.

- Kyllä. Meillä on nyt oma orjuus, oma kansalaisoikeustaistelumme.

- Kiitoksia! Tulemme seuraamaan tilannetta ja raportoimaan tarvittaessa.

Tuo niiden aikojen muistolle, kun maassa oli varaa ja tahtoa tehdä Eteenpäitä ja Etelä-Suomea. Kymen Sanomien kauko-ohjattu päätoimittaja oli valtakunnallisen rummutuksen säestykseksi vetänyt pääkijoitukseksi homoliittojutun, johon hän ei varmasti usko edes itse. Yllä oleva kuvaa todellista tilannetta paremmin. Kymen Sanomat on Sanoma oy:n lehti. Sanoma oy:n lehtien on pakko kannattaa homoliittoja. Niiden on myös pakko esittää avioliiton puolustajien kannat mahdollisimman huonossa valossa, koska heidän lehtiensä propagantistien älyllinen kapasiteetti ei riitä käsittelemään asiasta esitettyjä, todellisia näkemyksiä.

Puoluepolitiikka ja vaalit II

Perussuomalaisten tilanteesta ja siitä mitä pitäisi tehdä löytyy verkosta analyysia yllinkyllin. Suosittelisin lukemaan vaikkapa Heikki Porkan näkemyksiä facebookista, jos haluaa tietää miltä tilanne ulkopuolisen, periaatteessa sympaattisesti suhtautuvan ihmisen näkökulmasta näyttää.

Itse muuta kuin ulkopuolisena näkisin niin, että PS joutui nopean kasvunsa vuoksi liian äkkiä tilanteeseen, jossa sen oli oltava niin sanotusti vakava puolue. Siitä on selvitty hyvin: PS:llä on selkeästi parhaat europarlamenttiedustajat; eduskuntaryhmä on hyvä; ympäri maata on hyviä valtuustoryhmiä; nuorisojärjestö on niin älykäs, että naisjärjestö ja perusäijät voivat ottaa hommat jopa rennosti; ja Suomen Perusta toimittaa jatkuvasti asiallista tutkimusta. Ongelma on siinä, että poliittista kulttuuria muuttamaan pyrkineen puolueen on kasvaneen painoarvonsa vuoksi ollut pakko sopeutua olemassaolevaan poliittiseen kulttuuriin ainakin tietyssä määrin. Puhdas haastajan asema on menetetty.

Se, että PS ei mennyt hallitukseen oli aivan oikea ratkaisu, koska hallituksen ohjelma oli huono. Perussuomalaisilla oli silloin selkeästi parempi vaihtoehto, joka myös esitettiin. Oppositioasemasta kuitenkin johtuu se, että vaikka PS on nyt vakava puolue, sillä ei ole tuleviin vaaleihin esittää oikeastaan mitään konkreettisia saavutuksia. Hyviä aloitteita on tehty leegioittain, erittäin teräviä näkemyksiä on esitetty ja puhdasta järkeä on puhuttu paljon. Oppositioasemasta johtuen se ei kuitenkaan näy toteutuneena lainsäädäntönä. Ihmiset, jotka äänestivät edellisen, suuren vaalivoiton saattavat ajatella, että ei tästä mitään tullut kuitenkaan. Heitä pitäisi herätellä.

Näissä asemissa ollaan, eikä tilanne mitenkään huono ole. Pitää vain vähän pakittaa ja ottaa takaisin sitä haastajan asemaa. Edelleen pitää vaatia muutosta poliittiseen kulttuuriin. Puoluetuet ja vastaavat pois. Politiikan pitäisi olla pääsääntöisesti vapaaehtoistyötä. Selkeästi kriittinen ja ilmaistavissa oleva näkemys siihen millainen Euroopan yhteisön pitäisi olla on oltava, vaikka suoraa eroa ei vaadittaisikaan. Valuuttaunionista eroamista pitäisi vaatia suoraan. Selkeän protektionista suhtautumista suomalaiseen elinkeinoelämään ja sen päälle vielä maahanmuuttokriittisyyden terävöittämistä tarvitaan myös. Ja maanpuolustuksen vahvistamista.

Noin siis maanlaajuisesti. Kymissähän kaikki menee varsin hyvin, vaikka vaalipiiriuudistus onkin totaalisen typerä. Se ei kuitenkaan ole meidän vikamme ja meillä on todella vahvat ehdokkaat kautta koko vaalipiirin. Sydänkymistä ehdolla ovat Juho Eerola ja Emmi Voutilainen, joita itse suosisin, mutta en pahakseni pistä, vaikka muitakin ehdokkaita äänestettäisiin. Yhtään huonoa ehdokasta ei ole. Ne, jotka jaksoivat lukea tähän asti käyvät luonnollisesti tekemässä lahjoituksen Juhon vaalitilille, tilinumero löytyy sivupalkista. Näin voimme osoittaa arvostamalleni Eija-Riitta Korholalle, että kyllä sinne pääsee kunhan hyvät ihmiset kannattavat oikeudenmukaisuutta. Emmin kannatusyhdistys ilmestyy jonnekin myöhemmin. Seuratkaa uutisia.

Puoluepolitiikka ja vaalit I

Hiljaiset perivät lopulta maan. Olen siitä täysin varma. Eduskuntavaalit kuitenkin lähestyvät, joten ei millään malta olla pitämättä ääntä. Eli aloitetaan siis vaalisarja, johon tulee hajahuomioita eri puolueista.

Piraattipuolue on jättänyt ohjelmastaan tekijänoikeudet pois ja tähtää yleispuolueeksi. Sellaisia Suomessa ei koskaan ole tarpeeksi.

Piraatit

Luin ohjelmaa alusta ja siinä on mielestäni virhe. "Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, silloin kun toiminta ei loukkaa muiden vastaavia vapauksia." on todella yleinen, mutta täysin tyhjä moraalinen näkemys. Mistä sen tietää mikä ketäkin loukkaa? Jotkut saattavat mennä täysin lukkoon pahasti sanomisesta ja menettää siten sananvapautensa tullessaan loukatuiksi. Kun eletään demokratiassa niin määritteleköö lain rajat sitten se joukko, joka suurimpana kokee vapauksiaan loukatun?

Vaikka on ymmärrettävää, että tuollaisia yleistyksiä tulee ohjelmiin, niin minusta niitä ei kannattaisi laittaa niihin ollenkaan, jos ei yksilönvapauksien suhteen jaksa määritellä loukkaamattomia yksilönvapauksia.

Mikäli ollaan rehellisiä niin myös tämä; "Perustulo tarkoittaa sosiaaliturvan useiden muotojen
korvaamista tasaisin väliajoin maksettavalla rahalla, jolle ei ole mitään ennakkoehtoja," on väärin. Mikäli yhteiskunta sitoutuu elättämään ihmistä, niin se itsestään luo ihmiselle velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Rahalla on ennakkoehto, joka olisi hyvä määritellä. Sen ei tarvitse olla työvelvollisuus, mutta jonkin tasoinen kunnollinen kansalaisuus kuitenkin.

Vaatimus siirtymisestä siirtoäänivaaliin on erittäin hyvä ja kannatettava. Sen soisi leviävän kaikkiin puolueisiin. Opetuksen ja oppimisen osalta pitäisi vain siirtyä peruskoulutuksessa Triviumiin ja katsella jatkokoulutusta siltä pohjalta.

