Loppusanat kaudelle

Jalkapallokirjoittelu hiljennee huomattavasti tästä edespäin ja jatkuu kai taas syksyllä. Espanjan liiga on kiinnostava lähinnä vain Athleticin vuoksi, mutta on sarja muutenkin kohtuullisen tasainen ja ennustamaton. Tänä vuonna Real Madridin ylivoima oli kyllä selkeää, mutta se ei enää ole sitä välttämättä ensi vuonna. Toivotaan, että vaihtelua tulee ja Barcelona ja Madrid saavat lisää vakavia haastajia. Kaikki Euroopan suuret sarjat alkavat olla liian ennustettavia ja jokaisessa vain muutamalla seuralla on todelliset mahdollisuudet mestaruuksiin.

Vaikka jalkapallo onkin, lähinnä kai kaukoidän buumin vuoksi, suositumpaa kuin koskaan, niin näyttää siltä, että se alkaisi tällä menolla menettää suosiotaan Euroopassa. Tavallaan, ellei haluta jymähtää tähän, on vain kaksi tietä: Amerikkalaistyyppiset ammattilaissarjat, jossa varausjärjestelmä tukee aina huonommin menestyviä seuroja ja itse sarjat liiketoimintana pumppaavat rahaa niille, tai paluu vanhaan meininkiin, jossa seurojen pitäisi peluuttaa omia kasvattejaan, pelaajien liikkumisen seurasta toiseen ollessa rajoitettua. Itse suosisin jälkimmäistä. Se on kuitenkin ammattilaisurheilussa lainsäädännön vuoksi ilmeisesti vaikeaa. En tiedä menestyisikö amerikkalaistyylinen sarja Euroopan laajuisena. En kuitenkaan usko. Jenkeissä palloilun juuret ovat kouluissa ja yliopistoissa ammattilaissarjojen ollessa tavallaan kokonaan erikseen. Eurooppalaisten seurojen juuret ovat paikallisissa "yhdistyksissä".

Veikkausliigalle, ykköselle ja kakkoselle toivoisi pelkkää hyvää. Syytä on kyllä pelätä pahaa. Poukkoilu seurojen ja konkurssien kanssa ei ainakaan vie mitään eteenpäin. En tajua mikä järki on pelata jatkuvasti yli varojen. Tosin se taitaa olla globaali ilmiö. Bayern München taisikin joku aika sitten ilmoittaa poikkeavansa muista suurseuroista siten, että he tuottavat ihan oikeasti voittoa.

Mikäli Bilbao onnistuu pitämään joukkueen kasassa ja saa yhden, kaksi vahvaa maalintekijää ja ehkä vähän vahvistusta keskikentälle, niin ensi kaudella sijoittuminen neljän joukkoon ei olisi mahdotonta, kuuden joukkoon ja UEFA-cupiin meneminen olisi jo aivan todennäköistä.

Ikuinen optimismi on ihan hyvä elämänasenne. Toisaalta palloilussa myös suurista pettymyksistä ja häviöistä voi tulla jonkinlaisia, ehkä eteenpäinkin kantavia legendoja...

Täältä tähän