Rasistiset rikokset

Rakas Yleisradiomme uutisoi:

Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.

Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa. - Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo. Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan. - Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa. Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja. Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi. - Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.

Suomessa tunnetaan tasan kolme - voi niitä olla enemmänkin, mutta ne eivät ole tulleet julkisuuteen - syytteisiin ja alioikeuden tuomioihin johtanutta juttua. Petri Peltosen taiteellinen provokaatio, joka johti kirjan takavarikkoon ja tuomioon, nimimerkki Tomashotin uutissivusto, joka johti sivuston sulkemiseen ja tuomioon, sekä Mikko Ellilän Yhteiskunta koostuu ihmisistä - kirjoituksen aiheuttama oikeudenkäynti, joka johti oikeuden vaatimukseen sivuston sulkemisesta ja tuomioon. Kyseessä on kolme, yksityistä, mitään ryhmiä edustamatonta kansalaista. Mika Illmannin toive, että Suomessa ei mentäisi samaan kuin Länsi-Euroopassa, on siis hurskasta tuuleen huutelua, koska nimenomaan hän itse on ensimmäisten joukossa viemässä tilannetta Suomessa kohti sitä samaa mielettömyyttä, joka Länsi-Euroopassa jo vallitsee. Vaikka Illman siis on pystynyt nykyisen lainsäädännön puitteissa ajamaan tuomion läpi noissa kolmessa jutussa - mikä itsessään on jo häpeä suomalaiselle oikeusvaltiolle - hän vaatii vielä tiukempaa, laajempaa ja kattavampaa lainsäädäntöä pystyäkseen nostamaan uusia oikeusjuttuja ja saadakseen lisää kansalaisia tuomiolle.

Koska Mika Illman on tässä asiassa ottanut ilmeisen vetovastuun toimien samalla johtavana asiantuntijana myös julkisuudessa, niin hänellä ilman muuta täytyy olla tieto siitä mitkä tai millaiset suomalaiset sivustot nykyään täyttävät nuo hänen ehtonsa ja ovat rasistisesti rikollisia. Käsittääkseni virkamies on jollain tavoin velvollinen vastaamaan kansalaisten kysymyksiin. Valtakunnansyyttäjänvirastosta siis kyselemään.

Koska Illmannin työ- ja yhdistystoverin Johanna Suurpään mukaan Suomessa on noin 20 ahkeraa nettirasistia, niin heitä on siis jäljellä 17 tuntematonta. Ja koska arvio on noinkin tarkka verkkoa seurataan ilmeisen tiiviisti. Mikäli Demlassa siis tunnetaan välillä tarvetta alentua shampanjahuuruista tavallisten kansalaisten tasolle, vastauksen voi tietysti vapaasti heittää tähän kommentteihinkin.