Internetin perustuslaki on minusta huono idea. Pornon ja tympeimmän väkivaltaviihteen voisi siivota internetistä pois, mutta se on enemmän ihmisten omasta moraalista, kuin lainsäädännöstä kiinni. Sananvapaudesta ja yksityisyydestä olen Piraattipuolueen kanssa kokolailla samaa mieltä.

Ei siis mikään erityisen huono ohjelma, mutta ihmettelen tekijänoikeuksien puuttumista ja muutenkin konkretian puutetta.

Filosofia

Pitkästä aikaa katsoin vahingossa omistamani Yleisradion aamukahvitelkkaria. Terveellinen muistutus siitä, kuinka Konfutsen keskustelujen lukeminen peittoaa koko länsimaisen filsosofian raskaan historian, tuli välittömästi. Ohjelmassa oli keskustelemassa Helsingin yliopiston filosofian professori Airaksinen. Ja sanotaanko vaikka niin, että hänen esiintymisensä ei luonut köyhän kansan keskuudessa luottamusta valtion ylläpitämiä sivistyslaitoksia kohtaan. Kuka tahansa muukin olisi varmasti osannut sanoa sen mitä niin sanottu yleinen mielipide haluaa kuulla. Yleisradio voisikin joskus yllättää ja kutsua näihin koko kansan ohjelmiin myös niitä yliopistojemme filosofeja joilla on näkemystä.

Armon pastorit

Sen verran olen jo irti yleisestä tolloudesta, että tänään huomatessani kutsun facebook-ryhmään "Papit homoavioliiton puolesta" hätkähdin hieman, että eihän tämä ole mahdollista. No vilkaisu ryhmään paljasti, että ei siellä pappeja tosiaan ollutkaan, vaan jotain poroporvarillisuuden ilosanomaa julistavia saarnaajia peukuttamassa nuorekkaasti jotain jännää. Koska kyse on Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta ryhmä luonnollisesti pääsi melkein välittömästi kirkollisen median uutiseksi.

Papit peukuttavat. Katso kuvat.

En tiedä pitäisikö tämän kiinnostaa minua lainkaan. Siinä mielessä ehkä, että kristillisyys Suomessa on ilman ihmisten omaa syytä lähes pelkästään evankelisluterilaista. Joka tapauksessa on kuitenkin jo pitkään ollut selvää, että evankelisluterilaisen pastorin ei tarvitse noudattaa kristillistä tunnustusta, joten pastorin näkemyksiäkään ei voi pitää kenen tahansa maallikon näkemyksiä kummoisempina. Maallikkokin voi kastaa ja usein varmaan kastaisikin oikeammalla intentiolla kuin monet evankelisluterilaisen kirkon pastoreista. Pastorius onkin evankelisluterilaisessa kirkossa lähinnä porvarillinen virka-asema, josta saa kunnon palkkaa ja jonka työehdoista päättää Lapin tai Itä-Suomen yliopiston työoikeuden professori. Koska yhteiskunnallinen ja poliittinen eetos on nyt tällainen, niin pitäähän pastorienkin olla siinä mukana ihan palkkansa eteen.

Asioiden näin ollessa ei ole juurikaan väliä sillä, jos nuo pastorit osallistuvat politiikkaan ja tekevät noloa videoviihdettä. He osaavat sen paremmin kuin sen kristillisen palvelutehtävän joka heillä joskus on kuviteltu olleen.

Tämä kaikki se muistaen, että kyse on lähinnä julkisuuskuvasta. Todellisuus luterilaisissa seurakunnissa on kuulemma kautta maan hyvin toisenlainen. Kummallista vain, että kirkollinen media sen julkisuuskuvan luo ja nostelee erilaisia pastoreiden typeriä tempauksia julkisuuteen. Sitä kuvaa, joka vastaisi todellisuutta ei näy juuri ollenkaan.

Näköalattomuus

Keski-Euroopasta ja varsinkin Ranskasta voi olla montaa mieltä. Sekaisinhan ne ovat, mutta niiden sivistyselämässä on yksi ihailtava piirre. Siellä ajattelijoilla ja filosofeilla on tietty integriteetti ja he eivät yleensä ole poliittisten suhdanteiden heiteltävissä.

Suomessa kaikki on toisin. Täällä kaikki on puolue- ja etupolitiikkaa, ja riippumattomat filosofit heittelevät parhaassa kekkoslaisessa YYA-hengessä kuinka homoavioliitto ratkaisee kuuluuko Suomi länteen vai itään ja puolustavat sitä poliittisesti vaikka älyllisesti vastustaisivat. Koko valtion kohtalo on vaakalaudalla ja me suomalaisethan haluamme, että meistä pidettäisiin ulkomailla ja varsinkin Berkeleyn yliopistossa. Muuten emme kestä elää. Täällä edes filosofian tohtorit eivät ymmärrä sitä, että lännessä on muiden poliittisten suuntausten ohella myös kommunisteja ja sosialistit lännessä joskus muodostavat hallituksiakin.

Kyseinen perustelu homoavioliiton puolesta on melkoinen pettymys, koska se on niin typerä. Toisaalta kirjoitus voi olla parodiaakin, jolloin itse olen typerä ottaessani sen edes niin vakavasti, että vaivauduin tämän naputtelemaan.

Ranskassa homoavioliiton vastustus on elävämpi, älyllisesti vireämpi ja myös suositumpi kanta kuin sosialistisen hallituksen läpiajaman homoavioliiton kannattaminen, joka edustaa poroporvarillista konformismia. Siitä huolimatta Suomi pysyy maantieteellisesti paikallaan ja mahdollisesti myös henkisesti Suomena riippumatta siitä millainen on sen valtiollinen suhde homoavioliittoon. Henkinen pysyvyys on tietysti täysin riippumatonta sivistyneistöstämme, jolle keskeisiä kulttuuriharrastuksen muotoja lienevät rap-musiikki, euroviisut ja markkinointi. Autuaitahan ovat hiljaiset, sillä he perivät maan :)

Tasa-arvoinen spammilaki

Ei varsinaisesti jaksaisi, mutta aiheesta on pakko kirjoittaa, kun Hammer edellisen postauksen kommenteissa käski. Kuudes hetkikin on takana, joten mikäpä tässä sitten. Tehdään tämä nopeasti pois ja sitten kuuntelemaan mariaanisia lauluja ja lukemaan Raamattua.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, jossa opetetaan johtamaan, valtio-opin professori Kaisa Herne on kirjoittanut Helsingin Sanomiin pääkirjoituksen homoavioliitoista. Sanoma osakeyhtiöhän ajaa tätä lakia.

Uskonto ei sovi poliittisten päätösten perusteeksi.

Aloitetaan siis vihapuhehenkinen huomautteleminen ja tietoverkon silmitön spammaaminen. En edes kuvittele vastaavani tässä mitenkään perustellusti, vaan kiinnitän vain huomiota pariin seikkaan.

Avioliiton ja vaalien vertaaminen instituutioina toisiinsa voi äkkiä tuntua asialliselta vedolta, mutta se on ontuu erittäin raskaasti. Avioliitto on valtiota edeltävä instituutio. Valtiolliset vaalit taas instituutiona seuraavat valtiosta. Siksi valtiolla on luonteva oikeus määritellä se, ketkä vaaleissa ovat äänioikeutettuja, mutta ei niinkään luontevaa oikeutta määritellä ketkä voivat mennä avioon keskenään. Voidaan myös kyseenalaistaa ovatko vaalit itsessään edes instituutio vai eräiden instituutioiden toimintatapa.

Kirkon uskonsa pohjalta esittämien perusteiden sulkeminen julkisesta päätöksenteosta on ideana täysin mieletön. Silloin poliittisen keskustelun piiristä pitäisi sulkea myös avioliitto, joka on paljon henkilökohtaisempi ja vähemmän julkinen instituutio kuin kirkko. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, jossa opetetaan johtamaan, professorilla ei olisi julkisen asemansa vuoksi oikeutta ottaa kantaa avioliittoon poliittisessa keskustelussa. Professori kuitenkin luultavasti ajattelee, että poliittisesti on oikeus päättää kirkosta ja avioliitosta, mutta kirkolla, avioituneilla pareilla ja heidän perheillään ei ole tähän mitään sanomista omista lähtökohdistaan, vaan päätökset on tehtävä tarkkaan määritellyn valtiollisen, julkista puhetta rajoittavan ideologian puitteissa. Eli siinä mielessä ei mitään uutta, vaan ihan tyypillistä kommariajattelua, joka Rawlsia “siteeraamalla” on yritetty pukea liberaaliin kaapuun.

Avioliittolaki on täysin tasa-arvoinen,eikä kohtele kansalaisia eriarvoisesti. Rajoite, että avioliiton voivat solmia keskenään vain mies ja nainen ei mitenkään riko tasa-arvon periaatetta vastaan. Mitä toiseen professorin mainitsemaan periaatteeseen, eli yksilönvapauteen tulee, niin sitä avioliiton solmiminen nimenomaan rajoittaa. Henkilö luopuu tietyistä yksilöllisistä oikeuksistaan sitoutuessaan puolisoonsa ja perheeseensä. Se tapahtuu kuitenkin vapaaehtoisen valinnan kautta, joten siihen ei ole mitään syytä puuttua.

Eniten tässä kaikessa ihmetyttää kuitenkin se miksi johtamista pitää opettaa yliopistoissa.

Vihakirjoittelun aakkoset

Tämä kirjoitus voidaan kiivaalla innolla käynnissä olevissa sosiologisissa tutkimuksissa laskea vihakirjoitukseksi, koska siinä ei suhtauduta asiaankuuluvalla suopeudella valtionhallinnon korkeaa virkamiestä Tiina Rosenbergiä kohtaan. Ei se mitään, sillä on vain hyvä, että nyky-yliopistojen kouluttamilla konsultoivilla humanisteilla riittää työtä.

Ruotsalainen katutaiteilija Dan Park sai äskettäin kuuden kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Se ei tullut seinien ja julkisen tilan sotkemisesta, minkä olisi voinut ymmärtää, vaan vääristä mielipiteistä. Hänen teostensa oletettu sanoma ei sopinut Ruotsin valtion viralliseen ideologiaan. Siksi vankeustuomio. Samaan aikaan Suomessa valtion taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg mainosti kirjaansa laajasti valtiollisessa televisiossa kertoen kuinka hän on kauhistunut ja tyrmistynyt Suomen hiljaisuudesta fasismin edessä, ja kehuen samalla vuolaasti vapaata, ruotsalaista poliittista kulttuuria ja sen intoa avoimeen, räväkkäänkin keskusteluun. Kukaan ei oikeastaan kyseenalaistanut tätä, vaan toimittajat kuuntelivat ja kyselivät kiinnostuneina pitäen itse asiaa itsestäänselvyytenä. Ei ollut väliä sillä, että Ruotsi samaan aikaan tuomitsee taiteilijoita vankeuteen.

Yllä oleva on yksi esimerkki relativismin tyranniasta. Ei mitenkään edustavin, mutta siinä mielessä mielenkiintoinen, että siinä vastakkain ovat vapaan katutaiteilijan kokemus ja poroporvarillisen, taidehallinnon johtavan virkamiehen näkemys. Mukana kuvioissa on myös itse totuus, joka selvästi näyttää olevan katutaiteilijan kokemuksen puolella. Mieshän joutui vankilaan pelkästään taulun maalaamisesta. Relativismin tyranniaan kuitenkin kuuluu, että itse totuutta ei huomioida, eikä sitä edes etsitä. Poliittisesti sopivin näkemys on se, joka vallitsee ja joka kuvitellaan asioiden todelliseksi tilaksi. Siitä keskustellaan suurta kiinnostusta osoittaen riippumatta siitä mitä maailmassa todella tapahtuu.

Itse asiassa tuolle keskustelulle on otollista , että todellisuutta ei huomioida lainkaan. Jos se huomioitaisiin voisi joku kysyä miten korkea virkamies, joka saa median käyttöönsä ilmoitusluonteisesti markkinoidakseen kirjaansa voi kokea suurta ahdistusta siitä, että kulttuurissamme ei vielä tuomita taiteilijoita vankilaan, kaivaten sitä vapautta, jossa taiteilijoiden tuomitseminen vankilaan on mahdollista. Illuusion kupla on kiva asia, koska vain siellä "älymystömme" voi ylläpitää sitä olemukseensa kuuluvaa näkemystä, että he ovat uudistajia, sorrettujen ja solvattujen puolella olevia kapinallisia. Kannattaako kuplaa edes puhkaista? Sehän jättäisi "älymystömme" täysin juurettomaksi.

Niin tai näin, vihakirjoittelun A on tuo ammottava ristiriita todellisuuden ja julkisen puheen välillä. Se, mikä on vihakirjoittelun O, jää nähtäväksi.

Armon Vihreät

Asiahan ei tietenkään minulle mitenkään kuulu, mistä olen enemmän kuin onnellinen, mutta ihan mielenkiinnosta tulee seurattua evankelisluterilaisen kirkon asioita. Eräs jännittävä ilmiö, joka vain korostuu näin seurakuntavaalien alla on se, että ihmiset joiden mielestä uskonnolla ei saisi olla mitään sijaa politiikassa ovat kovalla vauhdilla tuomassa politiikkaa kirkkoon.

Kirkon linja

Armon Vihreiden johtava teologi Jukka Relander tuossa vaalikampanjoi käymällä suoraan toista seurakuntalaista vastaan pitäen häntä jopa syyllisenä siihen, että kirkko menettää rahaa. En ollenkaan väitä, että etteivätkö muut syyllistyisi samaan. Päivi Räsänen tuskin syyllistyy, mutta on - evankelisluterilaisesti käsitettynä - konservatiivienkin joukossa varmasti henkilöitä, jotka suoraan syyttäisivät jotain Tulkaa kaikki - liikkeen jäsentä siitä, että ihmiset lähtevät kirkosta.

Omasta mielestäni koko tilanne on kipeä ja vaatisi korjaavia toimenpiteitä. Ensimmäinen kysymys on, että miksi kirkolla yleensä pitäisi olla vaalit, joiden kautta voi vaikuttaa kirkon linjaan opillisissa kysymyksissä? On hyvä valita maallikoita hoitamaan taloudellisia asioita ja ideoimaan liturgian ulkopuolista toimintaa, mutta jos tehtäisiin selväksi, että mihinkään opillisiin asioihin heillä ei ole mitään vaikutusvaltaa, niin mahdettaisiinko vaaleja edes tarvita?

Toisaalta ei ole minun asiani, jos evankelisluterilainen kirkko säätää oppiaan maallisten poliittisten voimasuhteiden mukaan. Surullista se toki on.

Hyvien ihmisten markkinat

Jussi Halla-aho on joskus kuvaillut pohjoismaista sosialidemokraattia. En nyt toista määritelmää tässä, koska en yksilöiden kohdalla ole useinkaan samaa mieltä, mutta jotain se tavoitti demariudesta sinänsä. Itse lisäisin siihen vielä tietynlaisen perusteettoman ylimielisyyden.

Tapahtui nimittäin seuraavaa: Hankin Kotkan Perussuomalaisille luvan pystyttää puolueteltta Kotkan huomisille kalamarkkinoille. Luvassa luki täysin selkeästi, että puolueiden tulisi tarjota korkeintaan kahvia, koska yrittäjät eivät pidä ilmaisesta tarjoilusta markkinoilla ja saattavat siksi tulevaisuudessa jättää jopa markkinat kokonaan väliin, jos ilmaistarjoilua jatketaan. Asiasta oli keskusteltu lautakunnassa, missä se oli tullut selväksi ja missä sosialidemokraateilla on esimerkiksi PS:ää vankempi edustus. Tänään sitten Asunnottomien yön tilaisuudessa kuulin, että Kotkan SDP on jo ilmoittanut lehdissä tarjoavansa huomena makkaraa markkinoilla. Kysyin mitä Kokoomus aikoo tehdä ja paikalla ollut kokoomuslainen totesi, että todennäköisesti tarjota vain hengen ravintoa: "tsemppiä ja ihqua, kuten me nykyään aina." hän sanoi Toivotaan näin. Todennäköisesti tässä kuitenkin käy taas niin, että me, kristilliset, vihreät ja vasemmistoliitto olemme rehellisinä huutomerkkeinä tarjoamassa ihmisille teetä ilman sokeria, mehua ja luettavaa materiaalia siellä puoluetelttojen jonon päässä, kun ihmiset kylläisinä kävelevät ohi sosialidemokraattien rasvaisten ja kuumien makkaroiden ihmeellisiä makuja vielä mielessään meditoiden.

Tietojeni mukaan Kotkan PS aikoo tulevaisuudessa toimia - ja on jo toiminutkin - niin että se jakaa lappuja, jolla kahvit voi lunastaa kahvilayrittäjiltä. Kotkan PS sitten hoitaa maksun. Suosittelen tämän suuntaista toimintaa kaikille.

Tämä kaikki nöyrästi se tunnustaen, että me taisimme olla joku vuosi sitten ensimmäisiä, jotka Kalamarkkinoilla höyryävää lihasoppaa jakoivat. Olemme kuitenkin ottaneet opiksemme.

Z - hän raportoi

Ensimmäiseksi kiitä valtioneuvostoa siitä, että se tilasi meiltä tämän raportin. Sen parissa oli mukava puuhastella. Esitän tässä vain raportin keskeiset johtopäätökset, itse raporttiin voitte tutustua syvällisemmin sen painetussa muodossa.

Keskeinen havainto oli se, että vaikka EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus ei eurooppalainen työvoima riitä Suomen kaltaiselle hengen- ja ulkopolitiikan suurvallalle. Suomi tarvitsee ehdottomasti työvoimaa Euroopan ulkopuolelta. Hieman leikkisästi todetaan, että kyntäähän viljelijäkin uutta peltoa, vaikka vanhalla on rikkaruohoja. Tätä ei saa missään tapauksessa sotkea siihen, että esimerkiksi luovutettuja alueita haluttaisiin takaisin. Niillä ei tee mitään, koska Karjala ei oikeastaan koskaan ole edes ollut varsinaista Ruotsia. Maa ja luonnonvarat eivät nykytaloudessa ole resurssi, vaan talouden resurssi on ihminen.

Raportin laskelmien mukaan noin 1,2 miljardia ihmistä riittäisi takaamaan Suomen talouden vakaan kasvun. Tutkittuamme asiaa tulimme siihen tulokseen, että tuollaisen resurssimäärän houkutteleminen Suomeen olisi vaikeaa ja aiheuttaisi omat kustannuksensa. On siis käännettävä katseet sinne missä resurssi on. Tärkeimpänä toimenpiteenä esitämmekin, että Suomen oikeistohallitus ottaisi seuraavaan talouden viisivuotissuunnitelmaansa mukaan, sen keskeisenä tavoitteena, varmistetun luotijunaradan rakentamisen Kiinan rannikolle.

Kiitos vielä kerran tästä tilaisuudesta. Emme nyt ehdi vastata kysymyksiin sillä talous vaatii pikaista ja jatkuvaa suunnittelua meiltä virkamiehiltä. Oikeistolaisuus on sellaista.

Paratiisin junnut

Hommaforumia syytetään milloin mistäkin, joskus aiheesta, mutta varsinkin mediassa yleensä täysin aiheetta. Itse pitäisin palstaa mieluumin liian asiallisena, kuin asiattomana. Joka tapauksessa se on useinkin ajan hermolla paremmin kuin perinteinen mediamme. Ranskalaisesta Manif pour tous - liikkeestä siellä oli juttua jo reilu vuosi sitten, eli silloin kun liike oli kuumimmillaan ja Pariisissa järjestettiin historian massiivisimpia mielenosoituksia. Suomalainen media ei näitä juurikaan huomioinut. Nyt omistamani Yleisradio on herännyt aiheeseen.

Ranskan uusi sukupolvi vastustaa homoavioliittoa

Itse en ole viime vuoden jälkeen paljoakaan seurannut Ranskan tapahtumia, mutta mikäli liike edelleen on jatkoa samalle liikehdinnälle, niin YLE:n juttua voi jälleen kerran pitää lähinnä toimittajan omien, poliittisten ennakkoluulojen esittelemisenä enemmän kuin kuvauksena siitä mitä Ranskassa todella tapahtuu. Tästähän me omistajat maksamme.

Manif pour tous ei ainakaan vuosi sitten ollut katolisen oikeiston - mitä sellainen sitten ikinä onkin - liike, vaan katoliset järjestöt jopa jäivät pois sen mielenosoituksista. Olisi hienoa, jos nuo nuoret olisivat pääosin uskovia katolilaisia, mutta epäilen sitä vahvasti. Myöskään siisti pukeutuminen ei nykypäivänä viittaa varakkuuteen, kuten ei viittaa oikeistolaisuuskaan. YLE:n olisi aika päivittää maailmankuvansa tähän päivään, jossa vasemmistoliberaalit edustavat varakasta väkeä ja rikkaat pukeutuvat kuin Johnny Rotten 70-luvulla. Työkenteleväthän he itsekin yhtiössä, jonka työntekijät ansaitsevat paremmin, kuin sen omistajat keskimäärin.

Kaikesta huolimatta positiivista kuitenkin, että juttu on julkaistu. Sen perussanomahan on täysin oikea. Ranskan nuoriso vastustaa vanhusten ja menneisyyden miesten sille tyrkyttämiä homoavioliittoja. Se on muutenkin erittäin pettynyttä vanhemman sukupolven sosialistisliberaaliin linjaan ja sen seurauksiin. Se on tavallaan hyvin konservatiivista. Tästä on ilmauksena esimerkiksi voimistuva Génération Indentitaire liike, joka ei todellakaan ole kunnollisten, hyvin ja säädyllisesti pukeutuvien katolisten nuorten liike sekään.

Huono aamiainen Tiffanylla

Itse vakavasta asiasta ei sen enempää, koska Hammer kertoo siitä tylyn raportoivasti

Rotherham ja poliittinen korrektius.

On vaikea kuvitella mitään hölmömpää ja typerämpää kuin se, että elokuva- ja viihdekriitikko Slavoj Zizek kirjoittaa vakavasta ja ajankohtaisesta köyhiä koskevasta ongelmasta. Koska Zizek kuitenkin on jonkinlainen vasemmiston kellokas ja saa jatkuvasti äänensä kuuluviin vasemmiston arvovaltaisimmissa julkaisuissa, niin asia ansaitsee ehkä lyhyen huomion.

En ole lukenut Hammerin jutussa siteerattua Zizekin artikkelia noita siteerauksia enempää, enkä luekaan. Pitäisin kuitenkin ihmeenä, jos Zizek siinä kertoisi, kuinka esimerkiksi Roman Polanskin tapaus on vain viihdeteollisuuden pienenä näkyvä huippu, joten antaa palaa:

Viihdeteollisuus on länsimaisen vasemmiston lempilapsi. sillä nykyisen vasemmiston kaikki kaikessa on samaistuminen. On helpompi samaistua menestyvään viihdetaiteilijaan, ja jopa Wall Sreetin fiktiiviseen pörssimeklariin, kuin paikalliseen köyhään, joita nuo Rotherhamin rikosten uhreiksi joutuneet tytöt olivat. Hehän olivat "luusereita", joista ei ole edes potentiaalisiksi voittajiksi ja maailman ihailluiksi valtiaiksi, ja tärkein asiahan vasemmistolle on juuri se, että heitä ei voitaisi nähdä "loosereina". Ihan sama mitä todellisuus on, ja varsinkin mitä länsimaisten työväestön todellisuus on. Länsimaiselle vasemmistolle on huomattavasti tärkeämpää se, että Pussy Riotin hyvinvoivat artistitytöt saavat soittaa räkäistä punkkiaan ihan missä tahansa, kuin se saavatko nuo Rotherhamin lahjattomat looseritytöt, ja heidän kaltaisensa, elää arvokasta ja hyvinvoivaa elämää. Vasemmisto palaa heidän asiaansa, jos Hollywood tekee siitä elokuvan, jossa on vasemmistolaisesti ajatteleva skribenttisankari pelastamassa tyttöjä.

Tämä on yksi keskeisistä syistä miksi en koskaan edes äänestäisi vasemmistoa, vaikka Suomen vasemmisto ei ainakaan vielä ole rappeutuneisuudessaan lähelläkään tuota kansainvälistä tasoa.

Kotka, avoin kaupunki

Hiukan tuli surullinen olo, kun joutui taas voimattomana toteamaan miten pienillä rahoilla kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimia tässä maassa hoidetaan. Ja 127 000 olisi vielä pitänyt repiä pois, mutta mistäs otat? Varsinkaan tunnin miettimisellä. Ei ole itsenäisellä alttoviulistilla kotoa tässä kaupungissa, tässä maassa.

No, epätoivoon ei pidä vajota. Arto Tolsa Areenan miljardiremontti kuitenkin toteutuu. Tulikin mieleen seuraavaa katsellessa

Kulttuuria

että mitäpä jos Kymi Sinfonietta kävisi vetämässä jotain vastaavaa nyt, kun tuo Suomen hienoin jalkapallokenttä on vielä vanhassa kuosissaan. Jos ollaan rehellisiä niin vähintään päätykatsomo on aina tyhjä ja ensi vuonna liigassa se tulee olemaan tyhjä, koska mikäli KTP toimii järkevästi, niin se pelaa paikasta sarjan keskivaiheilla ja pyrkii vakiinnuttamaan asemiaan. Täydet katsomot uudelle superstadionille ovat totta ehkä sitten, kun KTP napsii jatkuvasti mestaruuksia ja kamppailee eurokentillä. Joten hyvin mahtuisi Kymi Sinfonietta, jonkun kuoron kera, soittamaan hymnin vaikka ennen ensi kauden avausottelua ja miksei useamminkin.

Mikä sitten olisi sopiva hymni? Itse pidän Molo Hasardin KTP tai kuolema - veisua ehdottomasti parhaana, mutta siinä on kirosanoja, joten se on sopimaton. Vihreävalkoiset pystyraidat taas diskohumppaa liikaa ja siinä on koripallokin mukana. Vaikka Terveisiä Kotkasta kertookin näennäisesti HJK:n ja Hakan ottelusta, niin todellisuudessa se tietenkin kertoo KTP:stä, joten itse äänestäisin sitä.

Tästä päästäänkin siihen, että tänään Bilbaon uudella San Mamesilla Athletic Club kohtaa Mestareiden liigassa Shakhtar Donetskin. Vierailijan juuret ovat lähtöisin stahanovilaisuudesta ja muutenkin kyseessä on puhdas neuvostojoukkue, joten Bilbao huomattavasti kokeneempina separatisteina nuijinee sen maan rakoon. Ottelu alkaa kello 21:45:00 Suomen aikaa.

Herrat pitävät vaaleaveriköistä

Erittäin mielenkiintoinen ohjelma omistamaltani yhtiöltä.

Aamulla kannattaisi nukkua.

Vielä kuukauden ajan voi katsella kuinka suomalaisen taideyliopiston rehtori, joka on saanut virkansa vain ja ainoastaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi, kertoo keskeisen suomalaisen valtamedian, joka muutenkin on ansiokkaasti mainostanut kyseisen rehtorin kevyttä kirjaa, lähetyksessä, kuinka hänen kaltaisensa on ajettu täysin mariginaaliin ja pimentoon suomalaisessa yhteiskunnassa. Ennen helvetti jäätyy jne... sanoo vanha suomalainen sananlasku, jonka jätän tässä kesken, koska en kiroile.

Omistajana en tule puuttumaan YLE:n käynnissä oleviin YT-neuvotteluihin lainkaan, mutta en pistäisi pahakseni, jos ajankohtaistoimituksista säästettäisiin ja panostettaisiin tekniikkaan ja kotimaiseen kulttuuriin.

Arkkipiispa Mäkisen kelasin yli, mutta Kai Turusen esiintyminen ydivoimakeskustelussa oli erittäin asiallista. Mies joka pystyi Parikkalan Nuorisoseurantalolla pysymään pokkana vaikka veti nimensä pois lakialoitteesta, jolla rajoitettiin ulkomaalaisten maanosto-oikeutta, ei voi olla ainakaan läpeensä paha. ;)

Paluu tulevaisuuteen II

Blogi näyttää saaneen verkkolehden kautta liiallista huomiota. Epäilen, että kaikki kilikkaajat eivät ole tilanteen tasalla, joten ensimmäiseksi huomautan sosiologi Laasaselle, että tämä ei ole huumorisivusto, vaan matemaattisfilosofinen kirjoituskokoelma, joka toistaa, ja vain toistaa, muodollisesti, ja vain muodollisesti, Tractatus logico-philosophicus - teoksen ideallista morfologiaa lauseen "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava" toimiessa harmonisena värähtelijänä. Nyt kun tämä on selvää, voi verkkolehden kommentoijalle todeta, että edellisestä seuraten tämä ei voi olla lähde.

Noilla reunaehdoilla Laasasen kysymykseen: "miksi ihmeessä puolue kutsuu itseään feministeiksi, vaikka heidän ohjelmansa pääpaino ei ole ollenkaan naisasian ajamisessa" voi vastata vain, että ruotsalaisten feministien sekavat mielenliikkeet eivät meille kuulu, koska ne ovat muodottomia.

87,5 prosenttia

Eilisissä valtiopäivävaaleissa 87,5 prosenttia ruotsalaisista äänesti vihreitä ja vasemmistoliittoa vastaan. Vahva osoitus siitä mitä mieltä ruotsalaiset ovat punavihreydestä, sekä vihreydestä ja punaisuudesta erikseen. Toivottavasti kyseiset puolueet tekevät tuloksesta johtopäätöksensä ja kunnioittavat demokratiaa.

Pelastakaa sotamies Reiska

Eilisessä Ilta-Sanomissa näytti olevan lyhyt juttu viime sotien sotilaspastoreista. On julkaistu joku heistä kertova kirja nimeltä Pyhä sota. Juttu oli ihan hyvähenkinen, mutta sai mielen hieman haikeaksi siinä kahvilassa istuessa. Jutussa tavallaan oli se miksi ja millä hengellä Suomi onnistui pysäyttämään venäläisten hyökkäykset ja mieleen väistämättä hiipi miten olisi nykyisin. Jumala meitä kaikilta sodilta varjelkoon, mutta jotenkin näinhän se nykyisin menisi: "Nyt jätkät! Se on niin, että jos ryssä tästä läpi pääsee, niin se vie teidän Tom of Finland - postimerkit ja sen jälkeen ei ole pääministerillä hyvä fiilis."

Upsala, rakastettuni

On jokseenkin käsittämätöntä, että vaaleja järjestetään sunnuntaisin, kun lauantaikin olisi käytössä. EU:n Ranskan vallankumouksesta juontuvaa ateismia, sanon minä. Joka tapauksessa tänään on Ruotsin valtiopäivävaalit.

Ruotsi ei ole mikään suosikkimaani. Mielikuvissani sen historiaa symboloi DDR-tyyppinen, harmaa betonimuuri, joka on rakennettu Suomen ja keskisen Euroopan väliin. Toisaalta ei minulla mitään Ruotsia vastaankaan ole, ihan hyvä maa, joten varmasti tulee seurattua vaalituloksia. Koska tunnen sympatiaa sorrettuja ja solvattuja kohtaan silloinkin, kun he ovat ns. yleisen mielipiteen, eli median, virkakoneiston ja heidän “kapinallisten” hännystelijöidensä solvaamia, niin toivon vilpittömästi Ruotsindemokraateille hyvää menestystä näissä vaaleissa.

Minusta yksi kansainvälisen politiikan suurimpia tavoitteita olisi ryhtyä järjestelemään asioita niin, että ihmiset voisivat halutessaan palata kotimaihinsa. Koska talouskasvu hyvin mahdollisesti on pysähtymässä, ei ole enää mitään kulttuurista riippumatonta moottoria, joka pitäisi hyvinvointia yllä ja kohentaisi sitä. Nykyinen, juuretonta ja kulttuuritonta massaa työvoimanaan käyttävä “globaali” yhteiskunta on tiensä päässä. Sen pitäminen käynnissä vain pahentaa tilannetta ja sen sijaan, että se tasaisi taloudellista eriarvoisuutta mantereiden, maiden ja ihmisten välillä, se vain lisää sitä. Jos tämä jatkuu seurauksena on pahenevien sotien kierre.

Tämä globaali massakulttuuri on, jos Ruotsin muiden puolueiden sanavarastoa käyttäisi, myös äärimmäisen rasistinen ja fasistinen. Se on yhdistänyt länsimaisen vasemmiston ja oikeiston vain, koska nämä molemmat haluavat olla globaaleja orjanomistajia ja tuntevat kulttuurillista ylimielisyyttä.

Täältä siis yksi kannatusääni Ruotsindemokraateille.

Katalonia, Katalonia

Athletic Club käy tänään siivoamassa Barcelonan massiivisten mielenosoitusten jäljet. Vierasottelu FC Barcelonaa vastaan alkaa kello 17:00 Suomen aikaa. En uskalla veikata tulosta, mutta toivotaan nyt vähintään vierastasuria. Periaatteessa Athletic Club voisi murtaa Barcelonan hieman samaan tapaan, kuin Hollannin maajoukkue Espanjan maajoukkueen, mutta näinhän tuskin käy, sillä tässä on kyse ihan eri asiasta.

Ottelun tuomariksi on vaikoitunut jälleen andalusialainen yrttiteen lipittäjä. Tällä kertaa Fernández Borbalán. Miehen ura koostuu peräti 27:stä Athletic Clubin ottelusta joista saldona 10 voittoa, 4 tasapeliä ja 13 tappiota. Kestääkö tämä sivistyneiden sulttaanien kasvatti katalaanien ja baskien kovia, maanläheisiä otteita oikeudenmukaisena pysyen jää nähtäväksi.

Bilbaosta Barcelonaan ovat matkanneet seuraavat pelaajat: Iraizoz, Laporte, San José, Beñat, Iturraspe, De Marcos, Ibai, Iago Herrerín, Susaeta, Iraola, X.Etxeita, Mikel Rico, Gurpegi, Muniain, Aduriz, Viguera, Guillermo, Balenziaga ja Unai López. Palaamme kokoonpanoihin ennen ottelun alkua.

Athletic Clubin kokoonpano:

Iraizoz

Laporte

Beñat

Iturraspe 

De Marcos

Susaeta

Mikel Rico

Gurpegi

Muniain

Aduriz

Balenziaga

Penkillä:

San José, Ibai, Iago Herrerín, Iraola, X.Etxeita, Viguera ja Unai López.

Ottelun alkuun 43 minuuttia, Skotlannin kansanäänestykseen 5 päivää.

Puoliaikatulos: Barcelona 0 - Athletic Club 0

80:llä minuutilla Neymar pääsi tekemään maalin, eikä siinä mitään, sillä Barcelonan nuoret kasvatit Messi, Iniesta ja Neymar ovat hyökkälleet erittän ansiokkaasti. Tilannetta kuitenkin edelsi tilanne, jossa Muniain ja Aduriz pääsivät kokeilemaan hyökkäystä ja Muniain vedettiin rangaistusalueella nurmeen erittäin epäurheilijamaisesti Barcelonan raggaripuolustuksen toimesta. 84:llä minuutilla Neymar sitten 2 - 0 ja eiköhän tämä ole taputeltu. Mahdollisuudet vierastasuriin tai jopa 0 - 1 peliin olisivat olleet, joten mitään syytä masentua tästä ei ole.

Lopputulos Barcelona 2 - Athletic Club 0.

M - kaupunki ruoskii itseään

Tämä pitää tietenkin aloittaa tällä:

Metropolimalli

Mikäli kaupunki nyt todella ruoskisi itseään se tekisi sen aiheesta ja se tekisi oikein. Ja valtio voisi osallistua talkoisiin luovuttamalla vähintään kulttuuriministerin ( nykyisen ja edellisen ) ruoskittaviksi samaan iloiseen tilaisuuteen, jolla varmasti saisi kansainvälistä näkyvyyttä. Helsingin kaupunki ja Suomen valtio ovat nimittäin yhdessä maksaneet kansaiväliselle mainoskanava MTV:lle ohjelma-ajasta ja siitä, että MTV teki ohjelman Helsingissä.

Kaupunki ruoskii itseään

Huudin oma ( own ) Bombaata Bass Section

Raporttia itse tapahtumasta.

Tämä on uutisen ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tehty, koska Helsingillä on EMA-unelma. Kaupunki haluaisi siis järjestää MTV:n EMA-gaalan. Tämä on se gaala, jossa yleisöllä saattaa olla mahdollisuus nähdä, kuinka 17-vuotiaan, kokaiinipäissään kiekuvan poptähden puku repeää ja nänni vilahtaa tai b-luokan entinen Disney-channelin näyttelijä sanoo tohkeissaan kielletyn sanan “Fuck”. Onnittelut Helsingille ja Suomelle siitä, että tähän on oltu, mutta pakko on ihmetellä sitä miksi tähän ei ole saatu työmarkkinajärjestöjä mukaan huolehtimaan osaltaan tapahtuman rahoituksesta. Eräänlainen nuorisotakuu kun kuitenkin on kyseessä.

Itse asiassa EMA on aika kesy unelma. Itse ehdottaisin Georg Sorokselle ja kumppaneille, että ne ostaisivat Helsingin. Heille kyse olisi pikkurahasta ja tällainen kaupungin omistajana oleminen antaisi kivan säväyksen aatelittoman miljardöörin profiiliin. Helsinki kyllä myisi itsensä ja itse asiassa se maksaisi ostajalle ja sitoutuisi hoitamaan kaikki kulut, jos ostaja antaisi Helsingille lupauksen kansainvälisestä näkyvyydestä. Omistajan velvollisuuksiin kuuluisi vierailla kaupungissa vaimoineen vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kaupunginvaltuustolla olisi tällöin oikeus tiedottaa tapahtumasta kansainväliselle lehdistölle ja Suomen kulttuuriministeri saisi kuvata vierailua Nokian N8 - kännykällä julkaisten kuvat Twitterissä.

Tämän unelman toteuttaminen toisi huomattavasti enemmän näkyvyyttä Helsingille, kuin mahdollinen EMA-gaala, josta kukaan televisionkatsoja - jos sitä enää kukaan edes katsoo nyt Madonnan eläköitymisen jälkeen - ei edes tiedä mistä kaupungista se lähetetään.

Ei niin pahaa, että ei jotain hyvääkin: Tämä uutinen innosti jälleen seuraamaan Helsingin Absurdin teatterin esityksiä, jotka olivat jo hetkeksi unohtuneet:

Helsingin Absurdi teatteri.

Feministinen aloite

Jos leikkisi hieman filosofia, niin voisi sanoa, että nykyisessä henkisessä ilmastossa - sivistys, korkeakulttuuri, taide, media jne - maskuliininen ja feminiininen eivät enää tue toisiaan, vaan ne on repäisty toisistaan irti. Muutaman sivun pohdiskelulla voisin esittää syyllisiksi reformaation, valistuksen ja Ranskan vallankumouksen, mutta ei mennä nyt tällä kertaa siihen, vaan unohdetaan nämä historian syvät pohjavirrat. Sen verran voisi todeta, että koska feminiininen on joustavampaa ja mukautuvampaa kuin maskuliininen, se on epäjärjestyksen ja pahan suuremman riepottelun kohteena ollessaan näin irrallisena. Maskuliininen murtuu sitten lopulta itsestään.

Tässä kuitenkin keskitytään puhtaasti päivänpolitiikkaan ja esitän oman feministisen aloitteeni, jonka omaksuminen olisi hyödyllistä kaikille naisille ja kaikille miehille. Pohjustan aloitettani esittämällä jonkun ystävällisen sielun ruotsalaisen Feministiskt initiativ - puolueen ohjelmasta poimimia vaatimuksia:

* Pakollinen sukupuolivalistus päiväkodissa.
* Työttömyyskorvaus oltava maksimi tasolla ilman aikarajaa (eli kansalaispalkka).
* Koulut ja esikoulut, joilla ei ole HLBT-näkökulmaa, on kielletty.
* Läksyt ja arvioinnit ennen lukiota olisi poistettava.
* Yliopisto-opintojen on oltava HLBT-näkökulmaisia.
* Alaikäisten on voitava vaihtaa sukupuolta.
* Tiedonantovelvollisuus HIV:stä olisi poistettava.
* Positiivista erityiskohtelua olisi sovellettava oikeusjärjestelmässä.
* Mahdollisuus poistaa vankeusrangaistukset tutkittava.
* Kaikille Ruotsissa oleskeleville äänioikeus.
* Vapaa maahanmuutto.
* Toimeentulotuki kaikille laittomille siirtolaisille.
* Naisten pitäisi saada helpommin pankkilainoja huonoille liikeideoille (s. 12)
* Kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa on oltava liha-vapaa maanantai (s. 16, 17)
* Kaikissa peruskouluissa tulisi opettaa feminististä itsepuolustusta (s. 17)
* Ruotsissa pitäisi olla naisten ammattiliiga jääkiekossa (s. 46)
* Kaikki aseet (mukaanlukien pistoolit) lakkautetaan globaalisti (s. 67)
* puolustusvoimat olisi lakkautettava (s. 67)
* Miehet pitäisi uudelleenkouluttaa muuttamaan kulutustottumuksiaan (s. 79)

Kyseistä puoluetta ollaan perustamassa myös Suomeen enkä usko, että suomalaisten virkafeministien väsäämä ohjelma tulisi oleellisesti poikkeamaan ruotsalaisten virkasiskojen ohjelmasta, sillä tässähän ei todellakaan olla minkään luovan, vaan puhtaasti hajottavan, voiman kanssa tekemisissä.

Oma feministinen aloitteeni onkin yksinkertaisesti se, että todetaan nuo ohjelmakohdat naurettaviksi, vahingollisiksi, typeriksi, ja ilmentymäksi jonkinlaisesta kollektiivisesta mielisairaudesta, sekä kieltäydytään edes harkitsemasta niiden toteuttamista. Koska olen melko varma, että Suomen suurista puolueista ainoastaan Perussuomalaiset uskaltavat tehdä tämän, kehotan kaikkia aidon feminismin ystäviä äänestämään ensi kevään vaaleissa perussuomalaisia ehdokkaita.

Halla-aho ja Terho paavin puhutteluun

Perussuomalaisten sivistyneet europarlamenttiedustajat Jussi Halla-aho ja Sampo Terho kohtaavat itsensä paavi Franciscuksen 25. päivä kuluvaa kuuta. Täytyy myöntää, että ehkä ensimmäistä kertaa olen hieman kateellinen näille kahdelle nuorelle, konservatiiviselle pukumiehelle. Toisaalta mistä sitä tietää mihin itse päätyisi, jos pukeutuisi paremmin.

Pope Francis to Address European Parliament...

Edellisen uutisen mukaan olisi odotettavissa, että paavi Franciscus ilmaisisi voimakkaan tukensa “Euroopan integraatiolle ja yhtenäisyydelle”, en kuitenkaan usko tuohon ihan sellaisena, kuin millaisena Euroopan Unionin valtavirran politiikka sen nykyisin käsittää. Kardinaali Marx on saksalainen ja mikäli paavi Franciscus saisi saksalaiset, puolalaiset, italialaiset, espanjalaiset jne… katolilaiset noudattamaan Euroopan yhteisön tavoittelemaa syvenevää integraatiota, niin sekin olisi jo ihme. Enkä usko, että hän sellaista edes yrittäisi, koska Euroopan Unionin politiikka on nykyisin erittäin virheellistä, eikä sillä toisaalta ole mitään tekemistä kristillisen uskon ja opin kanssa, joka taas on paavin pääasiallinen huolenaihe. Itse toivoisin, että paavi vain rauhallisesti pitäisi parlamentille saarnan päivän evankeliumitekstin ( Luukas 9:7-9) pohjalta, mutta toisaalta hän taitaa olla paikalla enemmän valtion päämiehenä kuin piispana.

Joka tapauksessa meidän suomalaisten on syytä toivoa, että myös sivistystä vasta opetteleva, vähemmän akateeminen maatiaisosastomme - eli muiden puolueiden edustajat - osaisivat käyttäytyä tuossa arvokkaassa tilaisuudessa. Ellei muu auta, niin heidän olisi vain syytä seurata kuinka Sampo ja Jussi toimivat.

Skandaali ympäristöministeriössä

Aavistelinkin jotain tällaista jo silloin, kun kyseisiä lakeja säädeltiin. En kuitenkaan tässä ota asiaan kantaa sen enempää, vaan kehotan katsomaan Perussuomalaisten telkkaria:

Työmiehen tuumaustunti

Eli siis noin nopeana analyysina, jos ohjelman tiedot pitävät paikkansa: Suomessa on valtiollisen tason korruptiota ja valtion hallinto on junaillut asioita valtion lainsäädäntötoimista elävien yritysten eduksi ja kansalaisten vahingoksi.

Hautalöytö

Kaivaukseni Yleisradion sivuilla löysivät jälleen vakavan virheen.

Rakas Yleisradiomme uutisoi kohtuullisen laajasti Kreikassa tehtyä hautalöytöä.

Merkkejä kuninkaallisesta vainajasta.

Tutkimuksia odotellessa on hyvä huomioida kuinka todennäköisyys sille, että haudassa lepäävä vainaja on liian kunniallinen sellaisten tomppeleiden käsiteltäväksi, jota käyttävät lyhenteitä 'eaa.' ja 'jaa.'. on todella suuri. Ja siinä mielessä kunnioittava hiljaisuuskin olisi ollut tältä omistamaltani poptuottajalta hyvä vaihtoehto.

En voi mitään sille, että 'eaa.' ja 'jaa.' ärsyttävät minua. Niiden ainoa tarkoitus on häivyttää kulttuurihistoriallisesti osuvat ja oleellisen kertovat lyhenteet eKr. ja jKr. Mitään muuta ideaa niissä ei ole. Ja sellaisinaankin ne ovat typeriä ja virheellisiä. Aika ennen vuotta 1 jKr. ei todellakaan ole aikaa ennen ajanlaskun alkua, vaan aikaa laskettiin ennen sitäkin ihan kiitettävästi.

Kyseessä on siis myös puhdas kulttuuri-imperialismi, jossa poptuottaja kuvittelee länsimaisen ajanlaskun olevan liberaalin valistusfilosofian ( ks. Lady Gaga ) tuote ja sellainen universaali tapa laskea historiallista aikaa, joka pitäisi opettaa kaiken maailman oppimattomille neekereille ja intiaaneillekin. Eli näin. Toivottavasti hautalöytö lisää tietoisuuttamme ihmiskunnan historiasta.

Toista se on Skotlannissa

Vaikka olenkin, tai ainakin olen ollut, Lerwickin urheiluklubin jäsen ja nationalisti en suhtaudu kovinkaan intohimoisesti Skotlannin tulevaan kansanäänestykseen maan itsenäisyydestä. Yleisellä tasolla olisi tietysti hienoa, jos Skotlanti itsenäistyisi, mutta tietoni siitä mihin tämä johtaisi ja mihin itsenäisyyden tavoittelu juuri Skotlannin kohdalla perustuu ovat puutteelliset. Toisaalta perusteeksi riittää aivan hyvin se, jos skotlantilaiset itse kannattavat itsenäisyyttä. Ja asiahan päätetään kansanäänestyksellä, kuten oikein onkin.

Nykyajassa on jokseenkin säälittävää se, että ihmiset, jotka teeskentelevät olevansa demokraatteja eivät pelkää juuri mitään poliittisia toimia niin paljon kuin kansanäänestyksiä. Kansanäänestys on kuitenkin hyvä, ja ehdottomasti demokraattisin, tapa päättää asioista.

Demokratia on tukahtumassa siihen, että oikeusistuimet päättävät mikä on demokratian oloissa soveliasta politiikkaa, kuten ne USA:ssa ovat tehneet kävelemällä lainsäädännöllisesti kansanäänestysten yli homoliittoasiassa ja enenevässä määrin sen jälkeen myös muissa asioissa. EU ja Suomi seuraavat luonnollisesti USA:n perässä, kuten teinit ovat tehneet jo viimeistään 1950-luvulta lähtien. Moni liberaali on varmasti vilpittömästi hyvä ihminen, mutta hyvät ihmiset eivät aina havaitse sitä, kuinka heitä viedään kuin pässiä narusta jonkin hyvän otsikon alla samalla, kun suurta kuvaa muutetaan totalitaarisemmaksi ja epädemokraattisemmaksi.

Taustalla ei tietenkään ole mitään salaliittoa, vaan lähinnä se, että hallinnoissa on suurta tyhjäkäyntiä ja niiden, joiden hyvä toimeentulo on siitä riippuvaista täytyy tehdä kaikkensa pitääkseen sen käynnissä, vaikka liikettä mihinkään suuntaan ei todellisuudessa enää ole, eikä vaihdekaan oikeastaan ole päällä.

Mitä enemmän kansakunnat itsenäistyvät ja toimivat omista lähtökohdistaan yhteistyössä muiden kanssa sitä parempi. Mitä enemmän kansakuntien ulkopuolista ja niiden yläpuolella olevaa poliittista ja oikeudellista hallintoa on, sitä pahempi. En siis pistäisi Skotlannin itsenäistymistä ollenkaan pahakseni.

Virhe Ajankohtaisessa kakkosessa

Ehdin nähdä illan Ajankohtaista kakkosta vain ohimennen. Siihenkin pätkään sisältyi toimittajan vakavaa virheajattelua, joten poistuin kahville saman tien.

Aiheena oli perussuomalaisten esittämä uudistus kehitysapuun, josta kertomassa oli kansanedustaja Maria Lohela. On myönnettävä, että en tunne ehdotusta kovinkaan hyvin. Itse suhtaudun nykymuotoiseen kehitysapuun erittäin skeptisesti ja pitäisin parempana, jos se lopetettaisiin kokonaan. Helposti uskon perussuomalaisten ehdotuksen olevan parannus nykyiseen, koska se perustuu ainakin osittain kansalaisten vapaaehtoisuuteen.

Toimittaja esitti Maria Lohelalle kysymyksen, joka siitä kuinka perussuomalaisten esittämä malli onnistuisi korjaamaan köyhyyttä tuottavat rakenteet kehitysmaissa keskittyessään lähinnä katastrofiapuun. Ei varmaan mitenkään, mutta ei niitä onnistu korjaamaan nykyinenkään kehitysapu, ei edes vaikka sitä nykymuodossaan tehostettaisiin ja kasvatettaisiin loputtomiin. Nykyinen kehitysapu on tuhoisaa juuri siksi, että se perustuu virheelliselle ajattelulle, jossa kuvitellaan ulkopuolisten voivan muuttaa taloudelliset rakenteet toimiviksi jonkinlaisen teoreettisen osaamisen perusteella. Ei se vain niin käy. Meillä ei ole rakenteellista teoreettista ja taloudellista mallia, johon ihmiset ja kansat voisivat sopeutua tullakseen vauraiksi.

Täältä omistajataholta siis taas yksi miinuspiste yhtiöllemme. Ja lisätään vielä se, että nykyinen paavimme Franciscus on pohtinut kaiken avun, johon ei sisälly henkilökohtaisia uhrauksia, olevan jollain tavoin arveluttavaa. Mikäli perussuomalaisten malli perustuu siihen, että auttaminen olisi vapaaehtoista ja auttajat voisivat itse paremmin vaikuttaa kohteisiin, niin kannatan sitä lämpimästi.

P.S.

Myös omassa tekstissäni oli virhe, joka nyt on korjattu. Ohjelma ei ollutkaan A-studio, vaan Ajankohtainen kakkonen.